Kun raja kulkee ojan keskellä, saako pyykin asentaa ojan
pohjalle, mikä on yleinen käytäntö?
pohjalle, mikä on yleinen käytäntö?
Putkipyykki
sursi
353578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Maanmittaaja laittaa sen pyykin paikalleen.
Se yleensä siirretään muutama metri sivuun, ei ojan pohjalle.
Siitä tehdään myös merkintä karttoihin jotta tiedetään missä oikea raja menee.
Siis mikä on tarkkuusvaatimus metsätilalla jos muutama metri sivuun?
Ymmärrä nyt ei se raja siirry, vaan pyykki. Kutsutaan myös ns, siirtopyykiksi
Mistä tietää mikä on siirtopyykki ja mikä ei, mistä tietää todellisen rajan?
Kai sulla on lohkomis toimituksen kartat???
Niissä kyllä on merkitty onko pyykki kiinteä vai siirretty, siirtopyykin kohdalla se kerrotaan nuolella ja nuoli osoittaa pyykin paikan, lisäksi siinä on myös siirretty matka pyykin nykyiseen siis siirrettyyn paikkaan.
Naapurilla ne voi olla.
Tarkoitinkin sen siirtopyykin tarkuusvaatimusta, kai niillä
joku cm/m-määrä on, ett ei kai niitä ylettömäst venytellä.
Siirtopyykki on todellisestaan paikastaan siirrettynä yleensä täysille metreille esim. 2m, 5m tai 10m, riippuen tilanteesta etäisyys voi olla muutakin. Yleensä tuo matka on määriteltävissä jopa päättelemällä todelliseen rajalinjaan, mutta AINA etäisyys pitää tarkistaa virallisesta maanmittauskartasta, jos rajalinjan paikka halutaan varmasti tietää.
Oheisesta lohkomistoimituksen kartasta käy hyvin selville siirtopyykkien sijoittelut ja mitat todelliseen rajalinjaan. http://aijaa.com/WOg6Zv Yhden siiropyykin kohdalla on käytetty 3,7m matkaa ja se on sitten huomioitu rajalinjan pituudessa tai - merkillä, ison ojan kahden puolen on siirtopyykit ja etäisyys molemmista rajalinjaan on 2,5m.
..jatkoa vielä edelliseen. Kuten kartasta näkyy, tuo rajapyykkien 3,4, ja 5 osoittama rajalinja on kokonaan osoitettu siirtopyykeillä, mikä selviää hyvin selvennöspiirroksesta.
Kaivurimiehet tekevät noita siirtopyykkejä ojia kaivaessaan.
Ei kun menetät kaks metrii maata koko ojan matkalta aina. Kaivautan joka vuos uuden ojan entisen viereen ja lopulta kaik maas ovat mul.
Tuossa jo niitä vastauksia tulikin, mutta lisäystä vielä, että siirtopyykki on aina yhdellä rajalinjalla ja siitä on tietty matka mitattuna toiseen rajalinjaan. Maanmittauskartoista selviää sitten ne mitat, yleensä käytetään maastossakin loogiselta tuntuvaa metrimäärää, esim. 5m tai 10m , että oudompikin voi määritellä rajalinjan ilman maanmittauskarttaa.
Rajapyykki voi myös olla sektoripyykki, sen avulla määritellään kaareva rajalinja. Sektoripyykkejä on kaksi, joista määritellään laskennallinen piste kaaren määritystä varten. Joten kyllä rajalinjaan löytyy määritykset, vaikka rajapyykkiä ei voitaisikaan laittaa aina rajalinjalle..
Kokemus on kyllä osoittanut, että siirtopyykki mielletään todellisen rajalinjan paikaksi asiaa tarkemmin tietämättömien piirissä. Joskus tiealueiden kanssa olen törmännyt melkoisiin riitoihin, kun joillekin tieosakkaille siirtopyykki ei mene "jakeluun" tai ison valtaojan lähellä olevien alueiden maanomistus ei tunnu olevan oikein selvillä kaikilla, esim aitoja rakennetaan naapureiden puolelle tai puita kaadellaan naapurin maalta, kun todellinen rajalinja onkin 10m päässä oletetusta.
Sektoripyykki on sen verran harvinainen, että vaikka rautalangasta vääntämällä selvittää sen , niin käytännössä monet mieltävät rajalinjan pyykistä pyykkiin ja sitten riidellään siitä "kuunsirpistä", jota naapuri pitää omanaan.
Voiko rajaviivaksi määrätä polun kahden rajapyykin välille, vai onko se aina suora viiva?
Meillä on ollut vuosia sanaharkka siitä, että naapuri väittää, että aikanaan sovittiin, että polku on raja, joka jakaa maat kahtia. Polku oli tuolloin kärrytien levyinen ja mutkitteli kivien ja kantojen välissä. Nyt se on kutistunut jalankulkijalle käyväksi kapeaksi poluksi, eli kaventunut n. metrillä. Se ei muutenkaan ole juuri samoilla kohdilla kuin 40 v. sitten. Kivasti naapuri on tienannut 150 m pituisen kaitaleen lisämaata. Rajapyykkien välinen suora viiva on naapurin puolella monen metrin päässä polusta.
Toistaiseksi ei asiasta ole paljon vaivaa tullut, kun ei ole tehty metsäkauppoja eikä perinnönjakoja. Mutta sekin aika tulee.
Kyllä rajalinja voi olla määritelty mm. tien reunaan tai tien keskilinjaan ja siitä on maanmittaus suoritettu. Jos naapurisi haluaa selvittää asian, voi hän hakea toimitusta maanmittauslaitokselta. Maanmittauskartoistakin asia selviää, kun lohkomisen yhteydessä on rajalinja määritelty.
Kartoissa linja on viivottimella vedetty. Mittautimme rajan uudelleen riidan vuoksi, kun se oli perinnönjaon yhteydessä tehty vuosia aikaisemmin. Naapuri ei hyväksy Maanmittaushallituksen antamaa valokopiota, Hänen mielestään sitä voidaan aina manipuloida.
Asia ei sen enempää meitä vaivaa, sillä uskomme olevamme oikeassa. Kiinnostaa vain se ajatus, että edes voidaan väittää, että metsän poikki kulkeva polku varvikossa voisi toimia virallisena rajana.
Teoriassa se voisi kasvaa umpeen käytön puutteessa, mitä sitten tapahtuisi!
Ojan pohjalle laitettu rajapyykki jää erroosion vaikutuksesta joskus maan sisään, ja ojaa perattaessa kaivurikuski saattaa nyppäistä sen pyykin mukaansa ja heittää kauaksikin alkuperäisestä sijainnistaan. Ps, Kokemusta on.
Eikö olis järkevin et laitetaan ne pyykit todellisen rajan mukaan.
Oishan se naapurinkin kannalta hyvä joka ei lohkoissa ole ollut mukana,
ei tarvis ihmetellä kun raja onkin ns. siirtynyt hänen puolelleen.
Eipä niitä rajapyykkejä voi aina laittaa todellisen rajalinjan mukaan. Ojia on perattava ja tiealueita hoidettava ym. syitä löytyy, ettei rajapyykin sijainti voi olla aina juuri rajalinjalla.
On myös otettava huomioon, että myöhemmin rajapyykin siirtyessä tai hävitessä kokonaan vaikka juuri ojien kunnostuksen yhteydessä, ei ole minkäälaista käsitystä rajapyykin virallisesta sijainnista ja rajapyykin uusiminen tai uudelleen paikoilleen määrittäminen maksaa. Joten kyllä rajapyykit kannattaa sijoittaa siten, ettei niiden paikkoja myöhemmin tarvitse uudelleen määritellä maanmittaustoimituksilla.
Niin, lohkotoimituksessa ne siirtopyykit laitetaan naapurin puolelle!
Harvemmin lohkottavan tilan siirtopyykkejä laitetaan naapuritilan puolelle. Riippuu tietenkin tilanteesta, mutta harvemmin näin on käynnyt, mitä itse olen ollut noissa toimituksissa mukana.
Miten tarkka on todellisen rajan merkintä, naapuri sanoi että metsätilalla pyykki
merkitty 2cm:n tarkkuudella.
Kyllä ne melko tarkasti on rajapyykit kohdillaan, oli sitten normaali rajapyykki taikka siirtopyykki. Ei siinä monen cm virhettä ole.
Täytyy muistaa, että vanhojen kivipyykkien kohdalla on hieman tulkinnan varaa, että mistä kohtaa mitataan tarkalleen rajapyykin paikka. Varmaan tarkkuus kuitenkin riittää normaalisti metsätiloilla, eipä se nyt muutamasta cm ole kiinni rajalinja.
On käynyt kumminkin, millaisessa tilanteessa ?
Siirtopyykki on yhdellä rajalinjalla ja toinen rajalinja on mitattavissa siirtopyykistä. Yleensä oja, tie tai vesistö aiheuttaa tarpeen siirtopyykille, koska siirtopyykkiä ei voi joko laittaa todelliseen kohtaan tai se ei säilyisi siinä vahingoittumattomana. Siinäpä ne tilanteet. Harvoin lohkottavan tilan rajapyykkiä tehdään siirtopyykkinä naapurin puolelle. Omalla tilallani on yhdessä kohdassa tälläinen, kun rajalinja on ojan keskellä, on maanmittaustoimituksessa päädytty ratkaisuun, että molemmilla puolilla ojaa on siirtopyykit ja rajalinja on rajapyykkien keskellä.
Tilanne on aika poikkeuksellinen, mutta kyseessä on vielä kunnan raja ja kun mutkittelevaa purouomaa aikoinaan oikaistiin, oli päädytty tälläiseen ratkaisuun. Tosin siinäkin eräs naapuri kuvitteli maanomistuksenkin muuttuneen, kun rajapyykit eivät menneet oikein jakeluun.
Vaan selkeitä asioitahan nämä ovat, kun maanmittaustoimituksista on tarkat kartat mittoineen saatavilla
Tuon tyyppinen tapaus sattui myös omalle kohdalle. Rajapyykki oli kymmeniä vuosia sitten tehdyn ojituksen aikana nostettu kaivurilla paikoiltaan ja laitettu myöhemmin suurin piirtein entiseen kohtaan. Lohkomisessa k.o pyykin paikka määritettiin uudelleen. Paikka oli vanhan ojan penkassa. Koska tulevan kunnostusojituksen takia ei ollut mieltä laittaa uutta putkipyykkiä ojan penkkaan niin putkipyykki laitettiin siirtopyykkinä muutaman metrin päähän. Siirtopyykki on merkitty karttaan jossa on myös suunta ja matka todelliseen pyykin paikkaan joka on myös oikea rajan paikka.
Ja siirtopyykki laitettiin omalle,ei naapurin puolelle.
Tämän keskustelun jälkeen huomasin, että naapuri istutti juuri kuusiaidan meidän tontille.
Mitäpä siinä ihmettelemään, kun hieman "opastat" naapuriasi näissä istutusasioissa, niin oppii istuttamaan sen jälkeen kuusiaitoja.
Kunnon käräjäreissu on aina poikaa, jos sellaisen saat aikaiseksi siihen opetukseen, että tulee tulee naapurille vielä oikein kunnon tukiopetusmaksukin.
Minulla itselläni on hyvä lakihenkilö kaverina, joka lähtee näihin hanakasti mukaan, tienaa hyvin näissä hommissa. Ei paljon naapurit istuttele meidän puolelle, eikä ala rajoista ämpyilemään, rajapyykitkin saa olla rauhassa.
Maanmittari kertoi, että pyykin tai rajakiven paikka ei loppuviimeksi merkkaa yhtään mitään, katsovat gps:ltä todellisen rajalinjan sijainnin. Tietty jos pyykki ei rajan kohdalla niin siitä aiheutuu väärinkäsityksiä ja hämminkiä.
Niin varmaan, ehkä entinen maanmittari kertoi semmoisen... Kyllä se maanmittaustoimituksessa laitettu rajapyykki on siinä missä sen olla pitääkin, oli sitten siirtopyykki tai aivan rajalinjalla oleva pyykki.
Naapuri on rakentanut tenniskentän niin että kenttä aitoineen on vajaa metri meidän puolella. Kysymyksessä on metsään rajoittuva yksityinen pelikenttä. Koska kenttä ei ole kysynyt ruokaa eikä juomaa sanoin naapurille että antaa olla ainakin niin kauan kuin hän omistaa talon ja kentän ja minä metsän.
Nämä on aina lystikkäitä juttuja, kun mennään toisten maille rakentamaan jotain. Meilläkin oli naapurin kellari 70 metriä meidän puolella ja täysin luvatta rakennettu. Samoin sama porukka oli rakentanut saunan rajalinjalle, että rajalinja oli keskellä rakennusta, lauteet oli meidän puolella ja kiuas naapurin omalla puolella. Alkoivat vielä rakentamaan autotallia, joka oli metrin meidän puolella, siihen vihelsin pelin poikki, että nyt riittää. Naapuri veti herneen nenään ja alkoi v##tuilemaan, syytti pikkutarkaksi. Josta puolestani minä vedin herneen nenään ja soitin rakennusvalvontaan ja kutsuin erotuomarit. Naapuri purki saunansa ja vei autotallintekeleensä toiselle laitaa tonttia, kellarin täytti jollakin jätteillä. Jätteet vietätin kaatopaikalle ja kaivinkonemies siisti paikan. Ei olla enään naaapurin kanssa naapureita ja ei olla missään puheväleissä. En kaipaile koko tyyppiä, nyt on uudet naapurit ja ei mitään valittamista, pysyvät omalla tontillaan.
Mielestäni menettelit aivan oikein. Jossakin kulkee sietämisen raja. Viimeistään silloin kun naapurikiinteimistö vaihtaa omistajaa on syytä palauttaa raja kunniaan. Aivan tuossa naapurissa on myös tilanne, jossa varaston nurkka on toisen puolella.
Vaikka ei tähän aiheesen varsinaisesti kuullu niin kerron silti. Lupasin kesällä naapurin pojalle oikeuden vastikkeetta osallistua maitteni edustajana hirviporukkaan. Itse en metsästä ja joka syksy olen maanvuokraajana saanut hirvenlihaa. En ole vaatinut mutta ovat antaneet muutamaksi paistiksi. Nyt poika ja taustajoukkonsa olivatkin sitä mieltä ettei hänen velvollisuus ole antaa grammaakaan. Seura ei tietenkään tällaisessa tapauksessa ole velvollinen antamaan maanvuokrasta mitään. Tästä seuraa, että oikeus jäi yhden syksyn mittaiseksi
Lystikkäitäpä hyvinkin. Vanhempani myivät talotontin, joka rajoittuu lähelle lampea siten että vesirajan ja lammen väliin jää kantatilan maata. En tiedä miksi menettelivät lohkoessaan siten. Nyt uusi omistaja ruoppautti tonttinsa kohdalta lammen pohjaa siten että pohjasta nostettujen maa-ainesten seurauksena rantaviiva siirtyi useita metrejä vettä kohti jättäen rajan ja lammen väliin kiilamaisen 5 - 11 m leveän kantatilaan kuuluvan kaistaleen. Käytännössä kantatilan omistaja voisi vaikka tehdä rantaan kodan krillikatoksineen ja ottaa kesäpäivinä aurinkoa kenenkään häiritsemättä.
Näinhän se menee, että omalla maalla voi olla, oli se sitten vaikka tuollainen kapea rantakaistale. Rakentaminen sinne kaistaleelle voi olla vaikeaa, riippuu tietenkin kunnan rakennusvalvonnan suhtautumisesta grillikatokseen.
Olin kerran pakkohuutokaupassa, missä myytiin täysin puhtaaksi hakattua 12ha metsäpalstaa. Tuo metsäpalsta rajoittui lähes rantaan, väliin jäi naapurin kapea kiila. Itse putosin huutajien (kahden) kelkasta varsin nopeasti, mutta kiihkeä huutaminen jatkui aivan käsittämättömään hintaan. Toisen täytyi omistaa tuo kapea kiila siitä naapurista sen palstan ja rannan välistä, muuten en nähnyt hinnassa mitään järkeä. Toinen huutaja kaiketi teki vain kiusaa ihan piruuttaan, tiesi varmaan tilanteen. Mainittakoon, että tuo kapea kiila ei ollut vesijättöä, vaan oli osa suurempaa tilaa. En tuntenut huutajia, käyn huutokaupoissa aika usein, mutta näitä sankareita en ollut aiemmin nähnyt.
Pieni grillikatos ei ainakaan meidän kunnan rakennusjärjestyksen mukaan edellytä edes ilmoitusta kuntaan