Skandinavia Hitlerin otteessa ?

voehyväneaikka

Televisiosta tuli 29.5.2015 ohjelmaa Skandinavia Hitlerin otteessa. Ohjelma oli Tanskalainen jossa selostus Tanskaksi. Tuommoista valetta ei edes Josef Stalin eikä nykyinen Venäjän Putin ole kyennyt esittämään. Historiallisessa ohjelmassa Stalin hyökkäsi Suomeen kesällä 1944. Suomessa heitä oli vastassa Adolf Hitlerin joukot?
Missä olivat Suomalaiset sotilaat. Eikä siinä kaikki. Stalinin sotilaat dokumentin mukaan ajoivat Suomesta pois Saksalaiset sotilaat Kirkkoniemeen. Kyllä tämä oli niin vahvaa valetta että.

53

150

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Bror-Erik

      Tämähän on tyypillistä,ei Suomen sotia juuri tunneta ulkomailla muualla kuin
      Virossa.

    • lantasaapaspohjaloinen

      Oliko Ylikangasta ja Sipilää konsultoitu pläjäykseen.

    • mielenkiintoinensarja

      Tämä on mielenkiintoinen sarja. Jaksot saisivat olla hieman pidempiä. Moni dokumentti päättyy siihen kun Josif Stalin hyökkäsi Saksaan. Yhtenä irrallisena asiana, juutalaisten asema ei välttämättä parantanut koska myös Stalin vihasi juutalaisia en tiedä oliko yhtä syvää vihaa kuin hitlerillä mutta kuitenkin. Mutta vaikka suuria määriä juutalaisia menettikin henkensä silti heitä on paljon maailmassa tänäpäivänä hitler ei siis onnistunut tässä.

    • Suomea-käsiteltiin

      hyvin varoen. Mehän olimme toisella puolella kuin Tanska ja Norja.
      Toisaalta Talvisotaa ei taidettu edes mainita.
      Jatkosota käsitti vain Puna-armeijan hyökkäyksen Ruijaan.

      • täyttä-höpinää

        Norjan ja Tanskan miehityksen aikaan olimme lännen puolella, Amerikka ei koskaan julistanut Suomelle sotaa.


      • Bror-Erik
        täyttä-höpinää kirjoitti:

        Norjan ja Tanskan miehityksen aikaan olimme lännen puolella, Amerikka ei koskaan julistanut Suomelle sotaa.

        Ja vaikeaa se olisi ollutkin julistaa.Tarkoititko Etelä-,väli- vai Pohjois-Amerikkaa?
        Kenties kaikkia yhdessä,,, s.summarum Amerikka ei julistanut koskaan yhtään
        mitään kellekään.


      • jeltsi
        Bror-Erik kirjoitti:

        Ja vaikeaa se olisi ollutkin julistaa.Tarkoititko Etelä-,väli- vai Pohjois-Amerikkaa?
        Kenties kaikkia yhdessä,,, s.summarum Amerikka ei julistanut koskaan yhtään
        mitään kellekään.

        Kysy silti homopojaltasi joka pyyhkii perseesi aina vaipan kastuttua.


      • sanonvaan
        Bror-Erik kirjoitti:

        Ja vaikeaa se olisi ollutkin julistaa.Tarkoititko Etelä-,väli- vai Pohjois-Amerikkaa?
        Kenties kaikkia yhdessä,,, s.summarum Amerikka ei julistanut koskaan yhtään
        mitään kellekään.

        Suomelle julisti sodan yli 60 valtiota Britannian ja liittoutuneiden painostuksesta, mukana myös Paraguay.

        USA ei julistanut sotaa, kun häpesi sitä että jätti meidät pulaan talvisodassa.

        Kun rauhansopimuksia allekirjoitettiin 1947 Pariisissa, niin Paraguayn kanssa se on unohdettiin, se rauhansopimus allekirjoitettiin presidentti Halosen kaudella, kun Halonen meni sinne vierailulle ja joku tajusi että maiden välinen sotatila oli vielä voimassa.
        Halonen on allekirjoittanut Suomen ja Paraguayn välisen rauhansopimuksen


      • hohoijakkataasfree
        sanonvaan kirjoitti:

        Suomelle julisti sodan yli 60 valtiota Britannian ja liittoutuneiden painostuksesta, mukana myös Paraguay.

        USA ei julistanut sotaa, kun häpesi sitä että jätti meidät pulaan talvisodassa.

        Kun rauhansopimuksia allekirjoitettiin 1947 Pariisissa, niin Paraguayn kanssa se on unohdettiin, se rauhansopimus allekirjoitettiin presidentti Halosen kaudella, kun Halonen meni sinne vierailulle ja joku tajusi että maiden välinen sotatila oli vielä voimassa.
        Halonen on allekirjoittanut Suomen ja Paraguayn välisen rauhansopimuksen

        Britannia ei panostanut ketään julistamaan Suomelle sotaa ja esitti jopa pahoittelut sodanjulistuksen johdosta.


      • kysynvaan
        hohoijakkataasfree kirjoitti:

        Britannia ei panostanut ketään julistamaan Suomelle sotaa ja esitti jopa pahoittelut sodanjulistuksen johdosta.

        No kuka se sitten painosti, kun jenkit ei edes julistaneet Suomelle sotaa ja sotatila oli olemassa yli 60 valtion kanssa ????
        N-liitto vai ????


    • Abrahamm

      Saksa ja Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941 jo klo 2 yöllä lentopommituksin ja sekin todistus löytyy sotapoliisin muisteluista.

      Mutta pojoismaiden historia väisti sen, että Norja teki aloitteen Neuvostoliitolle Saksalaisten pois-ajamiseksi pohjois Norjasta.
      ( Norjassa palveli Saksan rinnalla myös Suomalaisia, teloitusoperaatioissakin, josta ainakin kaksi sodanjälkeen pakeni Prasiliaan. (Yhden ainakin siellä ampi maanviljeliä !)

      • sanonvaan

        Jätit sopivasti mainitsematta, että kun Suomi oli irtautunut ja solminut N-liiton kanssa aseleposopimuksen, niin se sen jälkeen tuki aselähetyksin molempien maiden vastarintaryhmiä, Norjan ja Tanskan.

        Ei tällä mitään ratkaisevaa merkitystä ollut, mutta jostakin syystä muistit mainita noi Saksan puolelle siirtyneet, mutta et hallituksemme antaman aseellisen tuen Norjan ja Tanskan vastarintataistelijoille.


      • höpöä-taas

        Niih missä tehtiin. Ihanko Maiskille kävivät Lontoossa sanomassa. Kerro toki lisää.


      • sanonvaan
        höpöä-taas kirjoitti:

        Niih missä tehtiin. Ihanko Maiskille kävivät Lontoossa sanomassa. Kerro toki lisää.

        Lue kirjasarja suomen historiasta, siellähän se mainitaan.


    • sanonvaan

      Ohjelma on tehty länsimarkkinoille, ei ne tiedä pohjoisen tilanteista hevonvittua.

      • höpiset-taas

        Altmark, talvisota ja muut ovat tunnettuja. Daladierin joutui eroamaan epäonnistuttuaan Suomen auttamisessa.


      • sanonvaan

        Kovin jäi vähälle huomiolle ....
        Venäjän historian opetus ei edes mainitse talvisotaa, katsovat kummissaan kun suomalaiset puhuu siitä.


      • taaspieleennn
        sanonvaan kirjoitti:

        Kovin jäi vähälle huomiolle ....
        Venäjän historian opetus ei edes mainitse talvisotaa, katsovat kummissaan kun suomalaiset puhuu siitä.

        Pietarissa jokaisella historiantunnilla asia mainitaan. Juri Kilinin on asiaa valaissut Karjalan tasavallan asukkaille.


      • lisäys
        taaspieleennn kirjoitti:

        Pietarissa jokaisella historiantunnilla asia mainitaan. Juri Kilinin on asiaa valaissut Karjalan tasavallan asukkaille.

        Kilinin tosin puhui RT:lle vuodesta 1919, mutta tämä oli ilmeisesti poliittisista syistä.


    • fyp

      Totuus on kuitenki se että Suomi oli sijaiskärsijä niinku Puola ja muut pikkumaat.
      Shitler ja Stalin ei antanu Suomalaisten elää rauhassa.
      Hävetköön helvetissä.

      • mussoetelässä

        Hitlerillä ei ollut mitään tekemistä talvisodan kanssa. Neuvostoliitto hyökkäsi ja on täten vastuussa sodasta pohjolassa.


      • jakoine

        Kyllähän ne Shitler ja Stalin kanssa jakoi Suomen,Puolan ja Baltian.


      • eijakaneet
        jakoine kirjoitti:

        Kyllähän ne Shitler ja Stalin kanssa jakoi Suomen,Puolan ja Baltian.

        Hitlerillä ei ollut mitään tekemistä Mainilan laukausten, Terijoen hallituksen ja sodan kanssa.


      • Kyllä-oli
        eijakaneet kirjoitti:

        Hitlerillä ei ollut mitään tekemistä Mainilan laukausten, Terijoen hallituksen ja sodan kanssa.

        Hitler lähetti Göringin välityksellä Mannerheimille marraskuussa -39 viestin, että NL:N vaatimuksiin oli paras suostua, muuten se aloittaisi sodan. Suomi ei suostunut.


      • sanonvaan
        Kyllä-oli kirjoitti:

        Hitler lähetti Göringin välityksellä Mannerheimille marraskuussa -39 viestin, että NL:N vaatimuksiin oli paras suostua, muuten se aloittaisi sodan. Suomi ei suostunut.

        N-liitto olisi joka tapauksessa aloittanut sodan, joten mitään virhettä ei sinänsä tehty.


      • Ei-olisi
        sanonvaan kirjoitti:

        N-liitto olisi joka tapauksessa aloittanut sodan, joten mitään virhettä ei sinänsä tehty.

        Välitöntä hyökkäystä ei ehkä olisi tullut. Sotaan olisi todennäköisesti jouduttu -41.


      • sanonvaan
        Ei-olisi kirjoitti:

        Välitöntä hyökkäystä ei ehkä olisi tullut. Sotaan olisi todennäköisesti jouduttu -41.

        N-liitto käsitteli Suomea yhtenä Balttian maista ja oli sopinut sen liittämisestä osaksi N-liittoa Balttian maiden rinnalla, Suomi ei tähän taipunut ja soti sen verran hyvin, että maata ei saatu vallattua asetetun aikataulun mukaan.
        Se että sota tulee oli kaikille selviö, paitsi Suomen omalle hallitukselle.
        Mannerheim oli pakkauttanut kaikki huonekalunsakin jo syyskuussa puulaatikoihin ja vienyt arvoesineet kellariin, suojaan pommituksilta.


      • Älä-höpise
        sanonvaan kirjoitti:

        N-liitto käsitteli Suomea yhtenä Balttian maista ja oli sopinut sen liittämisestä osaksi N-liittoa Balttian maiden rinnalla, Suomi ei tähän taipunut ja soti sen verran hyvin, että maata ei saatu vallattua asetetun aikataulun mukaan.
        Se että sota tulee oli kaikille selviö, paitsi Suomen omalle hallitukselle.
        Mannerheim oli pakkauttanut kaikki huonekalunsakin jo syyskuussa puulaatikoihin ja vienyt arvoesineet kellariin, suojaan pommituksilta.

        Suomea ei käsitelty Baltian maana, vaan aivan toisin.

        Liittäminen suunniteltiin vasta Suomen kieltäydyttyä aluevaatimuksista.


      • sanonvaan
        Älä-höpise kirjoitti:

        Suomea ei käsitelty Baltian maana, vaan aivan toisin.

        Liittäminen suunniteltiin vasta Suomen kieltäydyttyä aluevaatimuksista.

        Suomi lueteltiin niinä maina, jotka Balttian kanssa luettiin N-liiton etupiriin kuuluvaksi, eli oli yksi ns. reuna-maista, reuna-maat oli Venäjän vallasta irtautuneita valtioita joissa punaiset hävisivät sisällissodan ja jotka Stalin oli päättänyt liittää takaisin valtakuntaansa osaksi N-liittoa.
        Mitään erityiskohtelua ei ollut luvassa.


      • freepe
        sanonvaan kirjoitti:

        Suomi lueteltiin niinä maina, jotka Balttian kanssa luettiin N-liiton etupiriin kuuluvaksi, eli oli yksi ns. reuna-maista, reuna-maat oli Venäjän vallasta irtautuneita valtioita joissa punaiset hävisivät sisällissodan ja jotka Stalin oli päättänyt liittää takaisin valtakuntaansa osaksi N-liittoa.
        Mitään erityiskohtelua ei ollut luvassa.

        Suomi oli kokonaan oma kysymyksensä, Baltian maiden kanssa venäläiset eivät vaivautuneet edes neuvottelemaan. Asioihin kannattaisi perehtyä.


      • rajajugo
        Ei-olisi kirjoitti:

        Välitöntä hyökkäystä ei ehkä olisi tullut. Sotaan olisi todennäköisesti jouduttu -41.

        Samanlainen miehitys kuin Baltian mailla olisi ollut varmasti edessä.


      • sanonvaan
        freepe kirjoitti:

        Suomi oli kokonaan oma kysymyksensä, Baltian maiden kanssa venäläiset eivät vaivautuneet edes neuvottelemaan. Asioihin kannattaisi perehtyä.

        Suomi oli yksi ns. reunavaltioista ja Balttian maat liittyivät ns. "vapaaehtoisesti" osaksi N-liittoa neuvotteluiden jälkeen.


    • Valhetta_piisaa

      Tässä linkki propagandaohjelmaan.

      http://areena.yle.fi/1-2687602

      Missä olikaan puolueeton Suomi? Puolueeton Tanska, Norja ja Ruotsi kyllä luetellaan puolueettomina Skandinaavian maina...

      Filmin alussa lentää 4-moottoriset pommikoneet... joita Saksalla ei tietenkään ollut olemassakaan!

      • Ei-lennä

        "Filmin alussa lentää 4-moottoriset pommikoneet... joita Saksalla ei tietenkään ollut olemassakaan!"

        Ne ovat kolmemoottorisia JU-52:ia, joita saatettiin vielä sodan alkuvaiheissa käyttää pommikoneina.


      • PropagandaaTanskasta
        Ei-lennä kirjoitti:

        "Filmin alussa lentää 4-moottoriset pommikoneet... joita Saksalla ei tietenkään ollut olemassakaan!"

        Ne ovat kolmemoottorisia JU-52:ia, joita saatettiin vielä sodan alkuvaiheissa käyttää pommikoneina.

        Älä nyt jauha joutavia 3 -moottorista Ju-52 koneista vaan asia on kuten sanoin. Jakson alkuosassa kuvataan 4-moottorisia pommikoneita jotka jättää taivaalle selvät vanatkin ja mootorit voit laskea 2 per siipi.


      • EiKuuluSkandeihin

        "... Puolueeton Tanska, Norja ja Ruotsi kyllä luetellaan puolueettomina Skandinaavian maina..."

        Suomi ei kuulu Skandinaviaan, siis ei voi olla myöskään puolueeton Skandinaavinen maa!


      • KatoItse

        Kohdassa 56-57 sekuntia ja noin kohdassa 2.24 sekuntia.


      • luftwaffe
        PropagandaaTanskasta kirjoitti:

        Älä nyt jauha joutavia 3 -moottorista Ju-52 koneista vaan asia on kuten sanoin. Jakson alkuosassa kuvataan 4-moottorisia pommikoneita jotka jättää taivaalle selvät vanatkin ja mootorit voit laskea 2 per siipi.

        Saksalaisilla oli kyllä nelimoottorisiakin koneita, joista yleisin FW-200 oli käytössä jo ennen sotaa. Saksalaiset tosin käyttivät nelimoottorisia enimmäkseen meritiedusteluun koska siihen tarvittiin pitkää toimintamatkaa.


      • Jos-on-
        PropagandaaTanskasta kirjoitti:

        Älä nyt jauha joutavia 3 -moottorista Ju-52 koneista vaan asia on kuten sanoin. Jakson alkuosassa kuvataan 4-moottorisia pommikoneita jotka jättää taivaalle selvät vanatkin ja mootorit voit laskea 2 per siipi.

        nelimoottorisia, niin sitten ne ovat lännen koneita.

        Saksalla ei ollut nelimoottorisia pommikoneita.

        Joka tapauksessa näytetään Ju-52:ia, jotka taitavat pudottaa pommejakin.


      • No-joo-katsoin

        vielä. On nelimoottorisia, mutta eihän ne ole sakemannien.
        JU-52:t pudottavat laskuvarjomiehiä.


      • oikaisija
        EiKuuluSkandeihin kirjoitti:

        "... Puolueeton Tanska, Norja ja Ruotsi kyllä luetellaan puolueettomina Skandinaavian maina..."

        Suomi ei kuulu Skandinaviaan, siis ei voi olla myöskään puolueeton Skandinaavinen maa!

        -- Tanska ei kuulu skandinaviaan ,vaan on jyllannin niemimaataa ja saaristoa.


      • TanskanTuulimylly

        Filmin alussa lentää 4-moottoriset pommikoneet... joita Saksalla ei tietenkään ollut olemassakaan!

        Tietysti oli FW-200 Condoreita, joka oli alunperin tehty matkustajakoneeksi, mutta nyt oli kyse pommikoneista ja vieläpä sodan alkupuolella keväällä 40. Condoreita kokeiltiin meritiedustelukoneina varustaa pommittamaan saattueitakin mutta hitaana se oli liian helppo maali hävittäjille.

        Hupaisa oli myöskin kommentti kevääseen 1940 sijoitettuna kuinka Puola oli jo pääosin vallattu... kun Norjaan hyökättiin!


      • luftwaffe
        TanskanTuulimylly kirjoitti:

        Filmin alussa lentää 4-moottoriset pommikoneet... joita Saksalla ei tietenkään ollut olemassakaan!

        Tietysti oli FW-200 Condoreita, joka oli alunperin tehty matkustajakoneeksi, mutta nyt oli kyse pommikoneista ja vieläpä sodan alkupuolella keväällä 40. Condoreita kokeiltiin meritiedustelukoneina varustaa pommittamaan saattueitakin mutta hitaana se oli liian helppo maali hävittäjille.

        Hupaisa oli myöskin kommentti kevääseen 1940 sijoitettuna kuinka Puola oli jo pääosin vallattu... kun Norjaan hyökättiin!

        FW-200 Condoria käytettiin myös pommitustehtäviin. Norjan operaatiossa mukana oli yksiköitä jotka käyttivät tuolloin FW-200:aa (KG 40), kuljetuslentoryhmä Land käytti myös nelimoottorista JU-90-rahtikonetta tuolloin. Lienevät olleetkin ainoat nelimoottoriset tuohon aikaan saksalaisilla käytössä olleista.


      • Jumo205

    • pelkkäätuubaa

      Kunnon historian paskanjauhantaa , kuten tämä keskustelukin .

    • Täyttä_tuubaa

      Skandinavia Hitlerin otteessa, osa 3

      - sama PzKw IV ajelee kadunristeyksessä, vieläpä joka jaksossa 1-4

      - juutalaisten tuhoamisesta kohdassa 7.25

      "Saksalla ei ole varaa tuhlata sellaista ammusmäärää, joka kuluisi kaikkien juutalaisten ampumiseen... he kehittivät menetelmän joka oli halvempi ja armeliaampi niille saksalaisille sotilaille, jotka hoitivat tappamisen."

      Osa 4 kohdasta 22.18 eteenpäin:

      "Myös kaukana pohjoisessa vallitsee kaaos. Kesäkuussa 1944 venäläiset panssarit tunkeutuvat Suomen rajan yli ja etenevät kohti pohjoisinta Norjaa, Finnmarkia. Puna-armeija on jo pitkään taistellut Suomessa olevia 200 000 saksalaista vastaan ja aloittaa suurhyökkäyksen."

    • Tanskalaiset

      nyt tekevät mitä tykkäävät. Aikanaan ne tykkäsivät antautua Hitlerille.

      • Koiran_elämää

        Tanskan dogit antautuivat saksalaisille laukaustakaan ampumatta, aivan kuten virolaiset koirat antautuivat ryssille 1940.


    • Pohjoismaiden_naapuri

      Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio

      Taannoinen RKP:n puoluejohtaja ja ex. puolustusministeri Stefan Wallin laajentaa kunnon rkp-narsistina omakuvansa myös koskemaan koko kansaa:

      "Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio. Huomattava osa kaupasta kulkee Ruotsin kautta. Meillä myös paljon ystävyys- ja sukulaisuussuhteita. Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin." (YLE 2.8.2010)

      http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/08/wallin_venaja_ei_saa_syrjayttaa_ruotsia_peruskoulussa_1873248.html

      Lue lisää "yhteispohjoismaisesta" toiminnasta. Lue erityisesti kommenttiosuudet:

      Miten Ruotsi Talvisodan voitti I

      11. maaliskuuta 2012

      http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html

      Miten Ruotsi voitti Talvisodan II

      12. maaliskuuta 2012

      http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html

      14. syyskuuta 2011

      Pakoon Ruotsiin

      http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html

      16. syyskuuta 2011

      Ruotsin puolueettomuus

      http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html

    • Ruotsin_juutalaiset

      Tage Erlander muistelmat 1

      Paljon on Ruotsin suvaitsevaisuus ja monikulttuurin sieto muuttunut viime sotia edeltävästä ajasta. Olikohan tässä kyse uuden vai vanhan ruotsalaisen perinteen vaalimisesta? Näitä juttuja ei Ruotsista juurikaan ole nostettu esiin, vaan maa esitetään aina kovin positiivisessa valossa mm. maahanmuuttajien suhteen. Liekkö huono omatunto syynä? Kuinkahan monta uutta kulttuuria tuovaa pakolaislaivaa Ruotsi käännytti takaisin jo ennen sotia?

      Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
      Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

      Sivu 192-194:

      PAKOLAISPOLITIIKKA

      "Koko tätä ongelmakimppua valaisivat yleisen mielipiteen ilmentymät käsiteltäessä yhtä sosiaaliministeriön toimialan suurta kysymystä, nimittäin pakolaiskysymystä.

      Ruotsii etsiytyvä ennen kaikkea juutalaisten pakolaisten suuri joukko muistutti meitä joka päivä natsien Saksassa ja Itävallassa harjoittamasta hirmuvallasta. Useimmat eivät koskaan päässeet maahan vaan heidät torjuttiin rajoilla.
      Gustav Möller pettyi todetessaan, miten vihamielisesti Ruotsin yleisen mielipiteen valtaosa suhtautui ajatukseen ottaa pakolaisia vastaan ja suoda heille turvapaikka. Erityisesti akateemisessa maailmassa harjoitettiin hurjaa agitaatiota. Uskoin mahdollisimman pitkään että nämä virtaukset olivat pinnallisia ja että niillä ei loppujen lopuksi ollut otetta yliopistopiireihin. Jouduin uusiin ajatuksiin. Lundissa, Uppsalassa, Tukholmassa hyväksyttiin suurilla enemmistöillä pakolaispolitiikkaamme vastaan suunnattuja päätöslauselmia. Jos meitä olisi arvosteltu liiallisesta pidättyvyydestä olisi arvostelijoita ollut helppo ymmärtää. Meidän kimppuumme käytiin kuitenkin sen vuoksi että olimme humaaneja, liian hölläkätisiä.
      Natsien pakolaisia vastaan käymä kampanja huipentui vuoden 1939 alussa. Eräät lääketieteen asiantuntijat olivat ehdottaneet että Ruotsi ottaisi vastaan 10 (kymmenen) juutalaista lääkäriä. Sen ehdotuksen johdosta Lundin ylioppilaskunta hyväksyi 724 äänellä 342:ta vastaan päätöslauselman, jonka loppusanat kuuluivat:

      "Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin todeta että maahanmuutto, joka tuo vieraita aineksia kansamme keskuuteen, on mielestämme vahingollinen ja että sitä on mahdotonta puolustaa tuleville polville."

      Ylioppilaat eivät kuitenkaan olleet yksin. Saimme suuren määrän kannanottoja, joita sävytti sama ajattelutapa.
      Se tuntui nöyryyttävältä ja tuntuu yhä. Kaikki tämä tapahtui ennen sotaa. Ruotsi oli vapaa maa. Saatoimme itse päättää, kuinka kohtelimme pakolaisia. Emme voineet syyttää ketään. Saatoimme katsoa itseämme peilistä. Kuva ei ollut kaunis. On kuitenkin hyödyllistä nähdä millaisia olemme muodostaessamme mielipidettämme ilman ulkopuolista painostusta. Akateemisten nuorten enemmistö teki vapaasta tahdostaan valintansa: rotunäkökohtiin viitaten haluttiin torjua pieni joukko asiantuntijoita sen vuoksi että he olivat juutalaisia. Ruotsin pimeät vuodet eivät toden totta suinkaan alkaneet sodan puhjetessa."
      Tage Fritiof Erlander oli Ruotsin pitkäaikainen pääministeri sotien jälkeen. (11. lokakuuta 1946 – 14. lokakuuta 1969)

      Parlamentin jäsen hänestä tuli 1932, ja valtiosihteeriksi hänet hyväksyttiin vuonna 1938. Hänestä tuli hallituksen ministeri vuonna 1944 ja opetusministeri 1945. Hänet valittiin Per Albin Hanssonin seuraajaksi pääministeriksi ja sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi vuonna 1946.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Tage_Erlander

      • Roistovaltio_Ruotsi

        Ruotsi kuvataan kyseisessä tanskalaispläjäyksessä hyvinkin juutalaisia suojelevana maana vaikka totuus on hieman toisenlainen... ottaako Ruotsi nykypakolaisia yli oman sietokyvyn huonon juutalais-omantunnon takia?


    • Ruotsin_juutalaiset

      Laitetaan loputkin eli suoraa jatkoa tuohon edelliseen juttuun Erlanderin muistelmista. Kyseessä on siis yhtenäinen lainaus mitään pois jättämättä.

      Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
      Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

      Sivut 192-194:

      PAKOLAISPOLITIIKKA

      Gustav Möller palasi monesti siihen että toisinajatteleviin oli suhtauduttava hyvin sovinnollisesti. Hän meni niinkin pitkälle että oli valmis unohtamaan ihmisten natsimenneisyyden. Hän tiesi itse kuinka demokratian puutteet saattoivat johtaa kärsimättömyyteen ja harkitsemattomiin kannanottoihin. Hänellä oli tapana sanoa: Jos ihminen tekee tyhmyyden ennen kuin on täyttänyt 25 vuotta ja sitten katuu, on häneen suhtauduttava hyvin ymmärtäväisesti. On paljon tietämättömiä ihmisiä. Vuonna 1939 monet kiistivät hyvässä uskossa sen että Saksassa olisi keskitysleirejä. Hyvin harvat ruotsalaiset uskoivat Hitlerin vallan merkitsevän ihmisten joukkomurhia. Möllerin suvaitsevaisuudella oli kuitenkin rajansa. Siihen joka Hitlerin hyökättyä Norjaan ja Tanskaan 9. huhtikuuta 1940 oli natsi tai saksalaismielinen oli suhtauduttava valppaasti. Häneen ei voinut luottaa.

      Näin ajateltaessa voi ylioppilaiden esiintyminen keväällä 1939 kylläkin tuntua masentavalta mutta silti siihen on mahdollista suhtautua ymmärtävästi. Sen sijaan on vaikeampaa unohtaa eräiden yliopistonopettajien toimintaa. Yksi esimerkki. Elokuussa 1940 ilmestyi professori Karl Olivecronan pieni kirja England eller Tyskland (suom. Englanti vai Saksa?, 1941).

      Hän kirjoittaa näin: "Miettikääpä vielä kerran, eikö ole välttämätönä muodostaa verrattain rajoitetusta, tiheään asutetusta Euroopasta yksi kokonaisuus. Jos vastaus on myöntävä, miettikääpä sitten eikö kokonaisuuden keskuksena pidä olla Saksan, Euroopan suurimman ja voimakkaimman kansakunnan. Jos tähänkin kysymykseen on vastattava myöntävästi, muuttuu näkemyksemme siitä mitä on tapahtumassa. Silloin ymärrämme että Saksan kansa suorittaa eri tavoin raskaasti uhrautuen tehtävää, joka on välttämätön paitsi sen itsensä myös koko Euroopan vuoksi. (...) Saksan mahti herättää nyt suurta levottomuutta. Ehkä levottomuus olisi kuitenkin suurempi ja paremmin perusteltu, jos tuota mahtia ei olisikaan. On syytä miettiä millainen tulisi meidän asemastamme, jos englantilais-amerikkalaisen liittoutuman vastoin olettamuksiamme onnistuisi nälkiinnyttää ja autioittaa Euroopan mannermaa, ennen kaikkea Saksa. Silloin ehkä ymmärrämme kuinka kipeästi tarvitsemme suuren, vahvan, rohkean sukulaiskansamme ystävyyttä ja tukea."

      Tässä kehitelty valtafilosofia on paljon pahempi kuin epäkypsien opiskelijoiden lausunnot asioista, joista he eivät mitään tienneet. Olivecronan mukaan meidän on tyytyväisinä tervehdittävä sitä että Saksa ottaa hoitaakseen Englannin voittonsa jälkeen vuonna 1918 laiminlyömän tehtävän: Euroopan yhdistämisen. Meistä itsestämme riippuu, liitetäänkö meidät yhdistämistyöhön väkivalloin ja verisin uhrein vai voiko se tapahtua ystävyyden ja yhteistyön hengessä. Onko kovinkaan omituista, jos tällainen vaikuttaa 20-vuotiaaseen opiskelijaan? Onko kovinkaan omituista, jos hän käsittää juristiprofessorin neuvot siten, että Ruotsin on luovuttava kaikenlaisesta vastarinnasta jos meitä kehotetaan alistumaan Hitlerin valtaan? Olivecronan kirjalla oli varmaan suuri merkitys sikäli että se tarjosi natsismista tartunnan saaneille nuorille alistumisen filosofisen pohjan. Kuinka nämä nuoret suhtautuisivat, jos Saksa hyökkäisi kimppuumme?"

      Gustav Möller oli Ruotsin pitkäaikainen sosiaaliministeri (s.176)

      http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustav_Möller

    • Ruotsin_juutalaiset

      Kemppinen kirjoittaa samasta aiheesta vallan hurjia esimerkkejä:

      Pakoon Ruotsiin

      http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html

      "Joku kommentoija sanoi, ettei suomalaisilla maahanmuuttajilla ainakaan ole ollut maineensa kanssa ongelmia Ruotsissa… Täytynee siis kerrata: ”En Finne igen” eli ”taas suomalainen” oli ainakin 1960-1980 Ruotsin lehtien rikosuutisten vakio-otsikko. Kuuluisuutta nauttivat myös esimerkiksi ”Slussenin sissit”, joista hyvin suuri osa oli syväalkoholisoituneita suomalaisia.

      Kirjoittelu muuttui ja asenne alkoi unohtua, kun tuli uusia ongelmia, nimittäin uusi Venäjä ja Baltia 1991 alkaen.

      Ruotsi kulki pitkän tien. Uppsalan yliopiston ylioppilaskunta järjesti 1939 vastalausekokouksen, jossa oltiin yksimielisiä raivokkaasta hyökkäyksestä Saksasta ja Itävallasta maahan pyrkiviä, akateemisesta koulutettuja pakolaisia vastaan. Myös lehdistö riehaantui seitsemästä wieniläisestä lääkäristä.

      Oikeusministeri K.W. Westman, joka istui virassaan vuoteen 1943, kiristi ulkomaalaislainsäädäntöä ja yllytti alaisiaan käyttämään painovapauslain porsaanreikiä. Puolan pakolaishallituksen raportit Saksan (Puolan alueen) tuhoamisleireiltä kiellettiin. Suurta eteläistä naapuria loukkaaviksi arvioidut elokuvat, kuten Chaplinin ”Diktaattori” joutuivat täysikieltoon.

      Päiväkirjassaan Westman kiukutteli juutalaismiehistä, jotka osoittivat rodullisen ala-arvoisuutensa etenkin hysteerisellä käyttäytymisellään ja väitteillään, että juutalaisilla olisi Saksassa 1941-1942 muita ongelmia kuin ”tiettyä epämukavuutta”, josta he saivat syyttää itseään. Ruotsissa kun oltiin, myös Tukholman juutalainen seurakunta piti äärimmäisen pientä ääntä.

      Juutalaiskysymys joutui uuteen valoon, kun saksalaiset ryhtyivät kuljettamaan maasta ja surmaamaan Norjan juutalaisia, joita ruotsalaiset olivat tottuneet kohtelemaan lähes vertaisinaan, monennen sukupolven norjalaisina. Kun Tanskan saksalaisjohto ilmeisesti tieten tahtoen antoi vastaavien suunnitelmien vuotaa, syntyi yksityisten hyväntekijöiden organisoima Tanskan juutalaisten pelastusoperaatio, jonka kustannuksiin Per Albin Hanssonin kaikkien puolueiden (paitsi kommunistien) hallituskin lopulta myönsi hiukan rahaa.

      Sotien jälkeen entisen pääministeri Sandlerin komitea totesi, että oikeusministeriön suosikkitemppu oli viivyttää selvissäkin tapauksissa maahantulolupaa, kunnes hakijat oli kaasutettu kuoliaiksi. Näin tehtiin myös eräissä tapauksissa, joissa luvan hakijoiden vuosikymmeniä Ruotsissa asunut lapsi odotti vanhempiaan rahat kourassa – pakolaisten oli tietenkin vastattava elinkustannuksistaan niin että myös Skoonen turnipsipelloilla saaduista tienesteistä osa meni asuinparakkeja vartioineille poliiseille ja ministeriölle.

      Saman selvityksen mukaan norjalaisia ja tanskalaisia vastarintaliikkeen taistelijoita luovutettiin Ruotsin rajalta suoraan Gestapolle – kunnes käytäntö muuttui Stalingradin ja etenkin Kurskin taistelujen jälkeen. Eivätkä Englanti ja USA liioin jääneet aivan tuppisuiksi, vaikka kansanmurha ei niitä sinänsä kiinnostanut sodan kestäessä.

      Valtiopäivillä kansanedustaja Wallén jäi historiaan vetoamalla:”… ei pidä ottaa [juutalaisia] tänne oppimaan ammatteja ja kilpailemaan ruotsalaisten virkamiesten kanssa ja sopeutumaan Ruotsin kansaan. Aasialainen kansanaines ei sovellu kunnon ruotsalaisten keskuuteen…”

      Asioilla on puolensa. Ruotsalaiset pitävät täysin aiheellisesti esillä Folke Bernadotten ja Raoul Wallenbergin muistoa. Asiaan eli Saksan vaikutuksiin Ruotsin politiikassa ja elinkeinoissa syvällisimmin perehtynyt Lars Åmark nostaa esiin myös yksittäisiä virkamiehiä, kuten Gösta Engzellin, jotka pelastivat suuren määrän ihmisiä esimiestensä ja hallituksen penseydestä ja pelokkuudesta huolimatta.

      Sekin on syytä muistaa, että vaikka poliittinen oikeisto ja kuningashuone olivat hyvin saksalaismielisiä ja eräillä johtavilla natseilla, etenkin Göringillä, oli herttaiset suhteet Ruotsiin, kansallissosialismi aatteena ja puolueena ei menestynyt Ruotsissa. Sekään ei auttanut, että suuret kansallissankarit, kuten tutkimusmatkailija Sven Hedin, ajoivat rajusti Saksan asiaa ja olivat vielä sodan päättymisen jälkeen sitä mieltä, että Hitler oli maailmanhistorian kaikkien aikojen suurin hahmo."

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu ja blörffi tuli helikopterilla hämeenlinnan Aulangolle

      Nyt äkkiä paparazzit paikalle kun show jatkuu.. ei helpota mitä pellejä 😂
      Kotimaiset julkkisjuorut
      118
      5452
    2. Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen

      Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen (PS) kun ei pitänyt tämän poliittisesta suun soitosta. Tynkkynen nostaa syytteen asiasta kuten on mahdollista. Mutta aiem
      Maailman menoa
      308
      3139
    3. Lähden taas tänää kotoani pois, kiukkuinen Sofia lataa tekstiä Instassa.

      On vihainen kun on Seiskassa kannessa hänen ruhjeistaan ja haukkuu toimittajan ja lehden aivan lyttyyn.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      71
      2126
    4. Onko Kankaanpää keissi lavastus?

      Siis vähän samaan tapaan kuin vihreiden puoluetoimiston ikkunaan ilmestyy hakaristejä aina sopivasti juuri vaalien alla?
      Maailman menoa
      330
      2125
    5. Mies mitä luulet

      miten paljon meillä olis seksiä,jos alettas olemaan?
      Ikävä
      82
      1649
    6. Onkos tietoa minkälaisista kodeista nämä pidätetyt tulevat?

      Vähän vaikuttaa siltä, että eivät kovin hyvistä kodeista.
      Kankaanpää
      48
      1553
    7. Saisinpa nainen olla sun kanssas vielä joskus

      Rakastan sua hiljaa toivoen et päädyttäis yhteen. Kaikkea hyvää ihanalle ja pidä huoli itsestäsi 🍀❤
      Ikävä
      61
      1473
    8. Eka rokottamaton linnaan 93 vuotiaan taposta

      Rokottamatoton kotihoitaja tappoi pirteän 93 vuotiaan vanhuksen tartuttamalla "tahallaan" oletetun korona viruksen :) https://www.iltalehti.fi/korona
      Maailman menoa
      251
      1460
    9. Ähtärin puukotus

      Ketä puukotettu ähtärissä viime yönä??
      Ähtäri
      31
      1356
    10. Miks mä vieläkin

      Mietin sua, miten sä voit tulla ajatuksiin kokoajan, ei tajua ei.. Eiks sen ois jo pitänyt mennä ohi.
      Ikävä
      59
      1242
    Aihe