Ressu kiväärit?

En kisaile, mutta mitä näitä ressukivääreitä nykyään saa uutena kun käy aseliikkeiden sivuilla niin hyvin vähän löytyy ressukivääreitä, arskoja näkee kyllä ja monella aseliikkeellä ei lainkaan tarjolla ressukivääreitä.

pianalkaaammunnat kirjoitti:

En kisaile, mutta mitä näitä ressukivääreitä nykyään saa uutena kun käy aseliikkeiden sivuilla niin hyvin vähän löytyy ressukivääreitä, arskoja näkee kyllä ja monella aseliikkeellä ei lainkaan tarjolla ressukivääreitä.

Lue lisää

Miksi haluat uuden ressukiväärin tai ylipäätänsä oman aseen kun kilpaileminen ei ole intressissä?
Kannattaa kysellä kavereilta olisiko jollain myynnissä vanhaa kivääriä. Moni on ostanut aikoinaan saigan tai arsenaalin tms. ja hankkinut myöhemmin arskan. Nyt tuomperuskivääri makaa kaapissa käyttämättä. Harva kyllä haluaa kakkospyssyä myydä, mutta aina kannattaa kysellä. Noita käytettyjä jöytyy myös myös aseliikkeistä ja nettihuudoista. Esim. Lähdeniemellä taitaa olla myynnissä jokunen. Eli käytettynä löydät norikoa, saigaa, arsenaalia, perus ak:ta, valmettia, sakoa. Hinnat liikkuvat muutamasta sadasta puoleentoista tonniin.
Toisaalta aika monessa seurassa on lainakivääreitä, joilla ammunnan pääsee aloittamaan. Omaa ei kannata ostaa ennenkuin tietää varmasti mitä haluaa. Itse ostin aikoinaan arsenaalin ja muutaman vuoden ammuttuani kunnianhimo nousi ja oli pakko ostaa arska kun muille ei tahtonut muuten pärjätä.

ressut kirjoitti:

Miksi haluat uuden ressukiväärin tai ylipäätänsä oman aseen kun kilpaileminen ei ole intressissä?
Kannattaa kysellä kavereilta olisiko jollain myynnissä vanhaa kivääriä. Moni on ostanut aikoinaan saigan tai arsenaalin tms. ja hankkinut myöhemmin arskan. Nyt tuomperuskivääri makaa kaapissa käyttämättä. Harva kyllä haluaa kakkospyssyä myydä, mutta aina kannattaa kysellä. Noita käytettyjä jöytyy myös myös aseliikkeistä ja nettihuudoista. Esim. Lähdeniemellä taitaa olla myynnissä jokunen. Eli käytettynä löydät norikoa, saigaa, arsenaalia, perus ak:ta, valmettia, sakoa. Hinnat liikkuvat muutamasta sadasta puoleentoista tonniin.
Toisaalta aika monessa seurassa on lainakivääreitä, joilla ammunnan pääsee aloittamaan. Omaa ei kannata ostaa ennenkuin tietää varmasti mitä haluaa. Itse ostin aikoinaan arsenaalin ja muutaman vuoden ammuttuani kunnianhimo nousi ja oli pakko ostaa arska kun muille ei tahtonut muuten pärjätä.

Lue lisää

Haluan oman aseen siksi koska täällä korvessa kun asuu niin harrastus kavereita ei juurikaan ole ja aika paljon käyn radalla yksin, tosin kyllä käyn myös ampumassa reserviläisammunnoissa radalla porukassakin mutta paljon on tilanteita ettei nykyään aikatauluja saa sovitettua yhteen jolloin käytävä silloin kun on itsellä aikaa, koska en kisaa ammu niin olisi se kuitenkin hyvä että ase olisi tarkka, ammuin -90 luvulla paljonkin puoliautomaateilla ja omana aseena oli kiinalainen puoliautomaatti ja en tykännyt sen käynnistä, ampui tueltakin aika isoa läjää vaikka olen mielestäni aika hyvä ampumaan ja taito on kehittynyt metsästettäessä jota olen harrastanut jo yli 30 vuotta ja armeijassa olin tarkka-ampujana vuonna -83.
Vanhoja sotilaskivääreitä kyllä kaapissani löytyy mutta ei enää puoliautomaattia.
Uuden aseen kun ostaa niin on ainakin varma että se on kunnossa ja jos ei ole niin takuu pelaa toisin kuin yksityiseltä ostettaessa. Olen niin monen laitteen ja tavaran kohdalla pettynyt kun olen mennyt yksityiseltä ostamaan että nykyään ostan enää vain uusia.

Ei noi kiinalaiset ihan huonoja ole. Tosin yksilöissä on paljon eroja. Saiga on uusista tarkin eli sellasta karvan yli 10cm läjää ampuva. Arsenaalilla menee vähän yli. Vanha valmetti hyvällä piipulla pystyisi alle 10cm ja uudempi sakolainen menee yli. Mitään kasapyssyjä nuo ei ole, mutta ysiringissä kaikki pyörivät 150m matkalla. Omalla arsenaalilla olen joskus ampunut 94 pistettä ja valmetilla 96. Tosin valmetin reikätähtäimet ovat paremmat radalla makoillessa.

Arska on paljon tarkempi. Vakiopiipulla luvataan yleensä pari kolme moaa ja vähän tuunatulla moan luokkaa. Oma arskani on pitkällä läpätyllä vakiopiipulla ja sillä ampuu 1,5 moan kasaa kiikarilla ja bibodeilla.

Uusi ase ei ole autuaaksi tekevä. Saigassa ja arsenaalissa on yksilöeroja ja uutta asetta ei pääse yleensä koeampumaan ennen kun rahat on pöydässä ja nimet luovareissa. Jos haluat kunnon hifistelyaseen, niin markkinoille on tullut hiljalleen keräilijöitten vanhoja valmetteja. Hintakaan ei ole enään niin järjetön kuin muutamia vuosia takaperin, sillä monet haluavat uudemman sakolaisen ja valmettien hinnat ovat tulleet alaspäin. Sellasella puolellatoista tonnilla pitäsi löytyä lähes ampumaton laite.

Asetta valitessa kannattaa sitten vielä miettiä patruunakustannuksia. Kovakromatulla piipulla ampuu mitä kuraa tahansa sellaseen 20-25 sentin kappalehintaan. Valmettia ja sakoa ei tuollaisella oikein ilkeä raiskata ja kaupan hinta pomppaa nelinkertaiseksi.

Uusi ase se vasta autuaaksi tekee siinä suhteessa jos ei pääse koeampumaan käytettyä eikä uutta, silloin ei ole sitä pelkoa että ostaa käytetyn ja loppuun ammutun tai jos jokin muu vika on mitä ei osto vaiheessa huomaa. Käytetyn jos ostaa asekaupasta niin siinäkin jonkinlainen palautusoikeus mutta yksityisen myyjän kanssa voi käydä niin että ei edes puhelin soittoon enää vastaa.
Saa nyt nähdä, ammunnat alkaa ja en ole pitkään aikaan käynyt mukana ammunnoissa kun olen yksikseni paukutellut vanhalla M44:lla ja siinäkin alkaa takatähtäin hämärtää joten kiikarille pian tarvetta..tai silmälaseille.
Toisaalta pistooliammunta kiinnostaa myös ja siihen välineetkin on jo mutta ressu-ammunnat keskittyy kivääri-puolelle enimmäkseen, kiinnostaisi jonkin ressu-combat tms. en edes tiedä millaista lajia paukuttelee reserviläiset pistooleilla.
Mielenkiintoista olisi kokeilla rakennuksessa eteneminen ja huoneissa kohteita joita pitää ampua ja kohteita joihin ei saa osua.
Katsoin YouTubesta videon jossa sotilas (reserviläinen tms) eteni johonkin louhoksen pohjalle rakennetussa "kaupungin-osassa" jossa oli rakennuksia useita ja pitkin rakennusta edettiin ja ammuttiin ikkunoista kohteita joita oli vastapäisen rakennuksen ikkunoissa eri kerroksissa ja myös kadulla, etenevä joutui ampumaan niin ovista kuin ikkunoista ja suljettujen ovien takana voi huoneissa olla myös kohteita, kaupunkisotaa ajatellen erittäin hyvä harjoitusrata, sellaisia saisi olla Suomessakin.

Suomessa vaan nuo ampumaradatkin alkaa pian olemaan tiukilla ympäristövaatimuksien kanssa sekä ampumamelun vuoksi.

Pian näkee kuinka puree taas kiväärikärpänen vai tyytyykö pelkkään laina-aseeseen jos vapaa-ajat täsmää ressu-ammuntojen kanssa.

Et ole harrastanut sra-ammuntaa? Se on aika monipuolista pistooli, kivääri, haulikko suoritusta. Pääpaino kiväärillä, muutama pistooliosio ja haulikkorasti sekä joskus ta-mukana.

Resssuilla on myös taktisen aseenkäsittelyn kursseja kiväärille, pistoolille ja combona. Katsos koulutuskalenteria missäpäin kursseja pidetään. Ne on pääsääntöisesti viikonloppuisin. Ei kurssit mitään ihmeellisiä rambo-ryynäämistä ole, mutta perusasiat tulee rivissä kokeiltua. Yksin on vähän muutenkin tylsä harrastaa.

Siitä uudesta/käytetystä aseesta. Uutta asetta ei pysty yleensä koeampumaan, käynti on valmistajan ilmoittamissa "rajoissa". Vanhan pyssyn koeampumisesta pääsee yleensä omistajan kanssa sopmukseen, joten voi etsiä hyväkäyntistä laitetta.

Itse kärsin myös aikuisnäöstä ja olen ratkaissut ongelman ostamalla aina vain kalliimpia ja suuremmalla kiikarilla varustettuja harrastusvälineitä. Silmälasit ovat vielä kaupassa kun "kasaa" voi vähän aikaa selitellä kaupasta ostetuilla huonosti käyvillä paukilla.

SRA-ammuntaa en ole ampunut vaan pelkästään reserviläisten rata-ammuntaa kirkkonummen varuskunnan radalla ja loput itsekseen niin pistoolilla ja sotilaskiväärillä ja lisäksi jonkun verran kiekkoja ja metsästystä varten pahvin puhkomista.

Ainahan uuteen aseeseen saa tarkkuutta lisä kun vie aseen asesepälle mutta vaatii paksun kukkaron ja jos ei kisaa niin vaatimattomillakin tuloksilla pärjää jos se ei nyt ala miestä syömään kun vieressä kaveri ampuu aina paremmin. Onneksi ei ammuntataitoa tarvitse kuin metsästyksessä eli on niin kuin kotirintaman leskien lohduttaja. Eivät huoli jalkoihin pyörimään.

Viihdyn kyllä yksinäni radalla koska silloin voi keskittyä täysin omaan suoritukseen.