Rakas serkkuni, tulevan kummipoikani äiti on päättänyt nimetä tulevan kummipoikani aikas hirveällä nimellä josta lasta varmasti kiusattaisiin :D Ymmärrän toki että hän haluaa olla omanlaatuinen eikä mitään muoti nimeä tai mitä kaikilla lapsilla jo on, mutta jotenkin säälittää jo pojan puolesta, itse vaihtaisin tuommoisen nimen heti kun siihen kykenisin.
Mitä voisin tehdä kun asiaan voisi vielä vaikuttaa? En halua loukata rakasta serkkuani, enkä pystyisi sanoa suoraa. Alkuun kun hän leikitteli nimellä niin nauroin sen vitsiksi mutta nyt hän taitaakin olla tosissaan kun puhuu lapsesta jo nimellä.. Voi laps parka ku nykyvanhemmat haluaa olla niin mielikuvituksellisia :D
Mitä voisin tehdä kun asiaan voisi vielä vaikuttaa? En halua loukata rakasta serkkuani, enkä pystyisi sanoa suoraa. Alkuun kun hän leikitteli nimellä niin nauroin sen vitsiksi mutta nyt hän taitaakin olla tosissaan kun puhuu lapsesta jo nimellä.. Voi laps parka ku nykyvanhemmat haluaa olla niin mielikuvituksellisia :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asia ei sinulle kuulu, sillä et todellakaan voi tietää tullaanko lasta kiusaamaan ja jos niin miksi. Nimien hyväksyminen kuuluu maistraatille.
Sinun tehtäväsi kummina on valvoa lapsen kristillistä kasvatusta ja tukea hänen kehitystään. Ei valita nimeä tai päättää jo etukäteen mistä lasta kiusataan ja missä hän ei menesty jne jne.
On paljon ihmisiä joilla on tavanomainen nimi ja heitä haukutaan nimestä. On paljon ihmisiä joilla on "helposti haukuttava" nimi mutta heitä ei haukuta nimestä.
Eräs vähemmän hyvistä nimistä joita olen lehdessä nähnyt on Kulta Leijona. Mutta se on vanhempien antama ja maistraatin hyväksymä nimi.
Tämä voisi olla ensimmäinen tehtävä kummina :D pelastaa kamalalta nimeltä!
En ole päättämässä kiusataanko häntä, mutta lapset ovat hirveitä toisillensa, olen joskus ollut lapsi joten muistan kyllä millaista se oli.
Ei olla oikein kristillisiä ja uskovaisia joten en ala raamattua lukemaan sille, kummi olen muista syistä kuin tommosista vanhanajan uskomuksista.
Monet ns. perinteiset nmet ovat Raamatusta tai siitä suomennettuja.
Ymmärrän, että kaikki eivät halua antaa perinteistänimeä, vaan haluavta jotain aivan muuta.
Moni tämän pöäivän ns. norminimistäkin on aikanaan ollut erikoinen, mutta vuosien saatossa yleistynyt. Tunnen erään jo vanhan miehen, jonka äiti ei voinut - sukulaistensa painostuksesta - antaa lapselleen sitä nimeä, minkä olisi itse halunnut. Niinpä pojasta tuli Juhani, mutta häntä on koko ikänsä sanottu Jukaksi (minkä äiti olisi halunnut myös viralliseksi nimeksi). Nykyisinhän Jukka on ihan perusnimi, ehkä yleisempi jo keskikikäisillä.
Kaikki Maijat, Matit, Villet ja Kallet on alunperin lyhennelmiä pidemmistä nimistä.
Sitä ei voi kukaan tietää, mistä nimestä tullaan kiusaamaan. Lapsille moni nimi on uusi, koska heidän tuttavapiirinsä ei ole niin laaja kuin aikuisen. Siksi lapsi ei voi tietää, mikä nimi on "outo". Usein kiusaaminen lähtee aikuisista, kun he ihmettelevät ivallisesti jotakin erikoisempaa nimeä lastensa kuulleen.
Jos lapsen itsetunto on kohdallaan, hän kantaa nimensä pää pystyssä!