Kohta oon jo 18 ja en edes itselleni asiaa ole halunnut myöntää... Kaikki vaan odottaa et joskus vielä tuon jonku tytön näytille, meen naimisiin ja hommaan lapsia.
Kenellekkään en asiasta oo koskaan kertonu, en uskalla, en halua. Pari vuotta sitten vielä pystyin uskottelemaan itselleni etten ole homo. Nyt en pysty enään.
Ahdistus ja stressi alkaa olla liikaa, mieli tekis muuttaa vaan pois suomesta, katkaista välit perheeseen ja sit jossain muualla olla sellanen ku oon, rauhassa. En halu et mua jouduttas häpeemään, tiiän et jotkut olis ihan ok asian kans ja tukis mua, mut useimmat ei. Se helpottais jos ees jollekki pystyis kertoo, mut ei... Mul on vaan kaks kaverii, toisen kans ollaan tosi samanlaisia, yhdellä erolla. Jos jollain tavalla on tullut puhetta mieltymyksistä, niin se kyl kertoo millasista naisista tykkää. Multa kun se sit kysyy oman mielipiteensä kerrottua, en mä oikee oo sanonu mitää.
Jotenki epäilen tän mun kamun sanomisia kuiteski, tai sit vaa haluun epäillä. On olemassa mahdollisuus että hän on myöskin homo, joten haluaisin kertoa hänelle vastauksen kysymykseen johon en oo koskaan vastannut. En kuitenkaan uskalla kertoa totuutta, en halua menettää häntä kaverina.
Kenelläkään ohjeita epätoivoiselle pojalle?
Kenellekkään en asiasta oo koskaan kertonu, en uskalla, en halua. Pari vuotta sitten vielä pystyin uskottelemaan itselleni etten ole homo. Nyt en pysty enään.
Ahdistus ja stressi alkaa olla liikaa, mieli tekis muuttaa vaan pois suomesta, katkaista välit perheeseen ja sit jossain muualla olla sellanen ku oon, rauhassa. En halu et mua jouduttas häpeemään, tiiän et jotkut olis ihan ok asian kans ja tukis mua, mut useimmat ei. Se helpottais jos ees jollekki pystyis kertoo, mut ei... Mul on vaan kaks kaverii, toisen kans ollaan tosi samanlaisia, yhdellä erolla. Jos jollain tavalla on tullut puhetta mieltymyksistä, niin se kyl kertoo millasista naisista tykkää. Multa kun se sit kysyy oman mielipiteensä kerrottua, en mä oikee oo sanonu mitää.
Jotenki epäilen tän mun kamun sanomisia kuiteski, tai sit vaa haluun epäillä. On olemassa mahdollisuus että hän on myöskin homo, joten haluaisin kertoa hänelle vastauksen kysymykseen johon en oo koskaan vastannut. En kuitenkaan uskalla kertoa totuutta, en halua menettää häntä kaverina.
Kenelläkään ohjeita epätoivoiselle pojalle?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oot homo deal with it :) homous on muotii!!!! Iha tosissaa !!! Oo ylpee mut älä mainosta liikaa :D vitut siit kenest tykkäät, elämä edes ja sil ei voi mitää! ELÄ SAATANA ÄLÄKÄ RESSAA
ei ole kuules ihan noin helppoa...
hei tota... jos kaipaat juttuseuraa niin voin kattoa jos saisin jonkun kikin tai muun toimimaan. jos siis haluat.
ite olen aika samantyylisessä tilanteessa. tai siis en oikeastaan lainkaan samantyylisessä. mutta luulen kuitenkin, että jotain yhteistä meidän tilanteissa on. olen siis tyttö, pari vuotta sua nuorempi. enkä yritä sanoa että tiedän miltä tuntuu tai jotain muuta paskaa. en todellakaan tiedä miltä susta tuntuu. voidaan kyllä jutella jos tuntuu että siitä vois olla sulle apua.
olen jo aika pitkään kieltänyt itseltäni tämän ja uskotellut olevani hetero. ihan hiljattain vasta opin hyväksymaan että olen homoseksuaali enkä muuksi muutu. mullakin kysyy kaikki sukulaiset sun muut jatkuvasti että onko poikakaveria ja millonkas aion tuoda näytille. todennäköisesti en koskaan. kaapista ulos tuleminen kauhistuttaa. en ole kyllä yhtään ylpeä tästä "lesboudesta" (tuo sanakin ällöttää vähän...). jatkuvasti valehtelen kavereille asiasta. en vaan uskalla kertoa totuutta. voin samaistua moniin asioihin, mitä sanoit alotuksessasi.
itsekin kaipaisin vähän "vertaistukea" (jonkun jolle ei tarvitse valehdella/salailla). eli jos yhtään tuntuu, että haluisit puhua niin sano vaan. en kyllä pakota jos et halua!
Juu olis iha kiva vähä jutel jonku kans. Kik löytyy, et jos kerrot tunnukses ni tuun mielelläni :D
Tuttu tilanne myös mulle vaik oon aloittajaa pari vuotta nuorempi. Kenellekään en ole kertonut vielä ja voi olla että en koskaan kerrokaan. Ohjeita ja neuvoja en osaa antaa, mut sen vaan haluan sanoa et älä stressaa itteäs tolla asialla koska et voi tehdä sille mitään. Tärkeintä on, et olet myöntänyt sen ittelles ja se on jo paljon.
Itte oon ajatellu silleen et sit kun se oikea tulee kohdalle ja rakastun oikein kunnolla, sitten mun ei enää tarvi miettiä mitä mä tekisin. Sitten se ihminen, jota rakastan todella, se on se tärkein juttu ja se mitä toiset ajattelevat, se ei ole enää niin tärkeää. Ja sit kun alkaa seurusteleen vakavasti ja tekee just niin kun tuntee, ei salaile tai piilottele tunteita, ystävät ja sukulaiset päätelköön itse miten asiat ovat. Uskon et onnellisuuden voi saavuttaa vain elämällä rehellisesti ja aidosti omana itsenään juuri sellaisena kuin on.
Ite oon lesbo ja 16v. Olen pikkuhiljaa tullut ulos kaapista lähimmille ystävilleni ja äidille. Ystävät ottivat asian hyvin, mutta äiti leimasi ensin vitsiksi ja sen jälkeen vaiheeksi. Äitini reaktio loukkasi minua todella. Nyt hän on pikkuhiljaa ehkä tajunnut että en minä pilaile ja että tämä ei ole vaihe. Ja aloittaja, ole vain rauhallisella mielellä ja ole oma itsesi. Elämä on liian lyhyt siihen, että esittäisi jotain muuta kuin onkaan. Elä täysillä, muuten vanhana saattaa kaduttaa. TSEMPPIÄ! :)
En ole pissis enkä mikään huora. Puhu vaan itsestäsi trolli. Olet itse sellainen miksi toisia syytät. Olen kuules paljon pahoja asioita kokenut, eli jos luulet että tuo loukkaisi niin olet väärässä. Maailmassa on paljon pahempiakin asioita kuin sun suunsoitto. Oikeastaan nauran täällä sitä kuinka jollain voi olla noin huono itsetunto, että täytyy tulla suuta soittamaan. :DD
Tosiaankin tsemppiä! Ole vain oma ittes äläkä anna muitten rajata sun elämääsi. Kaikki haluaa olla erikoisia ja erottua massasta, muttei uskalla. Tää on sun mahdollisuutes. Tääl on varmasti negatiivisesti ajattelevia ihmisiä, mutta takuulla yhtä monta hyväntahtoista ja ymmärtäväistä.
höm... toinen homo täällä. Miks sä teet asiasta noin vaikean? Mitä vitun väliä sillä on mitä ihmiset susta ajattelee.. Just ton tyyppisellä ajattelulla ihmiset ajaa ittensä nurkkaan ja hyvällä tuurilla jopa tappavat itsensä. Ihan tosi. Sun pitäs suunnata ajatuksia toisaalle, ulospäin jne. Jos sä jäät nurkkaan murehtimaan kaikkea niin siellä sä tuut pysymään ja pitkään. Mutta jos sä sä annat piutpaut muille ja alat elämään OMAA elämääs niin kaikki muuttuu, usko pois. Aivan OMAA elämää... se ei ole muitten elämä vaan SUN. Se ei ole muiden päätettävissä mitä SINÄ teet, vaan yksinomaan sun omissa käsissä. Eli älä katso elämää pillin läpi kuten 98% maailman ihmisistä tekee. Elämä on kirjavaa ja monimuotoista. Jos joku jostain vittuilee sulle, niin se yksinkertaisesti tarkoittaa sitä ettei hän ymmärrä elämää ja on täysin muiden ohjailtavana.
Kirjottele lisää ni puhutaan asiat halki, se nimittäin helpottaa.
Kivoja kommentteja, kiitos niistä.
Varsinki tää laitto ajatteleen.
Kyl mä ajattelen liikaa mitä mieltä muut on musta, tai no en mä muide mielipiteistä välitä ku mun perheen.
Ehkä pitäs sit olla vaa välittämättä. MUTTA EN PYSTY. En vaa haluu et ketää joutuu häpeemää mua ja välit katkee. Asia ei oo munkaan mielestä iso oikeesti, se et mistä tykkää. Perhe jolle en halu tuottaa pettymystä vaan tekee siitä yhtä helvettiä. Suku on avoinmielisestä kaukana.
Kuten sanoin: Jos sua joku häpeää sen takia että seksuaalinen suuntautumises on eri kuin niiden toisten oletus josta ei saa poiketa, tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että he eivät ymmärrä elämää. Ei seksuaalinen suuntaus ole mikään häpeä. Jos tykkäät pojista niin tykkää pojista ja c'est tout!
Elämä ei koskaan mene niinkuin olettaa/odottaa. Elämä on kirjavaa ja monimuotoista. Osa ihmisistä vain ei halua ymmärtää elämää ja kaikkien pitisi olla ja elää kuten heidän. Vaan näin se ei ole.
Jos joku sulle tulee sanomaan, että nyt sun on kuule oltava vain ja ainoastaan tyttöjen kanssa, se on kontrolloinnin tarvetta eli suomeksi pätemisen tarvetta. Silloin on jokin vinossa tämän "määrääjän" elämässä. Suurin syy tähän käskytykseen ovat uskonnot.
Onko tämä lausahdus tuttu: -kun valetta toistetaan tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee totta-
Mutta jos sä alistut siihen, että tanssit muitten pillin mukaan, niin sillon sua viedään ku kerjäläistä pirun talutusnuorassa.
Kun sä onnistut nousemaan kaiken tän yläpuolelle, eli osaat tutkailla kaikkea tätä ulkopuolisesti, niin sä huomaat, että kaikki stressi oli ihan turhaa kummaltakin osapuolelta.
Kuten katri-helena laulaa, nuoruus on seikkailu suunnaton (alk.per. tu te reconnaîtras) niin korvaisin sanan nuoruus elämällä. Elämä on seikkailu suunnaton. Suunnaton, eli elämä kuljettaa mihin tahansa suuntaan ja sitä ei moni tajuakkaan sen arjen stressauksen takaa.
Aurinkoista lauantaita! : )
Vielä semmonen seikka, että vaikka kuinka vituttasi ja masentaa niin ajattele AINA positiivisesti. Se on voimavara joka auttaa viemään eteenpäin. Tämän sanon ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä.
En osaa auttaa, mutta haluaisin jakaa mun omia fiiliksiä.
Oon 15-vuotias panseksuaali tyttö, vaikkakin tällä hetkellä vieroksun ajatusta pojan kanssa seurustelusta. Mun ystäville oon sanonu vaan että voisin teoriassa seurustella tytön kanssa, mutta muuten olen aivan kaapissa. Ei sillä, ei se muille kuulu, mutta silti. Mua syö myös tää asia, haluaisin vaan olla mitä oon ilman mitään selittelyä kellekään. Mun äidille tai perheelle muutenkaan ei mun tarvii onneksi kertoa, ne on arvanneet muutenkin.
Tuli mieleen, kun oltiin kerran leffassa kaveri porukassa (kaikki tyttöjä) ja tajusin kuinka eri tavalla ne kattoo sitä leffaa. Ne ei huomanneet niitä mun mielestä hyvännäköisiä ja seksikkäitäkin tyttöjä ja kuinka mä punastuin, vaan hihitteli paidattomille jätkille. Mä en vaan klikkaa siihen porukkaan. Mulla on pari kaveria jotka tietää etten ole hetero, mutten nää heitä kovinkaan usein ja jutellaan eniten wa:ssa.
Haluaisin olla oma itseni, kertoa kaikille. Mutta te kaikki varmaan tiedätte millainen yläaste on. Mä kestäisin ne kaikki vihat ja oudoksunnan kavereilta, mutten sitä leimaa. Mä en halua olla "se lepakko tyty" tai "tussun nuolija" tms. En halua tulla tungetuksi enää yhteenkään hikiseen lokeroon. En halua ja se syö mua pahasti. Haluun vaan pois täältä.
Mä kaipailisin myös vertaistukea tai ylipäätään juttuseuraa. Jos joku haluaa jakaa jotain yhteystietoja, olkaa hyvät vain.