Hejssan kaikki koiraihmiset.
Mulla olisi tässä nyt tällainen ongelma kuin pentukoiran pureminen. se puree aivan kaikkea, pehmoleluista ja johdoista ihan ihmisiin saakka. Onkos teillä hyviä vinkkejä siihen miten tämän saisi loppumaan. Pentu on sekarotuinen narttu, ikää hieman yli 3kk. alkaa rassaamaan jo pikkuhiljaa tuo pureminen.
Ja sit toinen mikä vaivaa mieltä on tuon samaisen pennun vinkuminen. huomiota kerjää, sen tiedän, mutta se tekee sitä yöllä ja mulla ja poikaystävälläni jää sitten yöunet vähemmälle kun pitää häntä hiljentää. olen parina yönä tytön ottanut nyt sänkyyn ni ollaan saatu nukuttua. ei siinä sänkyyn ottamisessa oo meille mitään haittaa ollu. jos on pissihätä tullu ni tyttö menee ite alas sängystä ja paperille. Miten saan vinkumisen ja huomion kerjäämisen loppumaan jotta meillä ei ihan yöunet loppuisi :P
Kiitoksia jo etukäteen.
Mulla olisi tässä nyt tällainen ongelma kuin pentukoiran pureminen. se puree aivan kaikkea, pehmoleluista ja johdoista ihan ihmisiin saakka. Onkos teillä hyviä vinkkejä siihen miten tämän saisi loppumaan. Pentu on sekarotuinen narttu, ikää hieman yli 3kk. alkaa rassaamaan jo pikkuhiljaa tuo pureminen.
Ja sit toinen mikä vaivaa mieltä on tuon samaisen pennun vinkuminen. huomiota kerjää, sen tiedän, mutta se tekee sitä yöllä ja mulla ja poikaystävälläni jää sitten yöunet vähemmälle kun pitää häntä hiljentää. olen parina yönä tytön ottanut nyt sänkyyn ni ollaan saatu nukuttua. ei siinä sänkyyn ottamisessa oo meille mitään haittaa ollu. jos on pissihätä tullu ni tyttö menee ite alas sängystä ja paperille. Miten saan vinkumisen ja huomion kerjäämisen loppumaan jotta meillä ei ihan yöunet loppuisi :P
Kiitoksia jo etukäteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä sama juttu.Ota sitä pentua niskasta kiinni.Niin emo tekee.
Kuinka karulta se kuulostaakin, niin määrää sinä milloin huomiota saadaan. Koirasi on vetänyt sinua "höplästä". Nyt se tietää että kun vinkuu niin sinä nostat sen sänkyyn. Vinkumisesta seuraa siis koiran mieleinen palkinto,se pääsee viereesi.
Itse opetin omat pentuni alusta alkaen että ne nukkuvat lattialla ja piste. Ensimmäinen koirani oli helpompi ja oppi muutaman unettoman yöni jälkeen nukkumaan itsekseen lattialla. Toinen koirani oli taas sisukkaampi joten sen kanssa taisi mennä viikon verran ennekuin se alkoi uskoa.Kieltoa kiellon perään ja jos ei vinkuminen loppunut niin "tiputin" käden lattialle niin että pentu pääsi sitä haistelemaan, sitten siinä vähän rapsutusta niin johan se nukahti siihen.Puremisesta vaan kun ei voi välttyä kun pentu on pieni. Johdot ehdottomasti piiloon ettei saa säkäreitä, tietysti voit valella tabaskoa ympäri kämppää mutta se on turhan sotkuista.
Jos ei kielto puremiseen auta niin niskasta kiinni, niiin sen emokin tekisi. Pitkää pinnaa....
Joo, olen itsekkin tehny monesti niin että komennan, ei tottele, jatkaa vinkumista, "Tiputan" käden lattialle. se sitä nuuskii hetken ja pyörii sen käden ympäri et rapsuttaisin. rapsutan ja ite sit nukahdan. sama alusta. yleensä sen ensimmäisen kerran jälkeen annan pennulle joko hänen pehmolelunsa tai sitten laitan tyynyn lattialle ja yleensä hän siihen nukahtaa. Mut yleensä ku olen ite jo unessa ja koira vinkuu ja silloin mieheni komentaa ja silloin tottelee. olen ottanut niskasta kiinni rajusti ja vähemmän rajusti. murisee ja haukkuu mulle ja ku on vielä kuitenki sen kokoienn että mahtuu sängynalle menemään niin sinne sitten piiloon murisemaan ja haukkumaan etten varmasti saa häntä kiinni. ite joskus kyllä perässä menen. olen yrittänyt jättää huomioimatta, kyl se hetkeksi luovuttaa, mutta siinä vaiheessa kun hän alkaa hyppimään "syliin" niin ei voi olla huomaamatta. pentu kyllä osaa, kaikki istu, maahan, ei ota- käskyt (ei ota ruokakupilla lähinnä) ja yleensä tosiaan EI käskyn, mutta siinä on vielä harjoittelemista. tuossa tanja laittoikin tuota viestiä ja tulikin tuo tyynyjuttu jo vastaan ku laitan sen lattialle et siinä se mun tuoksu sitten. mut joo pitkää pinnaa tarvitaan. on kuitenkin ihana että on ihmisiä vielä jotka osaa neuvoa minua asioissa joissa apua tarvin eikä heti suoralta kädeltä lähde syyttämään että on omistajassa, eikä koirassa vika. kiitos
alkaa huvittaa nämä pentu puree-jutut.Ei millään pahalla. Tiedän että se on ongelma,n 99 % pennuista puree omistajan hermoromahduksen partaalle.
Meillä saman läpi käyneenä voin sanoa, että se loppuu tai ainakin vähenee 9 kk mennessä,meillä ei ole kielletty pentua puremasta,nyt se on itse vähentänyt käsillä leikkimisen, jalkoja se ei ole koskaan purrut.Meillä on 8 v lapsi,sekin on vielä yhtenä kappaleena.
Eli kielsit tai et, se loppuu aikanaan.Purminen on pennulle ihan yhtä luonnollinen kun syöminen.
Meidän koirallamme tepsi ulvaisu ja huomiotta jättäminen. Aina kun pentu puri niin ulvaisin kuuluvasti jolloin pentu lopetti puremisen ja jäi ihmeissään katsomaan. Tai kun pentu puree je hakee huomiota et huomaa sitä vaan menet pois. Vaikka toiseen huneeseen, jolloin pentu käsittää ettei saa sinussa reaktiota aikaiseksi ja lopettaa.
yö vinkumiseen meillä auttoi kun laitoin sängyn viereen oman paitani (sen petin viereen), jolloin pentu tunsi olevansa turvassa kun oli tuttu tuoksu lähellä.Jos et halua että koirasi nukkuu sängyssä (joka on luontaisesti sinun eli johtajan paikka) älä päästä sitä sinne nytkään..