Perustulokokeilu on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
Perustulon tarkoituksena on antaa perusturvaa, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.
Poliittisella kentällä perustulo saa kannatusta oikealta ja vasemmalta.
Kaikki siis valmista kaikille vastikkeettomasti tilille kilahtavalle kansalaispalkalle?
On ainakin viisi ongelmaa, joita perustulokokeilua suunnittelevan hallituksen pitäisi pohtia.
1) Mitä perustulolla tarkoitetaan?
a) Perustulolla voidaan tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta kuukausittain kilahtavaa euromäärää, josta tietyn rajan yli menevä summa kerätään myöhemmin verona pois.
b) Perustulosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös negatiivista tuloveroa. Tässä mallissa määritellään tietty tulotaso, jonka alle ansaitseville kansalaisille maksetaan tulotukea, kunnes määrätty taso saavutetaan.
c) Vastikkeellinen "osallistava" perusturva jonka saa kun suostuu orjaksi.
2) Kuinka suuri tai siis pieni perustulon tulee olla?
Kuinka suuri perustulon tulee olla ja mitä nykyisiä tulonsiirtoja sillä korvataan? Puhutaanko "puhtaasta" perustulosta, joka korvaa toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, opintotuen ja asumistuen? Vai jätettäisiinkö esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vastikkeettoman perustulon ulkopuolelle?
Liian korkea perustulo vähentää työnteon houkuttelevuutta samalla kun se käy liian kalliiksi valtion budjetille.
Liian matala perustulo taas ei riitä ihmisarvoiseen elämiseen.
Jos perustulon rinnalla säilytetään suuri määrä nykyisiä tulonsiirtoja, byrokratia ei vähene ja koko uudistuksen tarkoitus hämärtyy.
Toisaalta korkeakaan perustulo ei välttämättä käykään yhteiskunnalle kalliiksi, mikäli työnteko säilyy houkuttelevana, ihmisten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja paperisota vähenee.
Perustulomallin lopulliset kustannukset selviävätkin vasta sitten jos ja kun malli otetaan käyttöön.
Vihreät ehdottavat vastikkeetonta 560 euron suuruista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperusteisia tukia, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.
Vasemmiston perustuloesitys säilyttäisi ansiosidonnaisia tukia, mutta olisi 620 euron suuruinen.
Kokoomus ajaa ns. verotili muotoista perustuloa, jossa verotus olisi kokoajan ajantasalla. Jos jossain kuussa tuloja ei olisi lainkaan, tilille kilahtaisi valtiolta ns. perustulo. Tämä helpottaisi ihan pienienkin töiden vastaanottamista.
Iso kysymys onkin millaista perustuloa Keskusta ja Sipilä tarkoittavat?
3) Pääministeri Juha Sipilä on toistuvasti ehdottanut perustulon kokeilua alueellisesti ennen sen käyttöönottoa.
Ongelmana on että alueellinen perustulokokeilu voi olla täysin hyödytön.
Alueellisessa kokeilussa on nimittäin tutkimuksellinen ongelma: maantieteellisesti rajattu kokeilu ei välttämättä tuota arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat erilaisia.
Entisessä tehdaspiippukaupungissa perustulon kustannukset ja vaikutukset olisivat täysin erilaiset kuin suurkaupungissa, jossa on kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja alhainen työttömyys.
Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa.
Silloin kokeilua varten on säädettävä laki, ja laissa määriteltiävä läänit, joissa asuvia poikkeava menettely koskee.
Jos voidaan olettaa, että alueellinen kokeilu ei arvokasta tietoa tuota, on vaikea perustella perustuslaista poikkeamista.
Myös valtakunnallinen perustulokokeilu voi olla perustuslain vastainen?
Perustuloa kenttäkokeena selvittänyt ajatushautomo Tänk ehdottaa perustulon kokeilua täysin satunnaisella 8000 henkilön otannalla. Kokeilu kestäisi kaksi vuotta, osallistujat valittaisiin arpomalla, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä ”arpaonnen” sattuessa kohdalle, vaikkei tässä ole mitään järkeä koska saattaa olla että ne 8000 eivät ole koko aikana lainkaan työttöminä tai tarvitse perustuloa?!
Perustulokokeilussa osa kansalaisista saisi rahallista turvaa eri perustein kuin muut, joten Tänkin ehdottama perustulokokeilu on siten ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Lain on kerrottava tarkasti keneen eriarvoista menettelyä sovelletaan.
Onko perustulon valtakunnallinen tai alueellinen kokeilu Suomessa edes mahdollista, selviää vasta kun kokeilun edellyttämä lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.
Päättäjien haasteena on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan toimiva malli, eikä sitä välttämättä löydetä ensi yrittämällä.
Sitä ennen pitäisi tietenkin löytää yhteisymmärrys koko perustulon mallista, suuruudesta ja siitä miten mahdollinen kokeilu suoritetaan, jos suoritetaan.
Ja koko uudistus voi töksähtää Suomen perustuslakiin.
Perustulon tarkoituksena on antaa perusturvaa, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.
Poliittisella kentällä perustulo saa kannatusta oikealta ja vasemmalta.
Kaikki siis valmista kaikille vastikkeettomasti tilille kilahtavalle kansalaispalkalle?
On ainakin viisi ongelmaa, joita perustulokokeilua suunnittelevan hallituksen pitäisi pohtia.
1) Mitä perustulolla tarkoitetaan?
a) Perustulolla voidaan tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta kuukausittain kilahtavaa euromäärää, josta tietyn rajan yli menevä summa kerätään myöhemmin verona pois.
b) Perustulosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös negatiivista tuloveroa. Tässä mallissa määritellään tietty tulotaso, jonka alle ansaitseville kansalaisille maksetaan tulotukea, kunnes määrätty taso saavutetaan.
c) Vastikkeellinen "osallistava" perusturva jonka saa kun suostuu orjaksi.
2) Kuinka suuri tai siis pieni perustulon tulee olla?
Kuinka suuri perustulon tulee olla ja mitä nykyisiä tulonsiirtoja sillä korvataan? Puhutaanko "puhtaasta" perustulosta, joka korvaa toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, opintotuen ja asumistuen? Vai jätettäisiinkö esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vastikkeettoman perustulon ulkopuolelle?
Liian korkea perustulo vähentää työnteon houkuttelevuutta samalla kun se käy liian kalliiksi valtion budjetille.
Liian matala perustulo taas ei riitä ihmisarvoiseen elämiseen.
Jos perustulon rinnalla säilytetään suuri määrä nykyisiä tulonsiirtoja, byrokratia ei vähene ja koko uudistuksen tarkoitus hämärtyy.
Toisaalta korkeakaan perustulo ei välttämättä käykään yhteiskunnalle kalliiksi, mikäli työnteko säilyy houkuttelevana, ihmisten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja paperisota vähenee.
Perustulomallin lopulliset kustannukset selviävätkin vasta sitten jos ja kun malli otetaan käyttöön.
Vihreät ehdottavat vastikkeetonta 560 euron suuruista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperusteisia tukia, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.
Vasemmiston perustuloesitys säilyttäisi ansiosidonnaisia tukia, mutta olisi 620 euron suuruinen.
Kokoomus ajaa ns. verotili muotoista perustuloa, jossa verotus olisi kokoajan ajantasalla. Jos jossain kuussa tuloja ei olisi lainkaan, tilille kilahtaisi valtiolta ns. perustulo. Tämä helpottaisi ihan pienienkin töiden vastaanottamista.
Iso kysymys onkin millaista perustuloa Keskusta ja Sipilä tarkoittavat?
3) Pääministeri Juha Sipilä on toistuvasti ehdottanut perustulon kokeilua alueellisesti ennen sen käyttöönottoa.
Ongelmana on että alueellinen perustulokokeilu voi olla täysin hyödytön.
Alueellisessa kokeilussa on nimittäin tutkimuksellinen ongelma: maantieteellisesti rajattu kokeilu ei välttämättä tuota arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat erilaisia.
Entisessä tehdaspiippukaupungissa perustulon kustannukset ja vaikutukset olisivat täysin erilaiset kuin suurkaupungissa, jossa on kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja alhainen työttömyys.
Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa.
Silloin kokeilua varten on säädettävä laki, ja laissa määriteltiävä läänit, joissa asuvia poikkeava menettely koskee.
Jos voidaan olettaa, että alueellinen kokeilu ei arvokasta tietoa tuota, on vaikea perustella perustuslaista poikkeamista.
Myös valtakunnallinen perustulokokeilu voi olla perustuslain vastainen?
Perustuloa kenttäkokeena selvittänyt ajatushautomo Tänk ehdottaa perustulon kokeilua täysin satunnaisella 8000 henkilön otannalla. Kokeilu kestäisi kaksi vuotta, osallistujat valittaisiin arpomalla, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä ”arpaonnen” sattuessa kohdalle, vaikkei tässä ole mitään järkeä koska saattaa olla että ne 8000 eivät ole koko aikana lainkaan työttöminä tai tarvitse perustuloa?!
Perustulokokeilussa osa kansalaisista saisi rahallista turvaa eri perustein kuin muut, joten Tänkin ehdottama perustulokokeilu on siten ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Lain on kerrottava tarkasti keneen eriarvoista menettelyä sovelletaan.
Onko perustulon valtakunnallinen tai alueellinen kokeilu Suomessa edes mahdollista, selviää vasta kun kokeilun edellyttämä lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.
Päättäjien haasteena on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan toimiva malli, eikä sitä välttämättä löydetä ensi yrittämällä.
Sitä ennen pitäisi tietenkin löytää yhteisymmärrys koko perustulon mallista, suuruudesta ja siitä miten mahdollinen kokeilu suoritetaan, jos suoritetaan.
Ja koko uudistus voi töksähtää Suomen perustuslakiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuoreen hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua on tarkoitus lähteä muotoilemaan selvitystyöryhmän kautta, kertoo hallitusneuvotteluissa asiaa valmistellut keskustan kansanedustaja Annika Saarikko .
Perustulo tarkoittaa karkeasti ottaen mallia, jossa kaikki saavat saman määrän rahaa kuussa.
Suurituloiselta summa verotetaan pois, mutta pienituloisella se korvaa erilaisia tukia.
Aikataulua asian etenemisellä ei vielä ole.
Kokeilu kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) salkkuun, Saarikko sanoo.
Historiallista että porvarihallitus sitä lähtee kokeilemaan. Aiemminhan perustuloa ovat ajaneet vihreät ja vasemmistoliitto. (muttei demarit, demarit ovat ainoa ryhmä joka vastustaa perustuloa!)
Saarikon mukaan perustulokokeilun toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja.
– Yksi vaihtoehto on alueellinen kokeilu, jossa perustuloa kokeillaan esimerkiksi rakennemuutoksessa olevalla alueella, hän sanoo.
– Toisaalta kokeilu voitaisiin kohdistaa tiettyyn väestöryhmään, kuten vajaatyökuntoisiin tai vastavalmistuneisiin alle 30-vuotiaisiin.
Saarikko näkee, että todennäköisimmin perustulokokeilussa perustulo korvaisi nykyisen syyperustaisen perusturvan, kuten työmarkkinatuen ja sairauspäivärahan.
Asumistuki ja toimeentulotuki säilyisivät tarveharkintaisina.
THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio on esittänyt kokeilun voisi toteuttaa siinä yhteydessä, kun toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan vastuulle vuonna 2017, hän sanoo.
Saarikon mukaan yksi kokeilun haasteista liittyy perustuslain vaatimukseen yhdenvertaisuudesta. Joillakin ei saa olla erilainen sosiaaliturva kuin toisilla.
– On tärkeää varmistaa, että yhdenvertaisuus toteutuu
> Kannatan perustuloa ja KELAn totaalista lakkauttamista.
Sopiva perustulo olisi 800€/kk.
Tuon päälle saisi tienata muutaman satasen siten että perustulon osuuteen ei vielä olisi vaikutusta. (alle 1000 e/kk tulot verotta)
Kun tuloja olisi noin 2 - 3.000€/kk niin perustulo verotettaisiin kokonaan pois.
Samalla poistuisi nykyinen eläkejärjestelmä ja niihin liittyvät maksut. Mikäli ei tuolla 800€/kk tule toimeen niin sitten pitää työuran aikana pistää sukanvarteen tai vaihtoehtoisesti paiskia hommia siihen saakka kunnes heittää lusikan nurkkaan.
Lapsilisät, päivä- ja kotihoidintuet poistuvat. Lapset maksavat sillä omalla 800€/kk tarvitsemansa palvelut kuten päivähoidon.
Työttömyyskorvaukset jäävät historiaan, asumis- ja opintotuet pois jne.
Tulisi tasan satavarmasti halvemmaksi kuin KELA systeemi.
Vastuu omasta hyvinvoinnista siirtyisi yksilölle mutta kenenkään ei kuitenkaan annettaisi kuolla nälkään.
Ainoa ongelma joka jäisi ovat monilapsiset mamu ja hihhuli perheet jotka voisivat periaatteessa elää lasten kansalaispalkalla. Kymmenen kakaran puskeminen maailmaan mahdollistaisi jo melkoiset tulot. Lapsimäärä-rajaus siis pitäisi olla, maksimissaan kolmelle ekalle kakaralla maksettaisiin ja lopuille ei tms. Tai sitten päivähoidosta tehtäisiin pakko, samalla lailla kun peruskoulu on pakko. <
Kannatatteko ?
Kannatan. Byrokratian alasajo on tärkeä asia. Ja perustulon riittävä suuruus. Säästöä syntyy kun Kela poistuu. Kokoajan on turva ja voi ottaa pätkätöitä vastaan, vaikka laittaa toiminimen pystyyn pelotta. Suomi saadaan nousuun. Olen täsmälleen samalla linjalla.