http://mestis.fi/index.php/mestis/uutisarkisto/item/1903-mestiksen-ja-suomi-sarjan-sarjajärjestelmä-2015-2016.html
Mestis on julkaissut sarjajärjestelmänsä ensi kaudelle. Milloinkohan Liiga mahtaa julkistaa? Olisi mielenkiintoista tietää, kun tuskin samalla formaatilla mennään kuin aikaisempina kausina. Joukkueita on kuitenkin eri määrä ja näin...
Sarjajärjestelmä
miettijä
44
2276
Vastaukset
- miettijä
Vastaanpa itse omaan kysymykseeni, eli 1üga on julkaissut otteluohjelmansa ja lohkonsa. Playoff-joukkueiden määrä ja playoff-formaatti näyttäisivät pysyvän samanlaisina kuin viime kausina on totuttu.
http://liiga.fi/uutiset/2015/06/12/tassa-on-liigan-ensi-kauden-otteluohjelma
http://liiga.fi/uutiset/2015/06/12/liiga-jakautuu-lohkoihin-otteluohjelma-on-taynna-uutta - miettijä
Mikkelin Jukurit siis nousee kaudeksi 2016-2017 1ügaan. Todennäköisesti yksikään seura ei lähde kyseisestä sarjasta pois. Näin ollen joukkuemäärä kasvaa 16 joukkueeseen. Toisena kautena peräkkäin saavutetaan ennätyksellinen joukkuemäärä ja sarjajärjestelmää joudutaan muuttamaan.
Ensi kaudella jos koskaan olisi todella näppärä sauma saada jokaiselle joukkueelle 60 ottelua runkosarjassa nelinkertaisella sarjalla. Tiedä sitten toisaalta, onko meininki nostaa sitä. Laskemaan sitä epätodennäköisesti ainakaan lähdetään. Pudotuspeleistä en sitten tiedä, peluutetaanko samalla formaatilla kuin on kaudesta 2003-2004 alkaen totuttu. Yksi vaihtoehto olisi, että runkosarjan viisi parasta seuraa pääsisivät suoraan puolivälieriin ja seurat sijoilta 6-11 aloittaisivat Lomarengas-kierrokselta. Tai sitten runkosarjan neljä parasta seuraa aloittaisivat suoraan puolivälieristä ja seurat sijoilta 5-12 aloittaisivat Lomarengas-kierrokselta tai miksi tuota kierrosta sitten halutaankaan kutsua.- Haasteita
60 ottelun sarjan sijoja 6 vs. 11 tai 5 vs. 12 (jne.) olisi vain urheilullisesti hyvin kyseenalaista laittaa pelaamaan mitään säälipleijareita, varsinkaan paras kolmesta -sarjoina. Nykyisetkin sääli-pikaplayoffit ovat aika ongelmallinen tapa ratkoa koko kauden sijoituksia, ja nuo olisivat sitä jo hyvin räikeällä tavalla.
Jos "lomakierros" (mikä ikinä...) taas pelattaisiin paras viidestä, niin playoffit alkaisivat ehkä venyä jo vähän turhan pitkiksi. Kärkijoukkueet joutuisivat alkuun pitkälle pelitauolle, jne. - miettijä
En tiedä miksi, mutta toisaalta kiehtoisi malli, jossa runkosarja pelattaisiin kausittain vain 12 joukkueen voimin. Olettaen, että kaikki joukkueet pelaisivat toisiaan vastaan yhtä monta kertaa kotona ja vieraissa runkosarjan aikana, pääsisivät kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja kahdestoista pelaisi liigakarsinnoissa alemman sarjan kuuden parhaan kanssa. Karsinnat pelattaisiin myös playoff-malliin. Jääkiekon SM-liigan jälkeen sarjatasot menisivät ylhäältä alaspäin lueteltuina Ykkössarja, Kakkossarja, Kolmossarja jne.
Jos kuitenkin päädyttäisiin jakamaan seurat kahteen kuuden joukkueen välisarjaan pääsisi molemmista välisarjoista neljä parasta pudotuspeleihin ja välisarjojensa kuudennet pelaisivat siitä, kumpi joutuu varsinaisiin karsintoihin ja kumpi pitää liigapaikkansa ilman niitä. Mutta kumpaankaan näistä tuskin mennään, joten se siitä sitten. Ja toisaalta, onko 8 playoff-joukkuetta liikaa, jos runkosarja pelataan vain 12 joukkueen voimin? Toimisiko paremmin vaikkapa malli, jossa runkosarjan voittaja pääsisi suoraan välieriin ja joukkueet sijoilta 2-7 aloittaisivat puolivälieristä? Saattaisi nostaa ainakin runkosarjan voiton arvoa, mutta runkosarjan voittanut seura sitten lepäilisi todennäköisesti melko pitkään ennen kuin alottaisi oman playoff-rupeamansa.
Loppujen lopuksi nuo pudotuspelit ovat merkittävästi pienentäneet runkosarjan arvoa. Varsinkin, kun runkosarja on niin pitkä. Mikä merkitys sillä on, jos voitat ensimmäisen syksyllä pelaamasi ottelun? Tai sillä, jos voitat runkosarjan muttet pärjää pudotuspeleissä? Toisaalta voitaisiin harkita mallia, jossa runkosarjan rinnalla pelattaisiin jääkiekon Suomen Cup. Mukaan otettaisiin joukkueita ainakin jääkiekon SM-liigasta ja mahdollisesti myös alemmilta sarjatasoilta. Cupin voittaja palkittaisiin sen mestaruuslaatoin ja -pokaalilla sekä pääpotilla. Runkosarjan kolme parasta puolestaan saisivat sijoitustensa mukaisesti kulta-, hopea- ja pronssimitalit sekä jonkinlaiset rahapalkinnotkin. Tulisi merkitystä sinnekin. Mielestäni jotain vastaavaa on myös joskus ehdotettu Jatkoajan keskustelupalstalla.
Voitaisiin peluuttaa myös karsintoja, joihin ottaisivat osaa 1ügassa heikoimmin sijoittuneet ja Mestiksessä parhaiten sijoittuneet joukkueet. Karsinnoissa parhaiten menestyneet pelaisivat seuraavan kauden 1ügassa ja heikoiten menestyneet Mestiksessä. Toisaalta kun tuo bisnes on nykyään urheilussakin niin suuressa osassa, ainakin Suomen jääkiekossa, turha kenties haaveilla täysin urheilullisista karsinnoista Suomen jääkiekon kahden korkeimman sarjatason välille. Siitäkin on huudeltu, että se urheilullinenkin kuilu niiden kahden välillä olisi liian suuri siihen. - Haasteita
Playoffit on koko lajin sielu, niistä kaikkein viimeisenä pitäisi olla luopumassa suomalaisessakaan mestaruussarjassa. Eihän jääkiekko sentään ole mitään jalkapalloa maraton-nollanollineen ja kahden osaottelun cupeineen... Ennemmin rukkaa runkosarjaa ja playoff-systeemiäkin vaikka rajustikin kuin luopuu pudotuspelisarjoista seuralätkässä.
Ehdotus avoimesta sarjasta ja jumbon karsimisesta alemman tason parhaita vastaan on ainakin aina parempi kuin viime aikoina esitellyt äkkiväärät visiot "Ruotsin mallisesta" hyvin suppeasta ja avoimesta sarjasta, jossa useat joukkueet joutuisivat karsintoihin joka vuosi. Mikä todennäköisesti vain ajaisi pienempiä seuroja hissiin ja ongelmiin, lisäisi urheilullisia tasoeroja ja vähentäisi vaihtelua huipulla...
Jos spekuloidaan, niin mielestäni kahdeksan joukkueen playoffit eivät olisi liian laajat 12 joukkueen avoimessa sarjassa, jossa jumbo karsisi. Toisaalta seuroja kyllä mahtuu päätasolle Suomessa ehkä sittenkin jokunen enemmänkin kuin 12. Nytkin sarja on sentään erittäin tasainen häntäpäästä ja kautta linjankin - vaikka on 15 joukkuetta, mitä pidetty jo liikana...
- Haasteita
" äkkiväärät visiot 'Ruotsin mallisesta' hyvin suppeasta ja avoimesta sarjasta, jossa useat joukkueet joutuisivat karsintoihin joka vuosi."
Tarkennus: *joutuisivat karsimaan _tai putoaisivat suoraan_ joka vuosi.- miettijä
Jääkiekon Suomen Cup voitaisiin siis puolestani pelata ottelupareittain paras seitsemästä -periaatteella. Ei siis niin, että jokaisessa otteluparissa olisi kaksi osaottelua, joiden yhteistulos ratkaisisi jatkajat. Ja jos olisi toisen osaottelun jälkeen tasan, ratkaistaisiin ongelma joko vierasmaalisäännöllä tai jatkoajalla ja/tai rankkareilla.
Pudotuspelit ovat tosiaan kaksipiippuinen juttu. Kyllähän ne tuovat ainakin jääkiekkoon oman mausteensa, on sitten kyse esimerkiksi jääkiekon SM-liigasta tai jääkiekon MM-kisoista. Toisaalta, mikä arvo runkosarjalle jää? Se on rukattu niin pitkäksi, että luulisi silläkin olevan enemmän arvoa kuin vain asetelmien hakeminen pleijareihin. En tiedä, saavatko esimerkiksi runkosarjan ja pudotuspelien menestyjät jotakin rahallista palkintoa suorituksistaan. Voitaisiin kuitenkin tehdä niin, että pudotuspelien voittaja ja runkosarjan kolme parasta saisivat jonkinlaisen rahallisenkin palkinnon suorituksistaan. Pudotuspelien ja runkosarjan voittajat saisivat keskenään yhtä suuren summan, runkosarjan kakkonen saisi seuraavaksi suurimman summan ja runkosarjan kolmonen kolmanneksi suurimman summan. Tosin jos playoff-mestari sijoittui runkosarjassa kolmen parhaan joukkoon, saattaisi seurojen taloudelliset resurssit nousta jo pelkästään 1ügan sisäisesti. Ehkä muutenkin.
Loppujen lopuksi nuo välisarjat vääristävät tuota yhteistä sarjataulukkoa. Yhteinen sarjataulukko toimisi paljon paremmin silloin, kun kaikki saman sarjatason joukkueet kohtaisivat toisensa runkosarjan aikana yhtä monta kertaa kotona ja vieraissa. Mikäli välisarjoja haluttaisiin peluuttaa, pitäisi niiden sisäisesti pitää yllä niiden omia sarjataulukoita. Tälläkin kaudella on viisi välisarjaa, joista jokainen kattaa kolme seuraa. Näistä välisarjojen voittajat ja välisarjojen kakkosista kolme parasta pääsisivät mukaan pudotuspeleihin, jotka aloitettaisiin suoraan puolivälierillä. Sen jälkeen pelattaisiin välierät, joista voittajat menisivät finaaliin. Jos olisi kolme viiden joukkueen välisarjaa, etenisivät jokaisen välisarjan kaksi parasta ja välisarjojen kolmosista kaksi parasta pudotuspeleihin. Puolivälieristä voittajat menisivät välieriin, joiden voittajat kohtaisivat toisensa finaalissa.
Niinhän sitä sanotaan, että välisarjoilla pyritään saamaan seuroille enemmän raha ilman, että pitäisi niin monta kertaa koukata jokaisessa 1üga-kaupungissa runkosarjankaan aikana. Mutta kuten tuosta edeltävästä kappaleestani huomaa, ne teettävät hankaluuksia. Pitäisi jokaiselle välisarjalle kehittää oma sarjataulukko, jotta ne olisivat reilumpia. Reilumpia sikäli, että jokaisesta välsarjasta yhtä moni seura saisi suoran paikan pudotuspeleihin ja yhtä moni saisi paikan kakkosten/kolmosten välisessä vertailutaulukossa.
Mutta aika näyttää, mihin suuntaan esimerkiksi suomalainen jääkiekkoilu etenee. Pudotuspelien poistamista en todellakaan pidä todennäköisenä, enkä sitä, että joukkuekohtainen ottelumäärä putoaisi ainakaan runkosarjassa. Toisaalta joukkuemäärän supistaminenkaan ei näytä todennäköiseltä, ainakaan tällä hetkellä. Haasteita tosiaan riittää! - Haasteita
Jos välisarjat tuovat vain neljä ottelua yhteensä 60:n kokonaismäärään, niin ei kai niiden merkitys niin kovin suuri ja vääristävä sarjassa ole? Varsinkin kun sarja on siinä määrin tasainen, että lähes jokainen joukkue voittaa ainakin kerran kaudessa kunkin vastustajansa. Pitkässä juoksussa parhaat ja tasaisimmat useammin...
Toki runkosarjasta (kuten playoffeistakin) jaetaan rahalliset palkinnot, on sillä sekin merkitys. Ja ainahan runkosarjalle voisi olla hyvä idea kehitellä lisää merkityksiä (esim. mahd. euroliigapaikat yms. oheispalkinnot). Playoffien olennainen tärkeys kuitenkin perustunee jo lajin luonteeseen ja perinteisiin; näitä on hyvä vaalia.
Runkosarja on tosiaan asetelmien hakua, ja pelin rakentamista. Ja viihdettä tietysti, kuten kaikki huippu-urheilu.
Silti nytkin viisi joukkuetta 15:sta eli joka kolmas putoaa runkosarjan jälkeen ulos; onhan sillä kuitenkin kohtalainen merkitys. Ilman säälipleijareita runkosarja ratkoisi loppusijoitukset jo puolelle seuroista. Myös kärjen sijoituksilla on tunnetusti omat, joskus tärkeäiksi käyvät merkityksensä pudotusvastusten ja kotietujen kohdalla; kahden kärjelle vastustaja sääliplayoffin kautta puolivälierään ja kotietuja myös mahd. seuraaviin sarjoihin... Sijoilla 3-6 ja 7-10 vastaavasti omat asetelmansa.
Paras seitsemästä -sarjoina pelattava cup-rumba taitaisi olla käytännöllinen mahdottomuus, jos muitakin pelejä olisi tarkoitus kauden aikana paljon pelata. Ja helposti voisi käydä pitkäpiimäiseksi, jos joukkueita olisi kovin paljon ja/tai kokonaisuus venyisi ylipäätään pitkälle ajalle(?).
Eiköhän yksi kansallinen sarja keväisine playoffeineen ja sen kehittämiseen panostaminen ole ihan hyvä perusratkaisu toistaiseksi. Nopeasti asiat ovat jääkiekkomaailmassakin muuttuneet, joten ei sen tietty ikuinen tarvitse olla... - Haasteita
...Tuohon välisarja-asiaan vielä, että esittämäsi periaatteet ovat kyllä sinänsä ihan hyvin perustellut ja johdonmukaiset. Ei olisi mitään sitä vastaan, että esim. tämän kauden liigassa pelattaisiin yhtäläinen, nelinkertainen sarja, 56 ottelua 60:n sijaan. Mutta en ehkä näe välisarjojakaan kovin vahingollisina - toki täytyy myöntää, etten ole otteluohjelmaa kovin tarkoin tutkinutkaan noilta osin... Lisäpelien viimekätisiin merkityksiinhän kuitenkin vaikuttavat monet asiat, kuten joukkueiden kauden mittaan vaihtelevat vireet ja voimasuhteet yms.
- miettijä
Mitä todennäkisintä on, että nykymuotoisia pudotuspelejä ei poisteta korvaamalla ne jääkiekon Suomen CUP:lla. Samalla joukkuemäärän ja joukkuekohtaisen ottelumäärän supistaminen ainakaan runkosarjassa tuskin tulevat toteen. Ellei sitten jotain radikaalia joskus tapahdu, mutta tuskin ainakaan lähivuosien aikana. Luultavasti ensi kausi vedetään 16 joukkueen kuusinkertaisella runkosarjalla, jonka jälkeen parhaat pääsevät suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle. Seuraavaksi parhaat puolestaan pääsevät mukaan ensimmäiselle playoff-kierrokselle, kun taas viimeisten kausi päättyy runkosarjaan. Vaikka 10 joukkueen pudotuspelien säilyminen tuntuukin todennäköiseltä, jäisi ensi kaudella kuitenkin peräti kuusi joukkuetta pudotuspelien ulkopuolelle. Onkohan se liikaa suljetussa sarjassa?
Joskus luin juttua siitä, että karsinnat Liigan ja Mestiksen välille palautuisivat keväällä 2019. Todennäköisesti vedetään Liigan viimeisen ja Mestiksen mestarin kesken paras seitsemästä -sarjalla. Kun Liiga vedetään kausittain 16 joukkueen voimin, voisi panosta runkosarjan häntäpäähän saada parhaiten tiputtamalla viimeinen suoraan Mestikseen ja peluuttamalla joukkueet Liigan sijoilta 14-15 karsinnoissa Mestiksen kakkosen ja kolmosen kanssa otteluparein. Mestiksen mestari nousisi suoraan seuraavaksi kaudeksi Liigaan. Toisaalta nuo suorat putoamiset ja nousemiset tuskin tulevat kysymykseen kuin korkeintaan silloin, jos joskus tulee 10 10 joukkueen jääkiekon SM-liiga. A-liigan jumbo ja B-liigan voittaja vaihtaisivat keskenään automaattisesti sarjatasoja, kun taas A-liigan kahdeksas ja yhdeksäs pelaisivat karsinnat B-liigan kakkosen ja kolmosen kanssa. Toisaalta, mitäs panosta saataisiin B-liigan sijoille 4-10, jos B-liigasta ei voi alaspäin pudota tai sinne nousta ainakaan urheilullisesti? Mutta aika tosiaan näyttää, mitä tuleman pitää.
Tänä syksynä oli Ylen sivuilla juttua, että Liigan ja Mestiksen kesken mietitään tulevaisuutta. Liigan päättäjät sanoivat harkitsevansa mallia, jossa 20 joukkuetta jaettaisiin ylempään A-liigaan ja alempaan B-liigaan. Tosin 10 joukkueen A-liigasta kahdeksan parasta menisivät pudotuspeleihin, joka lienee liikaa pelkästään kymmenen joukkueen voimin pelatun runkosarjan jälkeen. - miettijä
miettijä kirjoitti:
Mitä todennäkisintä on, että nykymuotoisia pudotuspelejä ei poisteta korvaamalla ne jääkiekon Suomen CUP:lla. Samalla joukkuemäärän ja joukkuekohtaisen ottelumäärän supistaminen ainakaan runkosarjassa tuskin tulevat toteen. Ellei sitten jotain radikaalia joskus tapahdu, mutta tuskin ainakaan lähivuosien aikana. Luultavasti ensi kausi vedetään 16 joukkueen kuusinkertaisella runkosarjalla, jonka jälkeen parhaat pääsevät suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle. Seuraavaksi parhaat puolestaan pääsevät mukaan ensimmäiselle playoff-kierrokselle, kun taas viimeisten kausi päättyy runkosarjaan. Vaikka 10 joukkueen pudotuspelien säilyminen tuntuukin todennäköiseltä, jäisi ensi kaudella kuitenkin peräti kuusi joukkuetta pudotuspelien ulkopuolelle. Onkohan se liikaa suljetussa sarjassa?
Joskus luin juttua siitä, että karsinnat Liigan ja Mestiksen välille palautuisivat keväällä 2019. Todennäköisesti vedetään Liigan viimeisen ja Mestiksen mestarin kesken paras seitsemästä -sarjalla. Kun Liiga vedetään kausittain 16 joukkueen voimin, voisi panosta runkosarjan häntäpäähän saada parhaiten tiputtamalla viimeinen suoraan Mestikseen ja peluuttamalla joukkueet Liigan sijoilta 14-15 karsinnoissa Mestiksen kakkosen ja kolmosen kanssa otteluparein. Mestiksen mestari nousisi suoraan seuraavaksi kaudeksi Liigaan. Toisaalta nuo suorat putoamiset ja nousemiset tuskin tulevat kysymykseen kuin korkeintaan silloin, jos joskus tulee 10 10 joukkueen jääkiekon SM-liiga. A-liigan jumbo ja B-liigan voittaja vaihtaisivat keskenään automaattisesti sarjatasoja, kun taas A-liigan kahdeksas ja yhdeksäs pelaisivat karsinnat B-liigan kakkosen ja kolmosen kanssa. Toisaalta, mitäs panosta saataisiin B-liigan sijoille 4-10, jos B-liigasta ei voi alaspäin pudota tai sinne nousta ainakaan urheilullisesti? Mutta aika tosiaan näyttää, mitä tuleman pitää.
Tänä syksynä oli Ylen sivuilla juttua, että Liigan ja Mestiksen kesken mietitään tulevaisuutta. Liigan päättäjät sanoivat harkitsevansa mallia, jossa 20 joukkuetta jaettaisiin ylempään A-liigaan ja alempaan B-liigaan. Tosin 10 joukkueen A-liigasta kahdeksan parasta menisivät pudotuspeleihin, joka lienee liikaa pelkästään kymmenen joukkueen voimin pelatun runkosarjan jälkeen.Korjaten, että 16 joukkueen nelinkertaisella runkosarjalla, joka teettäisi siis 60 ottelua per joukkue. Kuusinkertainen ottelumäärä nostaisi tuolla joukkuemäärällä ottelumäärän peräti 90 otteluun per joukkue, ja se on kyllä ehdottomasti liikaa ainakin pelkkään runkosarjaan. Jopa NHL:ssä pelataan runkosarjassa vähemmän otteluita joukkuetta kohden. Varmaan joku ajatuskatko itselleni tuli, mutta eiköhän niitä kaikille joskus tule.
- Haasteita
No nyt on yhden liigaseuran tilanne siinä määrin vaakalaudalla, että on epävarmaa, montako joukkuetta sarjassa lopulta on ensi kaudella.
Runkosarjan ottelumäärässä ei mielestäni ole korottamisen varaa enää. Etenkään jos samalla pyritään kehittämään euroliigoja ym. kuvioita. Osa pelaajista pelaa lisäksi playoffit ja maaotteluita; kauden ottelumäärät jo sadan kieppeillä. Ja syksyn runkosarjapeleihin on seurojen ollut hankala saada hyviä yleisömääriä. Etc.
Suoralla nelinkertaisella sarjalla voisi mennä, olipa joukkueita sitten 15 tai 16. Ja ellei mahdollisessa 16 joukkueen sarjassa luotaisi jonkinlaista lohkojakoa. En näkisi sellaista kuitenkaan mielekkäänä tai järkevänä, vaan tälläkin hetkellä on hyvä, että kotimaiset seuramerkit kohtaavat toisiaan tasaisesti. Kohtaamisten kiinnostavuus ja merkitykset eivät määräydy vain maantieteen perusteella, vaan monissa tapauksissa ensisijaisesti muin tavoin. Maa on suht pieni ja seurat, alueet ja kaupungit toisilleen tuttuja kilpakumppaneita, menestyvät ja perinteikkäät joukkueet kiinnostavat kaikkialla jne. - Haasteita
Mahdollisissa tulevaisuuden laajemmin avattujen sarjajärjestelmien toteuttamisessa olennaista olisi tosiaan se, että seurojen toimintaedellytykset ovat kokonaisvaltaisesti hyvät, ts. edestakaisen liikkeen sarjatasojen välillä realistisesti mahdollistavat. Perinteisiä kotimaisia liigatason seuramerkkejä ei olisi järkevää lähteä romahduttamaan ajamalla ne uudistuksilla ensin divari- ja hissijoukkueiksi ja sen myötä kroonistuviin talous- ja toimintaongelmiin. Se olisi lopulta vain koko suomalaisen jääkiekon tappio.
- miettijä
Tähän liittyen on kirjoiteltu sen puolesta, että 20 suomalaista jääkiekkoseuraa kuuluisivat saman kattojärjestön alle. Ne jaettaisiin ylempään A-sarjaan ja alempaan B-sarjaan, jotka molemmat kattaisivat 10 seuraa per kausi. Ylemmässä liigassa pelataan mestaruudesta ja siitä, kuka karsii alemman parhaimpien kanssa. Alemmassa taas pelattaisiin yksinkertaisesti siitä, kuka karsii ylemmän heikoimpien kanssa. Tämä 20 joukkueen kaksiportainen SM-liiga olisi alaspäin suljettu ainakin urheilullisesti, mutta kaiketi sössimällä omat talousasiat ja muut saatetaan seura sulkea pois 10 10 joukkueen liigasta. Olettaisin, että jos näiden 20 joukkueen ulkopuolelta löytyy joku potentiaalinen seura, sille kuitenkin annettaisiin mahdollisuus päästä tuohon jääkiekon SM-liigan kattojärjestöön. Kasvattaisi tuota joukkuemäärää 20 seurasta, jolloin myös joko A-, B- tai kenties molempien liigojen seuramäärät kasvaisivat.
Sitä en tiedä, ratkaisisiko tuo mahdollista hissiongelmaa sarjatasojen välillä ja sitä, että A-liigasta B:hen putoava ei joutuisi taloudelliseen kriisiin ylemmältä sarjatasolta putoamisesta huolimatta. Katsotaan, sano lääkäri ku putkii korjas! - miettijä
Haasteita kirjoitti:
No nyt on yhden liigaseuran tilanne siinä määrin vaakalaudalla, että on epävarmaa, montako joukkuetta sarjassa lopulta on ensi kaudella.
Runkosarjan ottelumäärässä ei mielestäni ole korottamisen varaa enää. Etenkään jos samalla pyritään kehittämään euroliigoja ym. kuvioita. Osa pelaajista pelaa lisäksi playoffit ja maaotteluita; kauden ottelumäärät jo sadan kieppeillä. Ja syksyn runkosarjapeleihin on seurojen ollut hankala saada hyviä yleisömääriä. Etc.
Suoralla nelinkertaisella sarjalla voisi mennä, olipa joukkueita sitten 15 tai 16. Ja ellei mahdollisessa 16 joukkueen sarjassa luotaisi jonkinlaista lohkojakoa. En näkisi sellaista kuitenkaan mielekkäänä tai järkevänä, vaan tälläkin hetkellä on hyvä, että kotimaiset seuramerkit kohtaavat toisiaan tasaisesti. Kohtaamisten kiinnostavuus ja merkitykset eivät määräydy vain maantieteen perusteella, vaan monissa tapauksissa ensisijaisesti muin tavoin. Maa on suht pieni ja seurat, alueet ja kaupungit toisilleen tuttuja kilpakumppaneita, menestyvät ja perinteikkäät joukkueet kiinnostavat kaikkialla jne.En tiedä, tarkoititko, että CHL-turnausta kehitettäisiin pelkästään CHL-turnauksena vai kehitettäisiinkö siitä massiivinen jääkiekkoliiga kilpailemaan NHL:n ja KHL:n kanssa pelaajista yms. Massiivista jääkiekkoliigaa läntisempään Eurooppaan ja Pohjoismaihin on kaiketi ties kuinka pitkät ajat mietitty, mutta eipä ole toteutunut. Itseäni toisaalta epäilyttää mahdollisen Euroliigan mahdollisuudet ainakin talouteen ja pelaajamateriaaliin liittyen. Toisaalta niin on sanottu, että kansainväliset pelit tekisivät pelaajista parempia. Ja pystytäänhän ainakin seurojen taloudellisia kuluja pienentämään sillä, että vähintään suurin osa otteluista pelattaisiin lähiseuduilla olevia seuroja vastaan. Toki kauempanakin olevia seuroja vastaan voidaan pelata, mutta juuri tuon taloudellisen puolen takia lienee parempi, että pelattaisiin merkittävä osa otteluista lähimpinä majailevia seuroja vastaan. Mutta lienee melko utopistisia ajatuksia massiiviseen Euroliigaan liittyen, vaikkakin René Fasel kerran kaavaili KHL:n ja CHL:n yhdistymistä NHL:n eurooppalaiseksi vastineeksi. Tosin pelkkä jääkiekon SM-liigakin riittää ainakin näin toistaiseksi seurajoukkuetasolla.
- miettijä
Haasteita kirjoitti:
No nyt on yhden liigaseuran tilanne siinä määrin vaakalaudalla, että on epävarmaa, montako joukkuetta sarjassa lopulta on ensi kaudella.
Runkosarjan ottelumäärässä ei mielestäni ole korottamisen varaa enää. Etenkään jos samalla pyritään kehittämään euroliigoja ym. kuvioita. Osa pelaajista pelaa lisäksi playoffit ja maaotteluita; kauden ottelumäärät jo sadan kieppeillä. Ja syksyn runkosarjapeleihin on seurojen ollut hankala saada hyviä yleisömääriä. Etc.
Suoralla nelinkertaisella sarjalla voisi mennä, olipa joukkueita sitten 15 tai 16. Ja ellei mahdollisessa 16 joukkueen sarjassa luotaisi jonkinlaista lohkojakoa. En näkisi sellaista kuitenkaan mielekkäänä tai järkevänä, vaan tälläkin hetkellä on hyvä, että kotimaiset seuramerkit kohtaavat toisiaan tasaisesti. Kohtaamisten kiinnostavuus ja merkitykset eivät määräydy vain maantieteen perusteella, vaan monissa tapauksissa ensisijaisesti muin tavoin. Maa on suht pieni ja seurat, alueet ja kaupungit toisilleen tuttuja kilpakumppaneita, menestyvät ja perinteikkäät joukkueet kiinnostavat kaikkialla jne.Tuo Espoon Bluesin tilanne on sikäli mielenkiintoinen, koska sen kautta nyt saatettaisiin nähdä ensimmäisen kerran, kun jääkiekon SM-liigassa pelaava seura putoaa taloudellisin kriteerein. Nimittäin siis sen jälkeen, kun karsinnat Liigan ja Mestiksen välillä korvattiin lisenssimenetelmällä. Mainittiin siitä, että jos lisenssin vaatimat liigakriteerit eivät täyty, joihin siis ainakin talous kuuluu, uhkaa seuraa sulkeminen pois Liigasta. Espoossa tosiaan on ollut aikaisemminkin hankala pitää seuraa jääkiekon SM-liigassa, kun siis muistellaan ainakin Kiekko-Espoota. Hankalaa lienee ainakin siksi, kun yksi seura Helsingistä pelaa KHL:ssä ja yksi jääkiekon SM-liigasta. Espoon kuuluessa samaan talousalueeseen taitanee olla hankala saada kahden isommasta kaupungista tulevan seuran jälkeen saada itselleen vankkaa talouspohjaa. Siitäkin huolimatta, että pääkaupunkiseudulla asuu yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Pirkanmaalla, josta tulee peräti kaksi seuraa jääkiekon SM-liigaan. Vaikka Bluesin taustayhtiö ajettiinkin konkurssiin, tiedä sitten saadaanko seura silti sumplittua pysymään Liigassa. Kun on kerta julkaistu ensi kauden sarjajärjestelmä, joka kattaa 15 joukkueen sijasta 16 seuraa. Ellei sitten Mestiksestä nosteta joku seura samalla tavalla kuin Sport, eli ilman siirtymäkautta.
- Haasteita
Espoo ei ole missään vaiheessa onnistunut aidosti nousemaan pikkuveljen asemastaan kahden perinteikkään ja vahvamaineisen helsinkiläisseuran varjosta ja luomaan omaa, lujaa seuramerkkiään. Yleisöt ja kiinnostavuus ovat olleet vaihtelevan heikkoja, eikä se kyllä pelkästään talousasioista johdu. Kyllähän pääkaupunkiseudulla rahaa ja ihmisiä riittää, ja rahaa on pumpattu joukkueeseenkin. Kiekko-Espoo/Blues on kuitenkin täysi "tulokas" maan lätkäkartalla, ja kun koko kaupunkikin on vähän sellainen hajuton ja hengetön keskimääräistä paremman väen asuinaluerykelmä Helsingin kyljessä, niin ymmärrettävästi vaikeaa on kilpailla ja luoda paikallista seurakulttuuria tyhjästä.
CHL-pelien kehittämisellä tarkoitin vain sitä, että niitä pelataan tällä hetkellä ja oletettavasti pyritään jatkossa pelaamaan muodossa tai toisessa yhä enemmän suomalaisseurojen toimesta. Siten ne tuovat oman osansa kauden ottelumääriin, jotka ovat jo aika lailla maksimitasolla eivätkä kestä juuri lisäämistä... - Haasteita
...Siis tähän Espoo-ongelmaan vaikuttaa myös se, että suuri osa väestöstä on muualta muuttaneita ja ylipäätään aika vahvasti Helsingin, ei Espoon hajallaan olevien keskittymien suuntiin orientoituvia. Mitä on espoolainen paikallisuus? Mitä voi olla siihen perustuva paikallinen kiekkokulttuuri, vastakkainasettelussa esim. Helsinkiin ja helsinkiläisseuroihin? Siinä Bluesin ongelmia, muiden muassa.
- miettijä
http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/sm-liiga/artikkeli/toimitusjohtaja-vakuuttaa-blues-jatkaa-sm-liigassa/5558316
Seuran toimitusjohtaja vakuuttaa, että Blues tulee jatkamaan Liigassa myös ensi kaudella. Luulisi olevan kiire, mikäli mielii kuluvan kauden aikana saada itselleen rahoituksen sun muun kuntoon. Liigan julkaistua sarjajärjestelmänsä ensi kaudeksi kattaen 16 joukkuetta kuvittelisi Liigan päästävän Bluesin kuin koiran veräjästä, ellei sitten löydetä yhtäkkiä korvaaja KHL:stä tai Mestiksestä. Jos on taustayhtiö ajettu konkurssiin, kuvittelisi olevan kiire hommata uusi. Elämme mielenkiintoisia aikoja suomalaisessa jääkiekossa! - Haasteita
Sivuhuomiona samaan aikaan talousuutisten julkistusten kanssa Bluesin joukkue yllättäen(?!) sisuuntuu hieman urheilullisesti: Viimeisistä peleistä komeat, selvät kolmen pisteen vierasvoitot KalPasta ja JyPistä ja nousu sarjan jumbopaikoilta vähän ylöspäin. KalPa on ollut liigan kovakuntoisimpia joukkueita, ja Jyväskylä ei yleensä ole helppo paikka vierailla, vaikka JyPilläkin juuri nyt hankalampaa pelillisesti.
- Haasteita
...Jos liigapamput haluavat väkisin ja keinotekoisestikin toisen joukkueen pääkaupunkiseudulle, niin ehkä voisi Espoon sijaan nostaa vaikka Vantaan liigakartalle? Saattaisi tulla hieman enemmän meininkiä paikallispeleihinkin. ;-)
- miettijä
Haasteita kirjoitti:
...Jos liigapamput haluavat väkisin ja keinotekoisestikin toisen joukkueen pääkaupunkiseudulle, niin ehkä voisi Espoon sijaan nostaa vaikka Vantaan liigakartalle? Saattaisi tulla hieman enemmän meininkiä paikallispeleihinkin. ;-)
Sitä olen miettinyt, että Jukureiden jälkeen Mestikseen jäänee toistaiseksi korkeintaan kolmesta neljään joukkuetta, joilta saattaisi löytyä potentiaalia nousta Liigaan. Vaikka Jokipojat käväisikin juuri Suomi-sarjassa, lienee seura silti yksi näistä potentiaalisimmista. Käsittääkseni joukkueen vierailu Suomi-sarjassa johtui kaiketi yksinkertaisesti vain siitä, että ei toimittanut anomusta Mestis-lisenssin suhteen ajoissa.
Hokki puolestaan lienee sitten yksi seura. Kajaanissa on käsittääkseni melko lailla samanlainen väestöpohja kuin Raumalla, jonka lisäksi Kajaanista on toistaiseksi lähimpään Liiga-kaupunkiin Ouluun pidempi matka kuin Raumalta Poriin ja kenties jopa Turkuun.
Kolmas seura, joka on mielessä käynyt, on TuTo. No joo, kaksi seuraa lienee paljon yhdeltä kaupunkialueelta, varsinkin kun väestöpohja on sen verta pienempi kuin pääkaupunkiseudulla. Mutta onhan Tampereeltakin tällä hetkellä kaksi Liiga-seuraa, ja Tampereen työssäkäyntialueen väestöpohja ei paljoa heitä Turun vastaavasta. Ensimmäiset kaudet varmasti olisivat hankalat, mutta ajan saatossa olettaisin kahdella turkulaisseuralla olevan yhtä hyvät potentiaalit pelata Liigassa kuin kahdella tamperelaisseuralla.
Ja esille ottamasi K-Vantaa on sitten tosiaan itsellänikin mielessä käynyt, mikäli Mestiksestä halutaan vielä kabineteissa nostaa seuroja Liigaan. Syynä nyt on ollut tosiaankin se, josko Liigan päättäjät haluavat löytää KHL:ään loikanneelle Jokereille korvaajan Liigaan. Mutta lienee peräti pääkaupunkiseudullakin liian suuri haaste saada sponsoreita ja kannattajapohjaa yhdelle KHL-seuralle ja kolmelle Liiga-seuralle. Varsinkin sponsoreita. - Haasteita
Vaan jos pääkaupunkiseudun nykyisistä liigajoukkueista jäljellä olisikin joskus jatkossa enää toinen - silloin saattaisivat bisnesmiehet kaivata toista rinnalle jo kovasti; vaikka sitten jopa Vantaaltakin, ellei mikään muu auta.
No, lievää spekulaatiotahan tämä. Seuraillaan, miten käy... Kovasti kai nyt vannotaan Bluesia pelastettavan nykyisestä ahdingostaan ainakin.
Kyllä tuo uusien liigajoukkueiden esiintuonti ja suosion vakiinnuttaminen on suht kova homma missä tahansa, ja varsinkin ehkä sellaisissa kaupungeissa, joissa jo on toinen seura. Tai en toki tiedä, millainen TuTon kannatuspohja Turussa tarkemmin on; josko sitä vanhalla ja perinteikkäällä seuralla voisi kuitenkin löytyä otollisiksi perustoiksi, joita mahd. liiganousun tuomalla buumilla voisi lähteä kasvattamaan. Mutta nythän turkulaisia ei tahdota saada Tepsinkään pelejä katsomaan; katsomot ovat olleet puolityhjiä, osittain suljettuja viime vuosinakin... Vaikkei viimeisestä mestaruudestakaan kaupungissa ole niin kovin montaa vuotta. Liekö Turussa totuttu liikaa hunajanherutteluihin, tultu jo liian tyytyväisiksi käymään peleissä läpi pitkien kausien...? Mikä mahdollisen toisen liigaseuran anti vallitseviin tilanteisiin voisi olla?
- miettijä
http://liiga.fi/uutiset/2015/11/12/nain-pelataan-liigassa-kaudella-2016-17
No niin, 1üga on siis julkaissut sarjajärjestelmänsä ensi kaudelle. 16 joukkueen nelinkertainen runkosarja, jonka aikana kukin seura pelaa 60 ottelua. Kuusi parasta jatkavat suoraan puolivälieriin, kun taas joukkueet sijoilta 7-10 etenevät Lomarengas-kierrokselle. Lomarengas pelataan edelleen paras kolmesta ja muut kierrokset paras seitsemästä.
Kovasti on huudeltu tammikuun tyhjennysmyynneistä, kun 14 joukkueen suljetussa liigassa joukkue on menettänyt mahdollisuutensa pudotuspeleihin. Nyt tuo riski lienee isompi, ainakin huutelemisen merkeissä. Saas nähdä, miten lähtee toimimaan.- Haasteita
Eli mahd. vähän muutoksia. Mutta katsotaan nyt sitten, onko niitä joukkueita tosiaan se 16 vai montako...
- miettijä
http://www.iltalehti.fi/smliiga/2015111720680944_sm.shtml
http://www.iltalehti.fi/smliiga/2015111620674574_sm.shtml
Ilmeisesti on vaarana, että Bluesin pelit jääkiekon SM-liigassa päättyisivät jo kesken tämän kauden. Tarkoittaisi siis joukkuemäärän tiputusta 14 joukkueeseen. Kuluvalle kaudelle on jotakuinkin hankala keksiä mitään uutta formaattia, varsinkaan kun runkosarjasta on suurin piirtein kolmannes pelattu. Itse olen miettinyt seuraavanlaista formaattia:
14 joukkuetta jaetaan kahteen seitsemän joukkueen välisarjaan. Molemmissa välisarjoissa pelataan kuusinkertainen sarja. Tämän lisäksi pelataan neljä kertaa toisen välisarjan joukkueita vastaan. Näin kukin seura pelaa 64 ottelua runkosarjassa. Kummastakin välisarjasta pääsee neljä parasta pudotuspeleihin. Mikäli olisi karsinnat, pelaisivat kummankin välisarjan seitsemännet karsinnoissa Mestiksen parhaimpien kanssa. Tai sitten välisarjojen seitsemännet pelaisivat keskenään siitä, kumpi joutuu virallisiin karsintoihin.
Pudotuspeleissä pelataan ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Otteluparit määräytyisivät ristiin välisarjojen kesken kuten jääkiekon MM-kisoissa lohkojen kesken. Puolivälieristä voittajat menisivät välieriin ja häviäjät kesälomille. Välieristä voittajat menisivät finaaliin ja hävinneet kesälomille. Finaalin voittaja olisi sitten se virallinen mestari. Tuo 64 runkosarjaottelua per joukkue korvaisivat sekä villi kortti -kierroksen että pronssipelin. Koska pronssipelin koetaan kuuluvan otteluohjelmaan ainakin rahan takia, sitä tuskin kuitenkaan poistettaisiin tässäkään formaatissa.
Todennäköisesti tähän formaattiin ei kuitenkaan mennä, vaikka kesken kauden Blues tippuisikin Liigasta ilman jostakin tulevaa korvaavaa seuraa. Todennäköisesti pelattaisiin à 60 runkosarjaottelussa, villi kortti -kierroksessa ja pronssipelissä. Tosin tammikuun palauttaminen lienee sikäli liian myöhäistä, kun pitäisi sopia ajankohta, jolloin otteluparit siihen valittaisiin. Jos Blues nyt sattuisi kesken tämän kauden tippumaan, mitä luultavimmin mentäisiin seuraavanlaisella formaatilla:
14 joukkuetta pelaavat nelinkertaisen sarjan. Tämän lisäksi pelataan kahdessa seitsemän joukkueen lohkossa yksinkertaiset sarjat. Pelattaisiin myös - todnäk - paikallis- tai "paikallis"pareissa kaksi ottelua. Näin saadaan 60 runkosarjaottelua per joukkue. Kuusi parasta pääsevät suoraan puolivälieriin, sijoilta 7-10 joukkueet etenevät villi kortti -kierrokselle ja neljän viimeisen joukkueen kausi päättyy runkosarjaan. Pudotuspeleissä pelattaisiin villin kortin ja puolivälierien lisäksi välierät, finaali ja pronssipeli.
Jotenkin tuli tavallaan oho-tunne tuosta IL:n jutusta, jonka bongasin Jatkoajan keskustelupalstalta. Vaikka Liiga ei olisikaan itse ollut uhkailemassa, että espoolaisseuran Liiga-taival päättyisikin kesken tämän kauden. Toisaalta, heivattiinhan Kiekko-Laser aikanaan kesken kauden Mestiksestä konkurssin tähden. Elämme kiintoisia aikoja, ainakin Suomen jääkiekon pääsarjan suhteen.- miettijä
Siis tammikuun tasauksen palauttaminen, kylläpäs noita ajatuskatkoja tulee vaikka kuinka huolellinen koittaisi olla. Mutta ihmisiähän tässä vain ollaan, ei sen ihmeellisempiä!
- miettijä
Jukureistakin olen mielestäni saanut lukea, että seuralla olisi talousongelmia tai vastaavaa. Ja tämä spekulointi olisi tullut vasta sen jälkeen, kun seura oli saanut Liigalta hyväksynnän päästä ensi kaudeksi Suomen jääkiekon ylimmälle sarjatasolle. Voidaankohan seuran lisenssihakemuksen hyväksyminen perua? Itselläni ei siis ole tietenkään mitään sitä vastaan, että sarjaan pääsee mukaan uusia seuroja vaikkakin urheilullisesti toimiva vaihtuvuus olisi kenties mieluisampi. Vaikkakin siinä onkin semmonen hissiliike riskinä joukkueiden sarjatasojen suhteen. Ja onhan bisneskin nykyään niin suuressa roolissa, ettei urheilullista vaihtuvuutta tulla näkemään lähivuosina ainakaan Suomen kahden korkeimman jääkiekkotason välillä. Varmaan todennäköisempi silloin, jos vähintään kaksi korkeinta sarjatasoa olisivat joskus keskenään saman kattojärjestön alla pyörittämässä yhteistä bisnestä.
- miettijä
"Kaikessa hiljaisuudessa" on ilmeisesti suunniteltu Pohjoismaiden yhteistä jääkiekkoliigaa. Tämän pohjalta Jatkoajan keskustelupalstalla on jälleen innostuttu kehittelemään uutta, koko Euroopan laajuista KHL:stä irralista jääkiekkoliigaa. Käsittääkseni molempia on useampia kertoja suunniteltu, mutta suunnitelmat ovat jääneet vain puheiksi. Toteutuuko kumpikaan liiga koskaan? Jos toteutuu, onnistuuko se? Kiinnostaako esimerkiksi faneja, sponsoreita ja seuroja? Nykyinen CHL:kään ei tunnu kiinnostavan suurta lätkäyleisöä. Mikäli Pohjoismaiden tai koko Euroopan kesken saadaan KHL:stä irrallinen jääkiekkoliiga kehitettyä, mitkä seurat siinä pelaisivat? Näivettyisikö kotoinen lätkäliigamme vai muotoutuisiko se omaksi divisioonakseen Pohjoismaiden ja/tai Euroopan laajuisessa liigassa?
Jos KHL:stä irrallista jääkiekkoliigaa halutaan Eurooppaan kehittää, lienee parempi aloittaa kahdesta erillisestä liigasta. Toinen kattaisi joukkueita Pohjoismaista ja toinen lähinnä Keski-Euroopan alueelta. Pohjoismaiden liiga kattaisi varmaan pääasiassa joukkueita Suomesta ja Ruotsista, kun taas Keski-Euroopan liigassa pelaisi suurelta osin joukkueita Tšekistä, Sveitsistä, Saksasta ja kaiketi Slovakiasta ja Itävallasta. Kun näissä liigoissa oltaisiin jonkin aikaa totuteltu kansainvälisiin otteluihin, voisivat ne yhdistyä. Voisi toimia paremmin kuin se, että kertaheitolla pelattaisiin pohjoismaisten ja keskieurooppalaisten seurojen kesken saman liigan mestaruudesta.
Mikäli Pohjoismaiden tai Euroopan laajuinen, KHL:stä irrallinen, jääkiekkoliiga perustettaisiin, mututuntumani perusteella voisi Suomesta pelata kyseisessä liigassa korkeintaan kahdeksan seuraa. Jos Jokerit haluaisi loikata KHL:stä tuohon uuteen liigaan, voisi pääkaupunkiseudulta tulla toinenkin joukkue. Sen paikan saisi HIFK. Näiden lisäksi Suomesta tulisivat myös TPS, Tappara, Kärpät, JYP ja KalPa. Näitä seitsemää puoltaisi se, että ne pelasivat jokunen vuosi sitten pelatussa European Trophy -turnauksessa. Nykyisin Jokerit pelaa siis KHL:ssä ja muut kuusi ovat nykyisen CHL:n rahoittajaseuroja, kuten kaikki varmaan tietävät. Tästä kaikesta saa sen vaikutelman, että näillä seuroilla olisi potentiaalia pelata myös mahdollisessa Pohjoismaiden ja/tai Euroopan liigassa.
Noiden seurojen lisäksi ottaisin mukaan toisen satakuntalaisista. Ässiä puoltaisi ainakin isompi kotikaupunki. Toisaalta Lukkoa puoltaisi keskiverto parempi menestys ainakin urheilullisesti jääkiekon SM-liigassa viime vuosina. Tämän kautta Lukolla on samalla ainakin tuoreempi kokemus kansainvälisistä otteluista jopa kahdelta peräkkäiseltä kaudelta. Ja vaikka Nordic Trophy -turnauksesta onkin jo pitkä aika, pelasi Lukko siinäkin. Tosin kyseisenä vuonna taidettiin pelata niin, että suomalaiset pelasivat vain keskenään ja ruotsalaiset pelasivat vain keskenään. Ja silloin kun ruotsalaiset vuonna 2010 ehdottivat 40 joukkueen Euroopan laajuista liigaa, enempi ehdotettiin Lukkoa ainakin Jatkoajan keskustelupalstalla.
Todennäköisesti uusi jääkiekkoliiga ei ainakaan ensimmäisinä kausinaan pysty kilpailemaan NHL:n kanssa ainakaan kovin monella saralla. KHL:n kanssa ehkä paremmin. Ja seurojen talouden kannalta voisi olla parempi pelata kansallisia liigoja ja sitten parhaiden seurajoukkueiden kesken jonkinlainen turnaus Euroopan herruudesta. Hankalaa kyllä on löytää formaattia, joka kiinnostaisi isompaa yleisöä edes lätkää seuraavien keskuudessa. Useampaan kertaan on tuollainen seurajoukkueturnaus kaatunut, ja yleisön pieni kiinnostus lienee yksi syy. Varmaan on ollut kyse myös sponsoroinnin pysyvyydessä. - miettijä
http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/sm-liiga/artikkeli/bluesin-loppukausi-pelastettu-seura-hakee-jopa-miljoonaa-euroa/5735782
Kovasti on spekuloitu, että Bluesia uhkaisi Liiga-taipaleen keskeyttäminen jo kesken kuluvan kauden, mutta ilmeisesti tämä loppukausi on espoolaisten osalta pelastettu. Runkosarjaa onkin tällä päivämäärällä noin 10 ottelua per joukkue enää jäljellä, eikä espoolaisseura näyttäisi olevan menossa pudotuspeleihin. Olisikin siis järkevintä antaa Bluesin pelata kuluva kausi loppuun ja katsoa sen jälkeen, onko saumoja enää jatkaa ensi kaudelle. Taitanee tosin olla seura niin velkasaneerauksessa, että ensi kausi 1ügassa jäänee Bluesilla korkeintaan haaveeksi. Ellei ensi kaudeksi suunnitellusta 16 joukkueen nelinkertaisesta Liigasta haluta luopua, tarkottaisi tämä siis sitä, että Mestiksestä pitäisi äkkiä nostaa yksi seura lisää mukaan Jukureiden lisäksi. Tietääkseni ainakaan mitään varmaa tietoa ei ole tullut siitäkään, että Jokerit olisi KHL:stä palaamassa takaisin SM-liigaan. Jos Bluesin tilalle ei kuudettatoista seuraa saada, on mielenkiintoista, miten 1üga aikoo sumplia ensi kauden sarjajärjestelmäänsä. Koitetaanko saada kuluvan kauden tapaan viisi kolmen joukkueen välisarjaa tai kolme viiden joukkueen välisarjaa ja saada niiden avulla 60 runkosarjapeliä per joukkue? Vai mennäänkö yksinkertaisesti vain 15 joukkueen nelinkertaisella runkosarjalla, joka teettäisi 56 ottelua per joukkue? Tarkoittaisi runkosarjaan kaksi kotiottelua vähemmän jokaiselle seuralle, jotka Bluesia lukuunottamatta nyt pelaavat SM-liigassa. Menettävätkö seurat siis liikaa esimerkiksi lipputuloja siinä?
Jos Jukureiden lisäksi päätettäisiin yhtäkkiä nostaa yksi seura Mestiksestä SM-liigaan, millä periaatteilla nousupäätös pitäisi tehdä? Reiluin realistinen vaihtoehto lienee, että katsotaan Mestiksen sijoitusten perusteella ylhäältä alaspäin, mikä seura täyttää urheilullisen perusteen lisäksi esimerkiksi taloudelliset resurssit. Ensin katsottaisiin, täyttääkö Mestiksen mestari lisenssin ehdot. Jos ei, katsotaan toiseksi sijoittuneen seuran kohdalla sama tilanne ja tarvittaessa jne. Tiedä sitten toisaalta, onko jo liian myöhäistä katsella Mestiksestä enää yhtään seuraa Jukureiden lisäksi Liigaan. Siitä huolimatta, että Bluesin mahdollisesta Liigasta sulkemisesta on puhuttu jo syksystä lähtien. Tai no, varmistettiinhan Sportinkin nousu Jokereiden tilalle vasta nostoa edeltävänä keväänä. Mutta pelkän urheilullisen menestymisen lisäksi vaaditaan nykyään siis muidenkin liigalisenssiehtojen täyttämistä, jotta nouseminen Suomen jääkiekon toiseksi korkeimmalta sarjatasolta olisi mahdollista sille korkeimmalle sarjatasolle. Löytyykö esimerkiksi nelikosta Hokki-Jokipojat-KiVa-TuTo joku seura, joka täyttäisi mahdollisen urheilullisen menestymisen lisäksi nuo muutkin vaadittavat kriteerit? - miettijä
Bluesin aika käy vähiin. Itse kuvittelin, että takaraja olisi ollut jo joskus aikaisemmin tässä keväällä. Nyt kuitenkin on annettu aikaa vielä lisää tämän kuukauden loppuun uuden omistajan tultua kehiin. Uusi omistajakin taitanee luoda kuitenkin hanskat tiskiin, kun velkaa on enemmän kuin oli saanut ymmärtää. Tiedä häntä, oltaisiinko takarajaa enää venytetty vastaavassa tilanteessa, jos kyseessä olisi ollut joku pääkaupunkiseudun ulkopuolella majaileva seura.
Saapi sitten nähdä, miten nuo välisarjat ensi kaudella jakautuvat. Jukurit nousee, mutta Bluesin taival jääkiekon SM-liigassa ainakin toistaiseksi lienee päättynyt. Näin ollen joukkuemäärä pysyy tämän kauden tavoin 15 joukkueessa. Tavallaan melkoinen pamaus, jos nyt ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella joukkue tiputetaan jääkiekon SM-liigasta, vaikkakaan tällä kertaa kyse ei suoranaisesti ollut urheilullisesta putoamisesta. - miettijä
Blues on nyt siis tiputettu pois jääkiekon SM-liigasta, ja Espoo United on saanut lisenssin ensi kauden Mestikseen. Ennätysmäärä Mestis-joukkueita yhdelle kaudelle luvun ollessa ensimmäistä kertaa sarjan kohdalla 13. SM-liigassa joukkuemäärä pysyy päättyneen kauden tavoin 15 joukkueessa eikä 16 joukkueen SM-liiga onnistukaan seuraavalle jääkiekkokaudelle. Aika näyttää, mitkä välisarjat ensi kaudella on. 15 joukkueen nelinkertainen sarja tuskin riittää yksin runkosarjaan edeltävistä kausista päätellen.
Vastaisuuden varalle voisi olla helpompi luopua välisarjoista, pelaa Liigassa kuinka monta joukkuetta hyvänsä minkäkin kauden aikana. Helpottaisi sarjataulukon sumplimista, mikäli joku seura täytyy kesken kauden tiputtaa vaikkapa konkurssin takia. Tosin parempi olisi käydä ennen kauden alkua läpi, millä seuroilla on tarpeeksi resursseja pelata seuraava kausi kokonaan. Jos joku seura on turhan pahassa jamassa seuraavaa kautta ajatellen, pitäisi seura sulkea pois Liigasta. Mutta aika näyttää, kuinka käy esimerkiksi tämän asian suhteen. - miettijä
Ilveksenkin sarjapaikka lienee vaarassa ensi kaudeksi. Tieto tuli seuran johtajillekin yllätyksenä. Seuralla on tämän kuukauden loppuun asti aikaa saada lisenssiasiat kuntoon, jos haluaa pelata ensi kaudella jääkiekon SM-liigassa. Muuten sarjaa pelataan kyseisellä kaudella 14 joukkueen voimin. Kiire vain taitaa olla jos näin lyhyessä ajassa aikoo saada lisenssiasiat kuntoon.
Ei ole mitenkään uutta, että jääkiekon SM-liigaa pelattaisiin jonain kautena 14 joukkueen voimin. Vaikka mielenkiinnolla ensi kauden sarjajärjestelmää siinäkin tapauksessa miettii, todennäköisimmin pelataan kuten viimeksi 14 joukkueen voimin. Mutta saapi nähdä, minkälainen sarjajärjestelmä on käytössä ja monenko joukkueen voimin. - HyväIlves
Miten voi johdolle tulla yllätyksenä, jos seuralla on 3.3 milj. velkaa , ja joka vuosi lisää velkaa
- miettijä
Ilves sai kuin saikin liigalisenssin ensi kaudelle, eli jääkiekon SM-liigaa pelataan ensi kaudellakin 15 joukkueen voimin. Saapi nähdä, mitkä ovat välisarjalohkot ensi kaudella. Lukko, TPS ja Ässät lienevät keskenään samassa välisarjalohkossa, varsinkin jos pelataan kolmen joukkueen välisarjalohkoissa. Tosin en sataprosenttisen varma ole asiasta, mutta jotenkin olettaisin.
- miettijä
miettijä kirjoitti:
Ilves sai kuin saikin liigalisenssin ensi kaudelle, eli jääkiekon SM-liigaa pelataan ensi kaudellakin 15 joukkueen voimin. Saapi nähdä, mitkä ovat välisarjalohkot ensi kaudella. Lukko, TPS ja Ässät lienevät keskenään samassa välisarjalohkossa, varsinkin jos pelataan kolmen joukkueen välisarjalohkoissa. Tosin en sataprosenttisen varma ole asiasta, mutta jotenkin olettaisin.
Jukurit, KooKoo ja Saipa lienee pääteltävissä samaan välisarjalohkoon keskenään, kuten myös HIFK, HPK ja Pelicans. Tuo ensin mainittu välisarjalohko saanee nimekseen Kaakkois-Suomen lohko ja toiseksi mainittu Etelä-Suomen lohko. Lukon, TPS:n ja Ässien välisarja lienee sitten Lounais-Suomen lohko. Noiden välisarjojen lisäksi olisi varmaan JYP:n, KalPan ja Kärppien muodostama koillinen lohko sekä Ilveksen, Sportin ja Tapparan muodostama Väli-Suomen lohko. Varsinkin, jos kolmen joukkueen lohkoissa halutaan pysyä, lienevät ne todennäköisesti näissä muodoissaan. Toki noita nimiä voidaan miettiä uudelleen, mutta nuo nimet tulivat nyt tällä kertaa mieleen. Eri asia lienee, jos kuitenkin halutaan ensi kaudeksi viiden joukkueen välisarjalohkot. Ne tosin lienee hankalammin toteutettavissa niin, että saataisiin välisarjat mahdollisimman paljon maantieteellisesti muodostettua. Mutta aika näyttää, miten välisarjojen suhteen toimitaan. Niistä tuskin ainakaan luovutaan varsinkaan ensi kaudeksi.
- miettijä
http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/sm-liiga/artikkeli/nain-sm-liiga-kaynnistyy-syksylla-jukureita-hemmotellaan/5934126
http://liiga.fi/uutiset/2016/06/08/liigakausi-lahestyy-katso-avausviikonlopun-ohjelma
Tuossa esimakua, jos jotakuta kiinnostaa. Alkavan kauden formaattia nämä linkit eivät sinänsä paljasta, ainakaan tähän hätään. Mutta jonkinlaista osviittaa siihen, miten kausi alkaa jääkiekon SM-liigan osalta.- miettijä
http://liiga.fi/uutiset/2016/06/09/nain-pelataan-liigassa-kaudella-2016-17
http://liiga.fi/uutiset/2016/06/09/liigan-tulevan-kauden-otteluohjelma-julkaistu
No niin, nyt on jääkiekon SM-liigan otteluohjelma julkaistu runkosarjan osalta. Juhannusviikolla sitten pudotuspelien otteluohjelma. Jotenkin yllättävä veto pistää Kärpät samaan lohkoon HIFK:n ja HPK:n kanssa. Olisi olettanut, että lohkot pyrittäisiin tekemään niin, että seuroilla olisi niiden osalta mahdollisimman vähän matkustamista.
- miettijä
Ylen Urheiluruudussa oli juttua jääkiekon SM-liigan sarjajärjestelmästä. Ainakin tämä ja seuraava kausi pelataan nykyisellä formaatilla, tai ainakin suljettuna pysymisen suhteen. Aikaisintaan ensi kauden jälkeen alettaneen miettiä, pitäisikö Suomen jääkiekon pääsarja avata vai ei ja montako seuraa olisi kahdella korkeimmalla sarjatasolla.
Mikäli Suomen jääkiekossa halutaan kahden korkeimman sarjatason välille mahdollisuus seurojen vaihtuuvuuteen pelkästään urheilullisin perustein, todennäköisimmin siihen varmaan päästäisiin sillä, että jääkiekon SM-liigan kattojärjestön alle kasattaisiin vähintään 20 jääkiekkoseuraa. Jokaisella seuralla pitäisi olla esimerkiksi kaikki taloudelliset resurssit ja muut liigakriteerit täytettyinä. Tämän perusteella seurajoukkueet jaettaisiin urheilullisesti A-sarjaan ja B-sarjaan. A-sarjassa pelattaisiin jääkiekon SM-tittelistä ja siitä, kuka karsii tai mahdollisesti peräti tippuu suoraan alemmalle sarjatasolle. B-sarjassa puolestaan pelattaisiin varmaan vain siitä, kuka karsii pääsystä A-sarjaan tai kuka kenties voisi nousta mahdollisesti suoraan ylös. Jos on karsintoja, tietysti sinne saattaisi mahtua useampikin seura ainakin alemman sarjan puolesta.
Jostain syystä veikkaisin, että tämä ainakin urheilullisesti sulkisi ovet kakkos- ja kolmostasojen välillä. Jos kolmannelta tasolta halutaan nousta edes kakkostasolle, pitäisi tietysti seuralta edellyttää riittävää urheilullista menestymistä kolmostasolla. Se tuskin tulisi toisaalta yksin riittämään, vaan seuran pitäisi pystyä todistamaan, että sillä on muutkin liigalisenssin ehdot täytettyinä. Taloudellinen puoli, halliolosuhteet yms. Mutta aika näyttää, kuinka tässä käy. Ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella joukkue tosiaan tippui jääkiekon SM-liigasta viime kauden päätteeksi, tosin se ei käynyt pelkästään urheilullisin kriteerein. - miettijä
https://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/sm-liiga/artikkeli/sm-liigan-karsinnat-saattavat-palata-liigaseurat-valmiita-jopa-vahentamaan-joukkuemaaraa/6573304#gs.4uirAQo Että semmosta!
Kovasti kyllä puhutaan, että seuratkin olisivat valmiita vähentämään seuramäärää 1ügassa. Sitä kuitenkin miettii, ollaanko siinä kohtaa valmiita, kun on tekojen aika. 1üga-seuran putoamisen Mestikseen on sanottu olevan sellainen riski ainakin taloudellisesti, että sinne ei mieluusti pudottaisi. Näin ollen ainoa tapa tippua Suomen jääkiekon pääsarjasta sen kakkos- tai mahdollisesti jopa sitäkin alemmalle tasolle vaatisi todennäköisesti Bluesien eli konkurssien tekemistä. Kun SM-liiga oli urheilullisesti jotakuinkin kiinni ennen kautta 2008-2009 nähtiin urheilullisen tasoeron kasvu SM-liigan ja Mestiksen välillä tuolloin palautuneissa karsinnoissa. Tosin tuota Ässien ja Sportin välistä karsintasarjaa on pidetty poikkeuksena. Kun karsinnat lopetettiin uudestaan, alettiin Mestiksestä nostaa seuroja lisenssisopimusten kautta 1ügaan. Tämä kenties on pudottanut sellaiset Mestis seurat minimiin, joilla voisi olla vielä potentiaalia nousta pääsarjaan. Hokki meni konkurssiin, jonka lisäksi Espoo Unitedilla on jo nyt hankaluuksia.
Kyllähän se tosiaan itseänikin kiehtoisi, että jääkiekon SM-liigassa pelaisi kausittain vain 12 seuraa. Kun runkosarja on pelattu, siirtyisivät kahdeksan parasta seuraa pudotuspeleihin ja kahdestoista pelaisi karsintoja alemman sarjan parhaimpien kanssa. Mallia voisi ottaa keväästä 2000 poikkeuksena tosin siis se, että tuon kevään päätteeksi SM-liiga suljettiin. Karsintojen puolivälierissä olisivat kakkostason kuusi parasta, joista kolme etenisivät liigan kahdennentoista seuraksi karsintojen välieriin. Näistä neljästä otteluparien voittajat kohtaisivat karsintojen finaalisarjassa, jonka voittaja etenisi seuraavaksi kaudeksi jääkiekon SM-liigaan. Muut karsinnoissa pelanneet jatkaisivat seuraavaksi kaudeksi Suomen jääkiekon kakkostasolle. Nykymallin mukaisesti paras seitsemästä olisi se todennäköisin formaatti tuollaisiin karsintoihin. Mutta tähän malliin ei ainakaan saman tien mennä edes silloin, mikäli Suomen jääkiekossa aletaan uudistaa sen kahden korkeimman sarjatason formaatteja. Mutta aika näyttää miten käy. Tämä kommentti jäänee vähän kesken muiden kiireiden takia, mutta kenties palaan asiaan myöhemmin jos siltä tuntuu jne. - miettijä
Jos jääkiekon SM-liigan seuramäärää lähdetään supistamaan ja halutaan, että liigaan voisi nousta ja sieltä voisi pudota vain urheilullisin perustein, alkuun pudotettavien seurojen kannalta voisi olla reilua pitää alkukausina myös suoraa nousua ja putoamista tiettyjen sarjasijoitusten mukaan. Esimerkiksi siis niin, että kauden päätteeksi liigan viimeinen vaihtaisi kakkostason mestarin kanssa automaattisesti sarjatasoa ilman karsintoja. Tällöin liigan toiseksi viimeinen voisi pelata karsintoja kakkostason muiden parhaiden kanssa. Yksi vaihtoehto voisi olla, että liigan toiseksi viimeinen kohtaisi kakkostason kakkosen paras seitsemästä -ottelusarjassa. Tosin jos liigasta karsitaan tuossa supistamisvaiheessa useampi seura kerralla pois, saattaisi sen jälkeen olla raakaa ottaa liigakarsintoihin vain yksi seura kakkostasolta. Ja toisaalta jos otetaan suoraa putoamista ja nousemista, "riskinä" saattaisi olla se, että liigaan nousisi suoraan seura, joka ei välttämättä olisi valmis sinne nousemaan. Vaikka urheilullisesti täyttäisikin liigakriteerit voittamalla kakkostason mestaruuden, olisi syytä muidenkin asioiden olevan riittävällä tolalla, jotta nousu pääsarjaan olisi mahdollinen.
Meni näköjään melkein kaksi viikkoa ennen kuin kerkesin viime kerran jälkeen kirjoittamaan seuraavan kommentin. Mutta tässä nyt oli jonkinlaista pohdintaa, joka lienee sallittua. - miettijä
On eräs asia, joka voisi kenties ansaita oman keskustelunsakin jääkiekko foorumeille, mutta kirjoitan se nyt tähän. Se liittyy nimittäin jatkoaikaan. Jos varsinainen peliaika päättyy tasan, nykyäänhän jääkiekossa ottelua jatketaan helposti jatkoajalle ja jos senkin päätyttyä tilanne on tasan, edetään voittolaukauskilpailuun. En ole varma, kuinka pitkä jatkoaika jääkiekon SM-liigassa on runkosarjassa, mutta olettaisin sen olevan viisi peliminuuttia kolmella kolmea vastaan.
Ainakin jossain vaiheessa olen suhtautunut nihkeästi voittomaalikilpailuun (tai rangaistuslaukauskilpailuun, sitäkin nimitystä käytetään). Jääkiekko on kuitenkin sen verran joukkuepeliä, että sen takia saattaa tuntua nihkeältä päättää jääkiekko-ottelu niin paljon yksilösuorituksia korostaviin ottelutapahtumiin. Toisaalta, ainakin pudotuspeleissä on ymmärrettävää, että jokaiselle ottelulle halutaan löytää voittaja. Ja kun runkosarjat ovat jääkiekossa nykyisellään niin pitkiä, saattaisivat alkukauden ottelut tuntua vielä enemmän "sopupeleiltä", mikäli ottelu voisi päättyä tasan.
Ensin ajattelin sellaista vaihtoehtoa, voitaisiinko varsinaisen peliajan päätyttyä tasan peluuttaa vain yhtä jatkoaikaa ja varata sille alustavasti 20 minuuttia peliaikaa. Jos kiekko menee tuon 20 jatkoaikaminuutin aikana jommankumman joukkueen vartioimaan maaliin, ottelu päättyisi. Voittaja olisi se, kumman vastustajan vartioimaan maaliin kiekko on sallitusti mennyt. Jos taas tuon 20 jatkoaikaminuutin aikana kiekkoa ei saada sallitusti kummankaan vartioimaan maaliin, ottelu päättyisi tasan. Varsinaisen peliajan voitosta saisi kolme pistettä, jatkoaikavoitosta kaksi ja tasapelistä yhden. Häviöstä jatkoajalla tai varsinaisella peliajalla ei saisi pisteitä.
Toisaalta olen sellaistakin vaihtoehtoa ajatellut, että jos tuon 20 minuutin jatkoajan jälkeen ei ole voittajaa ja häviäjää ratkennut, siirryttäisiin voittolaukauskilpailuun. Nykyiselläänhän jääkiekon MM-finaalissa mahdollisesti pelattava jatkoaikaa varten varataan ilmeisesti tuo 20 minuuttia peliaikaa. Tässä mallissa pistejako yksittäisessä ottelussa pysyisi nykyisellään.
Jos jatkoaikaa varten varataan vain viisi peliminuuttia, riskinä on mielestäni se, että se vain läpsytellään pois odottaen voittolaukauskisaa. Tällaisia tapauksia olen silloin tällöin nähnytkin. Toki siis kymmenenkin peliminuuttia voisi pienentää tätä riskiä, mutta 20 peliminuuttia tuli siitä mieleen, että samanhan verran yleensäkin varataan peliaikaa kullekin erälle jääkiekko-ottelussa. Toisaalta jos pistejako suosisi sitä, että ottelu ratkaistaisiin mieluummin jatkoajalla kuin voittolaukauskisassa, saattaisi viisikin minuuttia silloinkin riittää jatkoajalle alustavasti varattavaksi peliajaksi. Mutta tässä nyt oli tällä kertaa tällaista pohdintaa... - miettijä
Olen jonkin aikaa miettinyt, miten seurajoukkueet jakautuisivat välisarjoihin, jos niitä olisi SM-liigassa kolme ja niistä kukin kattaisi viisi seuraa. Yksi vaihtoehto olisi ehkä sellainen, että Kärpät, Lukko, Sport, TPS ja Ässät muodostaisivat yhden välisarjan, HIFK, HPK, Ilves, Pelicans ja Tappara yhden sekä Jukurit, JYP, KalPa, KooKoo ja Saipa yhden. Vaihtoehtoja voisi olla muitakin, mutta jotenkin sain seurat jaettua välisarjat noin.
Jos SM-liigan seuramäärää kasvatettaisiin kuuteentoista, kuten tarkoitus oli ennen kuin Blues meni konkurssiin, pitäisin ehkä todennäköisimpänä vaihtoehtona Jokipoikia. Ainakin, jos nostaminen tehtäisin kabineteissa. Mikäli seurat haluttaisiin tässäkin tapauksessa jakaa välisarjoihin, loogisinta olisi jakaa ne neljään neljän seuran välisarjaan. Yhdessä niistä voisivat olla Jokipojat, JYP, KalPa ja Kärpät, yhdessä Lukko, Sport, TPS ja Ässät, yhdessä HIFK, HPK, Ilves ja Tappara sekä yhdessä Jukurit, KooKoo, Pelicans ja SaiPa. Välisarjojen sisällä pelattaisiin kuusinkertaiset ottelusarjat, jonka lisäksi muiden välisarjojen seurat kohdattaisiin neljästi. Ottelumäärä nousisi runkosarjassa yksittäisellä seuralla 66 otteluun. Se on ehkä paljon, varsinkin kun lätkäkalenterit tuntuvat muutenkin olevan täynnä. Samalla se tarkoittaisi helposti enemmän urheilullisesti turhalta tuntuvia otteluja, joten sen puoleen en välttämättä puoltaisi ottelumäärien lisäämistä.
Toisaalta 16 seuraa on mielestäni ongelmallinen siinä tapauksessa, jos liigasta ei voisi pudota eikä sinne voisi vastaavasti nousta vain urheilullisin perustein. Jako playoff-seuroihin ja pudotuspelien ulkopuolisiin seuroihin olisi mielestäni entistäkin haastavampaa. Toki jos kauden päätteeksi kuudestoista vaihtaisi kakkostason, eli siis nykyisen Mestiksen, mestarin kanssa suoraan sarjatasoja ja liigan neljästoista ja viidestoista pelaisivat karsintoja Mestiksessä esimerkiksi sijoille 2 ja 3 sijoittuneiden seurojen kanssa, ei ongelmaa olisi. Voitaisiin jatkaa sillä, että jokainen seura pelaisi runkosarjassa nykyiseen tapaan 60 ottelua ja nykyiseen tapaan kuusi parhaiten runkosarjassa sijoittunutta jatkaisivat suoraan puolivälieriin ja seuraavat neljä pudotuspelien avauskierrokselle. Panosta Mestikseen voitaisiin toki tuossa tapauksessa hakea pudotuspeleillä. Joko runkosarjan voittaja pääsisi pudotuspelien ohi suoraan liigaan, tai sitten finaalisarjan voittaja nousisi suoraan ja finaalisarjan toinen osapuoli osallistuisi pronssiottelun voittajan kanssa karsintoihin. Liigan neljästoista kohtaisi Mestiksen pronssiottelun voittajan, kun taas liigan viidestoista kohtaisi finaalisarjan kakkosseuran. Yksi vaihtoehto liigakarsintoihin, jos tähän sarjajärjestelmään jääkiekon SM-liiga lähtisi. Mutta tuskin lähtisi, ainakaan kovin helpolla. - Anonyymi
1ügassa on nykyisellään siis 15 jengiä, ollut jo useamman vuoden siitä lähtien kun Sport, KooKoo ja Jukurit nostettiin Mestiksestä, Jokerit lähti KHL:ään ja Blues joutui konkurssin takia jättäytymään pois. Mikäli Jokerit jollain ilveellä tulee 1ügaan takaisin eikä sieltä yksikään seura esim konkurssin takia poistu, nousisi seuramäärä jo peräti 16 seuraan. Tämä määrä olisi jo nykyisellään käytössä, jos Blues ei olisi joutunut konkkaan eikä olisi joutunut menettämään paikkaa 1ügassa. Jos pleijareihin menisi nykyiseen tapaan ne 10 parasta jengiä eikä sarjasta olisi mahdollista pudota pelkästään urheilullisin perustein, jäisi siinä peräti kuusi jengiä per kausi pleijareiden ulkopuolelle. Viimeistään se tuntuisi jo suurelta määrältä, kun niin merkittävältä osalta jengejä loppuisi runkosarjan panos mitä todennäköisimmin melko ajoissa. Jos 1üga olisi vain urheilullisesti auki Mestiksen suuntaan, ongelma olisi paljon pienempi. Tällöin 1ügan kuudestoista voisi vaihtaa suoraan sarjatasoa Mestiksen voittajan kanssa, kun taas neljästoista ja viidestoista menisivät karsintoihin Mestiksen toisen ja kolmannen kanssa. Kuitenkin puhutaan näiden sarjojen välisestä liian suuresta kuilusta, jolloin pelkän urheilullisen avaamisen palautus olisi nykyisellään liian äkkinäinen päätös.
Toinen ehdotus saattaa olla myös pähkähullu, ja olisi myös varmaan liian näennäinen toteutettavaksi. Mutta, ehdotus olisi jos 1ügassa siirryttäisiin NHL:stä ja KHL:stä tuttuun pisteenlaskujärjestelmään. Tällöin siis ottelun voittamisesta saisi aina sen kaksi pistettä, tulisi voitto sitten varsinaisella peliajalla tai sen jälkeen. Jos häviää varsinaisella peliajalla, saisi nolla pistettä. Tappion tullessa vasta varsinaisen peliajan jälkeen tulisikin sitten yksi piste. Tämä voisi tosin kyseenalaistaa sen, mikä merkitys olisi enää voittaa varsinaisella peliajalla tai sen jälkeen. Yksi motivaatio olisi siinä, että mitä aiemmin voittaa, sitä aiemmin pääsisi palautumaan ottelun jälkeen ja valmistautumaan esimerkiksi seuraavaa ottelua varten. Tämän lisäksi varsinaisen peliajan voittojen merkitystä voitaisiin korostaa sillä kuin nytkin, eli tasapisteissä olevien keskinäiset sijoitukset määräytyisivät seuraavaksi varsinaisen peliajan voittojen kautta. Tällöin siis sarjataulukkoon saataisiin omat sarakkeet sekä varsinaisen peliajan voitoille, tasapeleille ja häviöille sekä varsinaisen peliajan jälkeen kerätyille lisäpisteille. Niin kuin nytkin.
Mutta mutta, tällainen olisi varmaan varsin näennäinen muutos ja tuollainen pisteenlaskujärjselmä toimis varmaan parhaiten jos jokainen ottelu kestäisi pelkästään sen 60 peliminuuttia kuin ennen jatkoaikojen, rangaistuslaukauskisojen ja voittolaukauskisojen keksimistä. Ja jos 1üga siirtyisi takaisin tämmöseen pisteenlaskujärjestelmään alettaisiin varmaan miettiä, josko esim Mestis ja muut Suomen jääkiekon sarjatasot tähän siirtyisivät. Tuntuisi ehkä erikoiselta, jos pääsarjassa yhden jengin olisi mahdollista saada ottelusta vähemmän pisteitä. Vaikkakaan nämä sarjatasot eivät sinänsä kilpaile keskenään. Mutta on kuitenkin sitten 1ügan asia miten päättävät, ja muut sitten vikisevät sen mukaan...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124730MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1022461Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5761851- 91693
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1121563Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671197Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331138Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191000Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3988Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o64987