Modulointi

Amplitudimodulaatiolla kantoaallon voimakkuutta säädetään moduloivan taajuuden voimakkuuden mukaan. Eli kantoaallon voimakkuus on verrannollisen moduloivan taajuuden voimakkuuteen.

Taajuusmodulaatiolla taas kantoaallon taajuutta muutetaan moduloivan taajuuden voimakkuuden mukaan. Vaihemodulaatiolla kantoaallon vaihetta muutetaan moduloivan taajuuden voimakkuden mukaan. Taajuus- ja vaihemodulaatio ovat "sukulaisia" keskenään.

Sitten onhan näitä muitakin modulaatiotapoja, esim. pulssimodulaatio, jne. SSB-modulaatiossa kantoaalto poistetaan amplitudimoduloinnin jäleen. USB ja LSB-modulaatiossa myös toinen sivunauha poistetaan kantoaallon lisäksi.

Suomen kielellä netissä löytyy vain vähän tietoa modulointitavoista. Mutta tuossa ainakin yksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amplitudimodulaatio
Englanninkielellä sitten löytyy enempi. Tai käyt kirjastosta lainaamassa radiotekniikaan oppikirjoja.

Ihan oikein vastattu. Mutta kysyjä todennäköisesti ei oikein ole perillä asiasta, niin mahtoikohan ymmärtää. Yritän selittää lisää:
Otetaan radioaalto, joka vinkuu vain yhdellä jaksoluvulla, esimerkiksi 600 000 jaksoa sekunnissa (töpselistä tuleva sähkö vaihtaa suuntaansa edestakaisin 50 kertaa samassa ajassa). Ja radioaallon jokaisen jakson voimakkuus (amplitudi) on sama. (Piirrä aaltoviiva.) Sitten radioaaltoa ruvetaan käsittelemään (moduloimaan). Esimerkiksi ääniaallolla 600 jaksoa sekunnissa. Silloin radioaallon joka tuhannes aalto on voimakkaimmillaan, seuraava on vähän heikompi. Sitten 500 jakson jälkeen rupeavat taas voimistumaan. Siis tuhannen jakson jälkeen ollaan taas voimakkaimmillaan. Nyt jos johdat tämän moduloidun radioaallon kuulokkeisiin (jos jännite ei ole liian suuri), niin eihän ne kuulokkeet kerkiä värähtelemään kuuttasataatuhatta kertaa sekunnissa, mutta sen 600 kertaa ne kerkiää, että kuulokkeista kuuluu vain ääni.
Sitten se modulaatio voi olla taajuusmodulaatiota, ym. niin kuin edellinen vastaaja selitti.
Tuliko selväksi, vai sekoitinko vain lisää?

Kokeilin kuukkelin antia eikä se ollut kovinkaan rohkaiseva. AM-modulaattoria pidetään niin itsestään selvyytenä etten löytynyt oikein sivua jossa se olisi vaivauduttu mainitsemaan. Edes sivustoilla "tekniikkaa kotirouville" (anteeksi sovinnismini) löytynyt nopealla vilkaisulla asiaan perehtyneitä.

AM-modulaation ongelmahan on tehonkulutus. Modulaatio yksinkertaisimmillaan tarvitsee kaksi samantehoista päätettä. Toinen toimii lähetystaajuudella jo toinen äänipääte puhetaajuuksilla. Modulointi tapahtuukin sitten pääteasteitten yhdistämisellä jossa suurtaajuus pääteasteen ottama käyttösähtö kulkeekin äänipäätteen kautta joka muuttaa suurtaajuuspäätteen tehoa. Raudallisella (äänipäätemuuntaja) pääteasteella tämä on helpoin toteuttaa.
Kehittyneimmissä järjestelmissä moduloidaan esim. kahta viimeistä suurtaajuusastetta jolloin päästään hieman pienemmällä modulointiteholla ja näin säästetään tehonkulutuksessa.

No niin edellä on yksi yritys selventää. Kuukkeli on joskus hyvä apu erivastausten selventämiseen.

Ilmari Jäämaan Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjassa on suhteellisen hyvin selostettu am-putkilähettimen modulaattorin toiminta. Kirja on jo vanha 1950-luvulta. Löysin netistä transistorikytkennän, mutta selostus on vain englanniksi. http://www.zen22142.zen.co.uk/spice/ammod.htm . Ideana on kuitenkin johtaa perussuurtaajuus vahvistimeen, jonka vahvistusta tai tehoa säädetään pientaajuisella signaalilla. Tulokseksi saadaan taajuuksien sekoitus, josta suodatetaan virityspiirillä ei-toivotut häiriösignaalit pois.

Muilla kielillä löytyy netistä myös helposti tietoa, esim. venäjän sanalla Модуляция kannattaa yrittää tietoa etsiskellä

Nonni nyt alkaa pikkuhiljaa selvitä mistä on kyse. Aikoinaan oli ”nuorten keksijäin ja kokeilijan kirja osa 37 hul.....”. No vanhemmat harrastajat tietää mitä tarkoitan ja nykyista tilannetta muodossa ”Mullekaikkijaheti” syntyy tilanteita jossa kysyjä ei tiedä mitä kysyä. Törmäsin nimittäin mahdolliseen artikkeliin josta tämä säije on saattanut lähteä liikkeelle. Siinä on todellakin 1MHz kideoskillaattori jonka toimintaa muutetaan ”moduloimalla” sitä käyttäjännitteestä. Valmiit kideoskillaattorit pyritään tekemään mahdollisimman vakaiksi ja sietämään suuria muutoksia ympäristössä (käyttöjännite, lämpötila, kuormitus). Tarpeeksi suurilla muutoksilla tulee tietenkin ampitudin muutoksia ja muuttuu mahdollisesti myös taajuuskin. Eli ulostulossa on sekä AM ja FM-modulaatioo. Arikkeli onkin tarkoitettu ”tieteentekemiseksi”, noinkin sitä saa tehtyä, eikä sillä ole muuta käytännönkanssa tekemistä.
http://sci-toys.com/scitoys/scitoys/radio/am_transmitter.html
Toivottavati linkki toimii. Tuossa tapaukksessa ainakin ”modulointiin” käytetään jotakin soitinta jossa on kuulokelähtö ja toivotaan soittimen pääteasteen tehon riittävän modulointiin.

Sitten tuo teorian ja käytännön yhteensovittamiseen. EN TIEDÄ MITÄÄN TURHAUTAVAMPAA KUIN EDETÄ KOKEILE JA KIROILE METODILLA. Olet siihen törmännyt juuri tässäkin asiassa. Monessa asiassa on syytä tutkia asiaa paperilla jolloin saadaan selvitettyä onko toimintamahdollisuuksia olemassa ja milläehdoilla.

Kysykääpä tältä uudelta pääministeriltä asiaa. Hänhän se on moduloinut yhtä sun toista pitkin kevättä. Taitaa moduloida Tukholmassakin tällä hetkellä.