Yksi, aivan yksin, nukkuu pieni prinsessa.
Ei ketään, joka tuudittaisi uneen.
Ei ketään, joka välittäisi.
Ei edes aurinko jaksa hetkeksi pilkistää sinne, missä nukkuu pieni prinsessa.
Voi, jos se edes kerran hymyilisi säteilevää hymyään pikku prinsessalle.
Ehkä silloin pimeys väistyisi,
ehkä silloin prinsessa oppisi nänäkemään
maailman kauneuden.
Mutta varjojen keskellä on vain pahaa.
Synkät ajatukset vaeltavat kantaen mustaa huntua,
joka peittää kaiken aleen.
Voi, jos aurinko jaksaisi hetkeksi pilkistää
ja poistaisi mustan hunnun prinsessan kasvoilta.
Vaan yksin, aivan yksin, nukkuu pieni prinsessa,
vailla toivon valoa.
Ei ketään, joka tuudittaisi uneen.
Ei ketään, joka välittäisi.
Ei edes aurinko jaksa hetkeksi pilkistää sinne, missä nukkuu pieni prinsessa.
Voi, jos se edes kerran hymyilisi säteilevää hymyään pikku prinsessalle.
Ehkä silloin pimeys väistyisi,
ehkä silloin prinsessa oppisi nänäkemään
maailman kauneuden.
Mutta varjojen keskellä on vain pahaa.
Synkät ajatukset vaeltavat kantaen mustaa huntua,
joka peittää kaiken aleen.
Voi, jos aurinko jaksaisi hetkeksi pilkistää
ja poistaisi mustan hunnun prinsessan kasvoilta.
Vaan yksin, aivan yksin, nukkuu pieni prinsessa,
vailla toivon valoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kai se on niinkin, mutta ainakin se saa nukkua rauhassa... tykkään kyllä, kaunis runo.
ei mua ennen ookkaan kauheesti kehuttu...
ehkä prinsessa nukkuu, että se sais hetken rauhaa
pahalta... ei voi tietää...