Mites mahtaa mennä:
A ja B avioliitossa, ei avioehtoa, ei testamentteja, ei yhteisiä lapsia, B:llä 3 lasta. A ja B omistavat yhdessä kiinteistön, arvo 30 000 €. A osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, A:n osuus 20 000 €. B kuolee.
Tehdäänkö ensimmäiseksi ositus lesken ja kuolinpesän omaisuudesta ja mikä on osituksen lopputulos noilla luvuilla? Vai toimiiko perukirja samalla osituksena? Missä vaiheessa lesken pitää ilmoittaa ettei halua omasta omaisuudestaan antaa tasinkoa kuolinpesään vainajan perillisille? Ja mikä jää lesken omaisuudeksi tuon ilmoituksen jälkeen?
A ja B avioliitossa, ei avioehtoa, ei testamentteja, ei yhteisiä lapsia, B:llä 3 lasta. A ja B omistavat yhdessä kiinteistön, arvo 30 000 €. A osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, A:n osuus 20 000 €. B kuolee.
Tehdäänkö ensimmäiseksi ositus lesken ja kuolinpesän omaisuudesta ja mikä on osituksen lopputulos noilla luvuilla? Vai toimiiko perukirja samalla osituksena? Missä vaiheessa lesken pitää ilmoittaa ettei halua omasta omaisuudestaan antaa tasinkoa kuolinpesään vainajan perillisille? Ja mikä jää lesken omaisuudeksi tuon ilmoituksen jälkeen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
1. B kuolee ensin.
Ositus
A varat netto ½ x kiinteistö 15.000 kp-osuus 20.000 = 35.000
B varat netto ½ x kiinteistö 15.000
Avio-osa (35.000 15.000) : 2 = 25.000
Tasinko A --> B 25.000 - 15.000 = 10.000
2. A kuolee ensin.
Koska A lienee lapseton, B perii A:n (jollei A:n testamentista muuta johdu). B:n kuoltua B:n pesän lähtökohtaisesti jaetaan puoliksi B:n lasten sekä A:n ns. toissijaisten perillisten kesken. Tällaista puolitusta ei tehdä, jos A on testamentilla antanut B:lle (tai tämän lapsille) täyden omistusoikeuden.
**Vai toimiiko perukirja samalla osituksena?**
Perukirja ei toimi osituksena. Verotoimisto kyllä tekee laskennallisen osituksen (joka ei korvaa oikeaa ositusta) perintöveron määrittämiseksi.
**Missä vaiheessa lesken pitää ilmoittaa ettei halua omasta omaisuudestaan antaa tasinkoa kuolinpesään vainajan perillisille?**
Lesken ilmoitus tulee merkitä perukirjaan, jotta se otetaan huomioon perintöveroasiassa.
**Ja mikä jää lesken omaisuudeksi tuon ilmoituksen jälkeen?**
Tuo ilmoitus ei riitä, vaan tulee toimittaa ositus, jossa menetellään ilmoituksen mukaisesti. Jos B:n kuoltua ensin ositusta ei toimiteta A:n eläessä, se toimitetaan A:n kuoltua. Tässä osituksessa A:n perilliset eivät voi vedota lesken tasinkoprivilegiin.
Jos leski varakkaampana olisi tasingon antamiseen velvollinen, tasinkoprivilegiin vetoaminen osituksessa johtaa siihen, että leski pitää omaisuutensa (joka hänen kuoltuaan lankeaa kokonaan hänen perillisilleen).