Lähihoitaja näyttötutkinnot

Minä taas en koskaan olisi lähtenyt näyttöjen vastaanottajaksi, jos olisin tiennyt, kuinka v-mäisiä jotkut opiskelijat voivat olla potilaita, asiakkaita, työtovereita ja koko alaa kohtaan.

Päiväkotijaksolla ohjaaja ja hänen työkaverinsa nälvivät toisiaan ja ilmapiiri oli karsea. Sain kuitenkin hyvää ohjausta ja jakso oli ok. Arvioija oli erittäin reilu. Saamani arvosana on rehellisesti sanottuna liian hyvä suoritukseen nähden.

Hoidon ja huolenpidon jaksolla sain erittäin hyvää ja kärsivällistä. kyseisessä vanhainkodissa oli hyvä ilmapiiri. Arvioija oli maanläheinen ihminen ja arvostelu oli hyvin subjektiivista, sain paljon hyvää rakentavaa palautetta, mutta hyvän arvosanan.

Kuntoutuksen jaksolla kävi niin, että työ oli hyvin samanlaista kuin hohu-jaksolla, joten aloin melko heti itsenäisiin töihin. Ohjaajani oli sairaslomalla ja milloin missäkin. Olin samassa vuorossa hänen kanssaan vain muutaman päivän. Näytön arvioija oli tiukka, mutta reilu. Hän tutki kriteeristöä hyvin tarkkaan. Työpaikka myös kutsui töihin.

Sairaanhoidon ja huolenpidon ykkösjaksolla olin sairaalan vuodeosastolla. Siellä oli kamala ilmapiiri, ohjaus oli pääsääntöisesti hyvää, mutta kyllä niitä raskaitakin päiviä oli siitå johtuen, että ohjaaja oli hieman hermoheikko. Hän kuitenkin lopuksi kehui miten hyvin kehityin jakson aikana. Näyttöä tässä jaksossa ei ollut.

Kotihoidon jaksolla oli ok ohjaaja ja näyttö meni hyvin. Työ oli mukavaa, eikä ollut kiire. Pyydettiin töihin.

Sairaanhoidon ja huolenpidon toisella jaksolla ohjaajani vaikutti persoonallisuushäiriöiseltä ja katkeralta ihmiseltä. Häntä ei kiinnostanut ohjata, vaan surffasi netissä ja facebookkasi puhelimellaan. Koko harjoittelujakso oli yhtä tuskaa. Tein parhaani ja sinnittelin jakson läpi. Näytössä onneksi arvioija oli ok, sain arvosanaksi hyvän, mikä riitti kun ottaa huomioon ala-arvoisen ohjauksen. Ohjaaja itse oli sitä mieltä, että hän on erittäin hyvä ohjaaja, ja oikein näytän arvioijakoulutuksen käynyt (lähes kaikki arvioijat ovat).