Oon katsellut Youtubesta videoita suojeluharjotuksista ja aina olen yhtä hämmentynyt, Miten tällainen koira, joka koulutetaan käskystä hyökkäämään ja lopettamaan hyökkäyksen, suhtautuu muihin ihmisiin? Ja tunteeko koira jotain kipua harjotusten aikana, kun ihminen ainakin usein huitoo jollakin kepillä koiraa kohti? Voi olla, että olen tajunnu koko homman väärin, mutta mun silmiin tää näyttää sellaselta touhulta, että koira alkaa pitää vieraita ihmisiä potentiaalisesti pahoina ja suorastaan puhkuu intoa päästessään puremaan ja repimään niitä omistajan mieliksi.
Miten suojelua harrastava koira suhtautuu ihmisiin
hmmm__
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei suhtaudu sen ihmeemmin kuin muutkaan koirat, ei aggressiivisesti, eivät ne pidä vieraita automaattisesti pahoina, eivät ne halaja raatelemaan. Koiralla on TILANNETAJUA, se tietää milloin on tosi kyseessä ja omistajakin. Olet tajunnut koko jutun väärin. Koiraa ei satuteta harjoituksissa.
Se onkin trolli. Älkää vastailko sille.
DH taas täällä sekoilee, muistais ottaa lääkkeensä....
Riippuu paljon omistajasta ja miten hyvin hallitsee koiransa ja itsensä. Jos omistajan mielestä vieraat ovat ok niin ei koirakaan pidä niitä uhkana. Kentällähän opetetaan puremaan sitä lapasta. Eli siitä tehdään se juttu. Ja vielä se, että kaikki tapahtuu kentällä eikä kaduilla. Koira kyllä varmasti tietää, että nyt lähdetään hommiin kun saavutaan kentälle ja kaivetaan lapanen esiin.
Vähän sama juttu kun painia harrastava ihminenkin menee aina painisalille treenaamaan. Ei se enää siellä kadulla tai kotona paini sitten kenenkään kanssa. Tai metsästäjä lähtee lintumetsälle. Ei sekään posauttele kyyhkyjä tussarilla lähimarketin pihalla vaan ajaa autolla pelipaikoille;)
En näe mitään järkeä tosin opettaa koiralle suojelua ellei ole menossa kisaamaan tai tosissaan kiinnostunut harrastuksesta ja panostamaan itseensä ja koiraansa (oikeasti asiansa osaava koiraihminen). Näissä on aina se vastuu omistajalla kun hioo koiran terävyyttä ja opettaa sitä puremaan lujaa. Monia muita hyviä harrastuksia mitä voi ns. suojelukoiraroduilla tehdä on esim. jälki ja tottis vaikka tai mitä muuta kivaa nyt mieleen tulee.
Ihmiset tavallisesti haluavat kuitenkin sellaisen leppoisan koiran joka tulee toimeen kaikkien kanssa ja sen kanssa on mukava mennä ja harrastella välillä jotain.
Miten suojeluharrastus aloitetaan? Itseäni kiinnostaisi kovasti ko. harrastus. Tämän hetkiset koirat alkavat olla liian "vanhoja" eikä tällä hetkellä kyllä aikaakaan ole niin paljon, kun lapset pieniä. Tottista ja jälkeäkin häärätään usein klo 22 jälkeen, kun ei päivän aikana muuten ehdi. :D Seuraavan koiran kanssa haluaisin sitten panostaa suojeluun. :)
Eikös noita seuroja yms. ole kuten spl (saksanpaimenkoiraliitto). Sinne vaan soittoa ja treenailemaan. Suojelu kokonaisuudessaan vaatii todella paljon aikaa ja hinkkaamista. Ja vielä hinkkaamista ja hinkkaamista. Sitten kai pitäisi löytää vielä hyvä koira jota jaksaa ruoskia eteenpäin heti pennusta alkaen. Parhaat koirat menee aina parhaille kokeneille kouluttajille tai varmoihin ja osaaviin käsiin. Se, että jaksaako tehdä hullun lailla hommia vähän "huonommalla" koiralla ilman mitään fiksua päämäärää on sitten toinen juttu.
Vähän sama kuin kolmosdivarin lätkämies tähtäisi NHL:ään. Treenimäärä voi olla jopa sama kuin huipuilla, mutta rahkeet ei vaan kumminkaan riitä vaikka halua olisi:)
Mutta voihan sitä tietenkin ihan omaksi ilokseen harrastaa ja ottaa omia tavoitteita mitä haluaa saavuttaa. Koirat nyt varmasti tykkää kun jaksaa niiden kanssa touhuta ja suojelu on varmasti oiva harrastus, jos tosissaan haluaa kehittää itseään ja koirankäsittelytaitoja.