Kyllä osasi olla typerä pääkirjoitus, tänään Hämeen sanomissa: http://www.hameensanomat.fi/paakirjoitukset/287086-maaseutua-ei-pida-alistaa-kaupunkien-reservaatiksi
Epäilen että Jukka Viitaniemellä oli osuutta asiaan. Vaikka kaupungistuminen ei olekaan mikään luonnonlaki, niin talouden tosiseikat johtavat siihen, että kaupungistuminen etenee. Syynä on se, että keskimäärin pyritään välttämään ylimääisiä kustannuksia ja luonnovarojen haaskaamista. Kaupungistuminen ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki siirtyvät asumaan Kehä III:s sisälle, on Suomessa muitakin kaupunkeja kuin Helsinki. Kaupungistumista on yhtälailla sekin, että suomalaiset muuttavat vaikka Riihimäelle tai Forssaan. Kaupungistumisen vastustaminen vaatii aktiivista poliittista toimintaa, siis toisin sanoen pitää erityisesti taloudellisesti tukea maaseutua, jotta väki ei sieltä kaikkoaisi. Pitäisikö siis Suomessa tukea ihmisten asumista alueilla joilla ei ole työtä? Entä kuka maksaa työttömyyskorvaukset näille ihmisille? Entäs sitten vanhukset? Millä rahalla syrjäseuduilla asuville vanhuksille tarjotaan vaikka kotihoitoa? Mitä sitäpaitsi tarkoittaa koko maan pitäminen asuttuna? Tuskin maaseutu kokonaan tyhjenee, vaikka maaseudulla asumista ei mitenkään tuettaisikaan. Malli jossa ihmisiä tueataan asumaan alueilla joilla ei ole työtä, johtaa kierteeseen jossa kulut kasvavat. Ensin maksetaan syrjäseuduilla asumisesta, sitten maksetaan työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuet. Kujetuskustannukset kasvavat kun tavaraa joudutaan kuljettamaan pienissä erissä kyläkauppoihin jne.
Epäilen että Jukka Viitaniemellä oli osuutta asiaan. Vaikka kaupungistuminen ei olekaan mikään luonnonlaki, niin talouden tosiseikat johtavat siihen, että kaupungistuminen etenee. Syynä on se, että keskimäärin pyritään välttämään ylimääisiä kustannuksia ja luonnovarojen haaskaamista. Kaupungistuminen ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki siirtyvät asumaan Kehä III:s sisälle, on Suomessa muitakin kaupunkeja kuin Helsinki. Kaupungistumista on yhtälailla sekin, että suomalaiset muuttavat vaikka Riihimäelle tai Forssaan. Kaupungistumisen vastustaminen vaatii aktiivista poliittista toimintaa, siis toisin sanoen pitää erityisesti taloudellisesti tukea maaseutua, jotta väki ei sieltä kaikkoaisi. Pitäisikö siis Suomessa tukea ihmisten asumista alueilla joilla ei ole työtä? Entä kuka maksaa työttömyyskorvaukset näille ihmisille? Entäs sitten vanhukset? Millä rahalla syrjäseuduilla asuville vanhuksille tarjotaan vaikka kotihoitoa? Mitä sitäpaitsi tarkoittaa koko maan pitäminen asuttuna? Tuskin maaseutu kokonaan tyhjenee, vaikka maaseudulla asumista ei mitenkään tuettaisikaan. Malli jossa ihmisiä tueataan asumaan alueilla joilla ei ole työtä, johtaa kierteeseen jossa kulut kasvavat. Ensin maksetaan syrjäseuduilla asumisesta, sitten maksetaan työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuet. Kujetuskustannukset kasvavat kun tavaraa joudutaan kuljettamaan pienissä erissä kyläkauppoihin jne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Idiootin kirjoitus.
Mut Uusikilposen kirjoitus oli tänään pikkasen asenteellinen.Hienoa journalismia kun ei sisällä minkäänlaista toimituksellista taso,kunhan pelkkää oikeistopropakandaa nää UK.n kirjoitukset.
Aloittajalla on tyypillinen logistislähtöinen ajattelu, jossa kaikki asiat ovat pelkästään logistiikkaa ja logistisia ongelmia. Suomen ongelma on se, että siltä on kadonnut perusfunktio - kansallinen viitekehys - jonka puitteissa kukin saattaisi löytää oman mielekkään sosioekonomisen lokeronsa.
Valitettavasti logistislähtöinen ajattelu ei tarjoa tähän ratkaisuja. Kun logistinen lähestymistapa viedään äärimmilleen, huomataan ettei llopulta mikään kannata. Voidaan esimerkiksi rakentaa bussi, joka ei tarvitse kuljettajaa.
Seuraava (ja lopullinen) vaihe onkin kehittää bussi, joka ei tarvitse matkustajia.
Nämä viherpiipertäjäthän haluaa että kaikki muuttavat kaupunkiin ja siellä vielä junaradan viereen. Siinä sitä rytinää riittää ja myrkkyvaunua pukkaa joskus talon seinästäkin sisään. Ei maaseutuasumista tarvi tukea, mutta ei rangaistakaan. Kyllä siinä maksamista on asukkaalle. Kun kuljet omalla autolla. Vihreiden linjat ei oikein toimi, kun niitä ei edes ole. Vihreiden hölötykset tähtää siiehn, että heistä tuleee virkamiehiä hylkäämään kaikki ymp.ratkaisut ja puhdistimiset maaseudulla. Siksi ymp.minietriö joutaa lämpimästi lopettaa. Suomalaisten mökkien pikku lirut ovat hyttysen paskan luokkaa Itämeressä, joa likaavat Venöjän kanalat ja yhä (vuosikikymmenien puhd.rakentamisesta huolimatta) isojen kaupunkien paskavedet. Ja Suomi maksaa ja on maksanut kamalasti - mitään ei saatu aikasiksi, eiä tiedetä mihin ahat valuneet!
Nämä lehtien pääkirjoitukset ovat tarinoita siitä kuinka amatööriasteinen lehtiväki "opettaa" esim. kuntia. Mistä se asiantuntemus on saat? Ei mistään. lapsellisia neuvoja. Tyyliin "kyllä nyt on katsottava kaikki vaihtoehdot" . Tai esitys ei ole tätä päivää. Sama nuotti. Epäilen, että pääkirjoitusten fraasikokoelma on valmiina ja maalataan juttuun kun juttuun. Pientä ehostusta ja nimikemuutoksia. Sitä on lhetien "viisaus" - ei mitään. Älkää säpsähtäkö turhaan. Tämä on nähty.
Onkohan HäSa:n toimituksessa ollenkaan samanlaista pohdintaa kuin Aamulehdessä pääkirjoituksien suhteen. Aamulehden pääkirjoituksen tekee usean kyseiseen aiheeseen juuta ja jaata sanova toimittajan raati, jolloin pääkirjoitus on aidosti monelta kantilta pohtiva ja kaikkein vähiten lukijoita loukkaava. HäSa täräyttää kylmästi päin näköä yksisilmäisen mielipiteensä eikä kysele.
Tosiasia on, että jos asumista syrjäseuduilla ei Suomessa tuettaisi, niin Suomi olisi nykyistä paljon kaupungistuneempi. En minä kannata mitään rangaistuksia maaseudun asukkaille. Jos ihmiselle maaseudulta löytyy työpaikka, niin se on ihan hyvä, mutta kun valitettavasti yleensä ei löydy. Jos politiikassa tavoitteeksi nostetaan koko maan pitäminen asuttuna, niin se nimenomaan tarkoittaa maaseudun tukemista. Maatalouden tukemisen sinänsä kyllä hyväksyn, koska ruoantuotannon suhteen on hyvä olla tietty omavaraisuus. Mutta maatalous ei nykyisellänsäkään työllistä kuin 2% väestöstä, joten väkeä maaseudulla tarvitse paljoa olla.
Miksi ihmeessä se mielekäs sosioekonominen lokero pitäisi löytää nimenomaan kansallisessa viitekehyksessä? Eikö viitekehyksiä ole lukematon määrä? On uskonnollinen viitekehys, poliittinen viitekehys, kulttuurinen viitekehys. Me elämme aikaa, joka korostaa tiedettä, logiikkaa, tietoa ja koulutusta.
Itse ihmettelen suunnattomasti aluepolitiikkaa ja sen mukanaan tuomia kertautuvia kustannuksia: koulukyyditykset, jätehuoltokustannukset, kuljetuskustannukset... Tai turvallisuusseikat: maaseudulla niin poliisilta, palokunnalta kuin sairaankuljetukseltakin kestää kauan tulla paikalle, jos jotain sattuu. Olen aina ihmetellyt sitä, miksi ihmeessä kaupungistuminen Suomessa nähdään niin helvetillisenä mörkönä?