Moi. Mites teillä taivutellaan nimiä? Minultakin usein kysytään miten taivutan oman nimeni. En ole tosin tutkinut, onko siitä jotain "kieliopillista sääntöä". Minulle ei ole ollut niin tärkeää kutsutaanko minua Satuksi vai Saduksi. Itse taivutan kaikkien nimet aina kielioppillisten sääntöjen mukaan.
Eräs pienen tyttären vanhempi piti erittäin tärkeänä sitä, ettei hänen tyttärelleen vain sanota esim. Pilven, tai Pilvelle, vaan Pilvin ja Pilville. Mitäs mieltä te olette ja miten teillä nimiä taivutetaan?
Ja jos jollain on tietoa, onko olemassa joitan "sääntöä" (jota ei tietenkään tarvitse noudattaa :)), niin olisin kiitollinen infosta.
Hyvät joulut kaikille!
Eräs pienen tyttären vanhempi piti erittäin tärkeänä sitä, ettei hänen tyttärelleen vain sanota esim. Pilven, tai Pilvelle, vaan Pilvin ja Pilville. Mitäs mieltä te olette ja miten teillä nimiä taivutetaan?
Ja jos jollain on tietoa, onko olemassa joitan "sääntöä" (jota ei tietenkään tarvitse noudattaa :)), niin olisin kiitollinen infosta.
Hyvät joulut kaikille!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Erisnimien taivutuksessa on kyllä sääntönsä. Sukunimet taipuvat yleensä yleisnimien tavoin, eli astevaihtelusäännöt ja koskevat myös niitä. Pitäsi sanoa Ryti : Rydin, vaikka presidentti itse käytti Rytin-muotoa. Poikkeuksena ovat kuitenkin sellaiset nimet, joissa sanan vartalo on vaikea hahmottaa taivutuksen jälkeen, esim. Tanner : Tannerin (ei Tantereen, kuten yleisnimi taipuisi).
Etunimet taipuvat monesti eri tavalla kuin vastaavat yleisnimet. Voidaan myös käyttää kahta eri muotoa, kuten sinun nimessäsi, siis Sadun ja Satun ovat yhtä kelpoja taivutuksia. Jos nimenä on e-vartaloinen yleisnimi, taivutetaan se erisnimenä kuitenkin i-vartaloisena, Pilvi : Pilvin (ei Pilven), Veli : Velin (ei Veljen). Näin nimet erotetaan vastaavista yleisnimistä eikä tule sekaannuksia. Astevaihtelun piiriin etunimetkin kuuluvat. Sanotaan Terttu : Tertun, Markku : Markun. Aikanaan, kun suomen kieltä opiskelin, neuvottiin, että esim. Marjut-nimen genetiivi on Marjuen. Kuka niin sanoo? Yhtä hyväksyttävää on käyttää Marjutin-muotoa, ja kuulostaa paljon luontevammalta (ainakin minusta).
Oliko tästä sepustuksesta yhtään apua? Muuten, nimien taivutussääntöjä olisi kyllä syytä noudattaa, sillä nimet kuuluvat suomen kieleen yhtä lailla kuin muutkin sanat.
miten nimi Lumi, sanotaanko lumelle vai lumille?!!
Siinä tuli paljon infoa. Kiitos sinulle. :)
Edellisen logiikan mukaan sanoisin i-vartaloisena, eli Lumi : Lumin : Lumille, part. Lumia, ei Lunta (esim. Käydään tervehtimässä Lumia).
Oma nimeni on vanha, tai ainakin vanhempi kuin esim. Lumi, luontoaiheinen nimi. Kukaan ei tosin käytä enää suvi merkityksenä kesä. Itseasiassa sehän kuuluisi taivuttaa suvea, erisnimenä Suvia. Kyllä ne taivutusmuodot vakiintuu aikanaan kun nimeä on totuttu erisnimenä käyttämään.