Kertokaa rakkaat ihmiset jotakin hyviä vinkkejä, miten voisin suojella lapsen haurasta mieltä tyhjiltä lupauksilta tavata isäänsä? Lapselle isä on supersankari. Olemme eronneet v 2008 isän henkisen väkivallan seurauksena. Muutimme toiselle paikkakunnalle. Isä on yhteydessä poikaan kokoajan puhelimitse (joskus useammin, joskus monta kuukautta taukoa). Hän lupaa pojalle puhelimitse tapaamisia ja mitä kaikkea ihanaa ja kivaa tekisivät, tavaroita ja härveleitä ja matkoja. Valitettavasti nämä asiat eivät koskaan toteudu. Poika puhuu isästään päivittäin ja elää haavemaailmassa, jossa joskus muuttaa isälleen ja saa kaiken. Isää on erittäin kova ikävä. Keväällä mm laittoi pojan puhelimeen linkin monster truck showsta joka on marraskuussa. Poika puhuu siitä lähes päivittäin ja odottaa malttamattomasti. Poika sanoi minulle että isä on luvannut että hän saa kesällä olla 4 vko isällään ja sitä myös odottaa hirveästi, on jo pakannut matkalaukun, vaikka lähtö isälle olisi vasta heinäkuun lopulla. Puhuu päivittäin myös tuosta. Minulle isä ilmoitti 2 vko. Kun sitten aloin kyselemään ajoissa asiasta (edellisellä kerralla kuukautta aiemmin oli liian myöhä kysellä, koska hänellä ei ollut aikaa järjestellä muuta elämäänsä), ajattelin kerrankin olla ajoissa siis... niin isä alkoi laittaa ympäripyöreitä vastauksia, joista rivien väleistä pystyi hyvinkin lukemaan, että hän ei ole valmis maksamaan matkakustannuksia, eikä tulemaan hakemaan poikaa. Kun sanoin että poika on sanonut hänen luvanneen 4 vko, niin poika kuulemma valehtelee. Mies ei maksa elareita vapaaehtoisesti, minimi tulee ulosoton kautta. Mies on kyllä hyvätuloinen, hyvässä työpaikassa (arvostettu yhtiö, toimistopuolella). Lupauduin sitten tuomaan pojan ihan kotiovelle asti, se käy hänelle, kunhan hänen ei tarvitse maksaa minkään näköisiä matkakustannuksia. Viimeeksi kun olin viemässä kotiovelle asti, tuli viestiä, että "harmi, nyt on jo sovittu muuta menoa". Erotessamme maksoin 30 000€ miehen omia velkoja, olin typeränä taannut hänelle velkaa. Hän ei koskaan selitä pojalle itse miksi nyt taaskaan ei poika päässyt tapaamaankaan isää, vaan laittaa puhelimessa sen minun piikkiin ja selittää pojan pyörryksiin siitä, kuinka tämä oli nyt taas äidin vika, kun äiti ei sitä ja äiti ei tätä. Poika on sitten minulle vihainen. Näen kuinka lapseen todella paljon sattuu tuo isäsuhde. En voi kuitenkaan blokata isää sieltä puhelimen toisesta päästä, koska se olisi ilkivaltaa minulta, jos estäisin puhelut ja viestit... Onko kenelläkään mitään vinkkejä tilanteeseen, olen lopen kyllästynyt olemaan inhottava rajat asettava lähivanhempi.. olen ajatellut että aika korjaa ja poika pikkuhiljaa tottuu tyhjiin lupauksiin, mutta pelkään kuinka paljon tilanne sitä ennen kerkiää jo poikaa satuttamaan...
Tapaavan isän lupaukset tyhjiä, lapseen sattuu
arkadia
11211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin ja syy miksi aloin jo nyt kyselemään, oli se että haluan olla 100% varma menosta nyt, koska pojalle on varattu kesäleiri juuri tuolle ajalle (joka oli kyllä isällä tiedossa) ja sanoin isälle että perun kyllä leirin jos tuleminen on nyt ihan todellakin 100% varmaa, mutta jos perun sen, niin kesälle ei ole muuta menoa, joten jos isälle menokin peruuntuu, niin pettymys on 2 kertainen.
Toinen nainen on syy, miksi mies muuttuu jopalapsiaan kohtaan ilkeäksi ja kylmäksi. uusi nainen estää ja usuttaa iestä hylkäämään ja kiusaamaan omia lapsiaan, uhkaamalla et jos ne kakarat tulee tänne tai sinä oelt niiden kansa tekemisissä, hän lähtee. Mitä muuta mies voi kun jättää, sillä eihän siivoojaa ja kotiapulaista voi jättää, siksihän se uusi on otettu joka siivoo ja laittaa ruokaa.
ja viranomaisten lapsen vieraannuttaminen ja manipulonti lapsen isää vastaan on syynä; selvä tapaus, kasvakaa naiset aikuiseksi ja lopettakaa ruikuttaminen, lapsella isä ja äiti, kaksi huoltajaa ja vanhempaa.. yhteishuolto, ei elatusapua ja lapsi asuu molemmilla, ei ongelmaa...
Voi hertsi, eikö sinulla ole tosiaankaan muuta, kuin tuo sama vanha laulu. Jokapaikkaanko ne uudet naiset on syyllisiä. Koeta nyt hyvä ihminen tajuta että ei ole. Tuossakin ex sanoo että ei ole.
Niin erosin ex vaimosta en lapsista ja menin naimisiin 3vuotta eron jälkeen: koko ajan lasten ollessa alaikäisiä tapasin ja vietin aikaa heidän kanssa ja seurustellessa siihen tapamisiin liittyi uusi vaimoni jonka lapset hyväksyi !!!
Koko aikana en kokenut tarpelliseksi kertoa ex vaimolle ihmis suhteistani koska se ei kuulunut hänelle !!! Ja nyt lasten ollessa aikuisia he ovat jopa enemän meillä kuin lapsina !!!!
Voipi olla tietenkin... mutta tietääkseni miehellä ei ole ketään. Kun erosimme, meni 2 kk ja hän oli naimisissa. Sittemmin käytti tuota naista myös rahallisesti hyväkseen ja erosivat
Joo mä en nyt oikein tajunnut noita viranomais ja manipulointi juttuja, edelleen pyydän asiallisesti vinkkejä miten lapsen tuskaa voitaisiin helpottaa. Eri paikkakunnilla asuminen estää viikko/viikko systeemin, muuten sellainen olisi ihan tasan varmasti käytössä. Manipuloinnista sen verran, että ikinä en ole halaistua pahaa sanaa miehestä lapselle sanonut, enkä tule sanomaan. Pojalla on ihan tarpeeksi pää pyörällä muutenkin lupausten ja niiden pitämättä jättämisen kanssa. En hae tässä sen kummemmin syyllistä, vaan niitä vinkkejä siis lapsen pahan olon helpottamiseen.
Kyllä voisit rehellisesti sanoa että "Isä on kova lupailemaan kaikkea kivaa sulle, ja se on hienoa. Mutta jotkut ihmiset ovat sellaisia mielikuvitusihmisiä, että uskovat itsekin asioihin jotka eivät ole totta eivätkä toteudu. Uskotaan me sitten vasta kun itse omilla silmillä nähdään, sitä sanotaan realismiksi."
Se, että myötäilet ja vaikenet isän valehtelutaipumuksesta ei ole sekään hyväksi pojalle, ihan hyvin voit vähän pudotella maanpinnalle niin ei satu sitten lopuksi niin hirveästi. Poika näkee kumpaan voi luottaa. Pidä leiri-ilmoittautuminen voimassa ja vasta kun poika jo on isällään ja leiriin pari päivää aikaa, peruutat. Saattaa käydä niinkin että poika palautuu kotiin leirin toiseksi päiväksi, eli ole valmis viemään hänet sinne vaikka kesken leirin.
Niin, ja huoltajat keskenään sopivat kirjallisesti miten etän luona vietettävä aika sijoittuu. Tästä pitäisi olla lastenvalvojan luona vahvistettu lista vaikka vuodeksi kerrallaan. Useimmilla kai kerralla sovitaan jokin kiinteä systeemi joulujen ja koulun lomien suhteen useammaksi vuodeksi.
Ei voi olla niin, että isä selittää näitä asioita kahdeksanvuotiaalle ja äitinsä joutuu soittelemaan perään ja kyselemään sopiko pojan kertoma aika vai ei.
Monster Truck Show on pienelle pojalle kova juttu. Tee varasuunnitelma, hanki kaksi lippua ko tapahtumaan tai pyydä että veljesi tai isäsi käyttää pienen miehen siellä. Asiasta on varmaan jo kerrottu innoissaan koulukavereillekin.
Omien lasteni isä oli vähän samaa sarjaa. Ovat nyt 20-11 vuotta ja suhtautuvat aika välinpitämättömästi isäänsä. Vanhin on ehkä vähän katkera joistakin asioista joissa koki isän olleen välinpitämätön tai jopa pilkallinen. Keskimmäiselle luvattiin varmaan kymmenen vuoden ajan kesäksi ulkomaanmatkaa tiettyyn maahan, ei ole vielä tätä kirjoittaessa toteutunut.
Joskus jostain luin, että vaikka lapselle ei saa puhua tarkoitushakuisesti toisesta vanhemmasta koskaan pahaa, täytyy lapselle kuitenkin puhua rehellisesti. Muuten lapsen käsitys todellisuudesta heikentyy, ja myöhemmin elämässä se vaikeuttaa lukuisia asioita. Tämä sääntö pätee niin silloin kun on ns. vitipää etäisä tai vaikka lapsia isästään vieraannuttava äiti. Eli se terve vanhempi, joka näkee että lapsen toinen vanhempi puhuu toistuvasti epärehellisesti lapselle, vääristelee asioita tms, oikaisee asiat.
Eli esimerkiksi: Isäsi on sanonut että viettää kanssasi kesällä 2 viikkoa. Toivotaan sitä, ja uskon että kovasti haluat mennä! Mutta koska aiemmin isäsi on useita kertoja perunut tapaamisianne, meidän ei kannata olla siitä ihan varmoja. Tehdäänkö vaikka niin, että JOS menet isän luokse, niin saat ottaa sinne mukaan kameran ja ottaa kuvia kivoista jutuista joita isän kanssa näet, ja JOS et menekään isän luokse, niin lähdetään ottamaan kivoja kuvia sieltä eläinpuistosta jossa olet tykännyt käydä?
Tai että: Isäsi nyt lupasi että vie sinut marraskuussa katsomaan sitä esitystä, mutta siihen on vielä niin pitkä aika, ettei isäsi voi olla varma siitä, että pääseekö hän sinne kanssasi. Sitä asiaa kannattaa varmistella sitten vasta lähempänä ajankohtaa.
Ja kun sitten tulee se romahdus, ja lapsen isä sanoo että emme voi tavata koska äiti sitä ja äiti tätä... Niin vastaat selkeästi: Ei, vaan äiti olisi ehdottomasti toivonut että pääset tapaamaan isääsi. Isäsi ei nyt puhu totta. Sinulle ei koskaan saisi kukaan valehdella. Äiti edelleen toivoo että saat mahdollisuuden tavata isäsi pian, ja äiti myös toivoo, että isä ei enää petä lupauksiaan, eikä valehtele sinulle.
Älä siis missään nimessä anna lapsen elää pilvilinnoissa. Mutta älä myöskään estä lasta ja isää tapamasta tai juttelemasta. Sinulla on vastuu huolehtia siitä, että lapsi oppii ymmärtämään mikä on totta ja mikä ei. Korjaa selvät virheet, ja pehmennä mahdollisia tulevia iskuja.
Todella hyvä viesti, tätä itsekin ylempänä ajoin takaa.
Narsismille haiskahtavat henkilöt ovat taitavia puhumaan pyörryksiin niin aikuisen kuin lapsenkin, ja myös syyn vierittäminen viattoman niskaan sujuu vakuuttavasti, parhaan näyttelijän tai juristin tyylilajissa. Pojan kanssa ja asiassa olisi hyvä konsultoida jotakuta pätevää perheasioihin perehtynyttä psykologia esim. neuvolan kautta. Älä itse yritä taistella kaikkia taisteluja, mutta pysy lujana aina kun koet että ylitsenne koetetaan kävellä.