Perustulokokeilu on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
Perustulon tarkoituksena on antaa perusturvaa, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.
Poliittisella kentällä perustulo saa kannatusta oikealta ja vasemmalta.
Kaikki siis valmista kaikille vastikkeettomasti tilille kilahtavalle kansalaispalkalle?
On monia ongelmia, joita perustulokokeilua suunnittelevan hallituksen pitäisi pohtia.
1) Mitä perustulolla tarkoitetaan?
a) Perustulolla voidaan tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta kuukausittain kilahtavaa euromäärää, josta tietyn rajan yli menevä summa kerätään myöhemmin verona pois.
b) Perustulosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös negatiivista tuloveroa. Tässä mallissa määritellään tietty tulotaso, jonka alle ansaitseville kansalaisille maksetaan tulotukea, kunnes määrätty taso saavutetaan.
c) Vastikkeellinen "osallistava" perusturva jonka saa kun suostuu orjaksi.
2) Kuinka suuri tai siis pieni perustulon tulee olla?
Kuinka suuri perustulon tulee olla ja mitä nykyisiä tulonsiirtoja sillä korvataan? Puhutaanko "puhtaasta" perustulosta, joka korvaa toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, opintotuen ja asumistuen? Vai jätettäisiinkö esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vastikkeettoman perustulon ulkopuolelle?
Liian korkea perustulo vähentää työnteon houkuttelevuutta samalla kun se käy liian kalliiksi valtion budjetille.
Liian matala perustulo taas ei riitä ihmisarvoiseen elämiseen.
Jos perustulon rinnalla säilytetään suuri määrä nykyisiä tulonsiirtoja, byrokratia ei vähene ja koko uudistuksen tarkoitus hämärtyy.
Toisaalta korkeakaan perustulo ei välttämättä käykään yhteiskunnalle kalliiksi, mikäli työnteko säilyy houkuttelevana, ihmisten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja paperisota vähenee.
Perustulomallin lopulliset kustannukset selviävätkin vasta sitten jos ja kun malli otetaan käyttöön.
Vihreät ehdottavat vastikkeetonta 560 euron suuruista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperusteisia tukia, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.
Vasemmiston perustuloesitys säilyttäisi ansiosidonnaisia tukia, mutta olisi 620 euron suuruinen.
Kokoomus ajaa ns. verotili muotoista perustuloa, jossa verotus olisi kokoajan ajantasalla. Jos jossain kuussa tuloja ei olisi lainkaan, tilille kilahtaisi valtiolta ns. perustulo. Tämä helpottaisi ihan pienienkin töiden vastaanottamista.
Iso kysymys onkin millaista perustuloa Keskusta ja Sipilä tarkoittavat?
3) Pääministeri Juha Sipilä on toistuvasti ehdottanut perustulon kokeilua alueellisesti ennen sen käyttöönottoa.
Ongelmana on että alueellinen perustulokokeilu voi olla täysin hyödytön.
Alueellisessa kokeilussa on nimittäin tutkimuksellinen ongelma: maantieteellisesti rajattu kokeilu ei välttämättä tuota arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat erilaisia.
Entisessä tehdaspiippukaupungissa perustulon kustannukset ja vaikutukset olisivat täysin erilaiset kuin suurkaupungissa, jossa on kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja alhainen työttömyys.
Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa.
Silloin kokeilua varten on säädettävä laki, ja laissa määriteltiävä läänit, joissa asuvia poikkeava menettely koskee.
Jos voidaan olettaa, että alueellinen kokeilu ei arvokasta tietoa tuota, on vaikea perustella perustuslaista poikkeamista.
Myös valtakunnallinen perustulokokeilu voi olla perustuslain vastainen?
Perustuloa kenttäkokeena selvittänyt ajatushautomo Tänk ehdottaa perustulon kokeilua täysin satunnaisella 8000 henkilön otannalla. Kokeilu kestäisi kaksi vuotta, osallistujat valittaisiin arpomalla, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä ”arpaonnen” sattuessa kohdalle, vaikkei tässä ole mitään järkeä koska saattaa olla että ne 8000 eivät ole koko aikana lainkaan työttöminä tai tarvitse perustuloa?!
Perustulokokeilussa osa kansalaisista saisi rahallista turvaa eri perustein kuin muut, joten Tänkin ehdottama perustulokokeilu on siten ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Lain on kerrottava tarkasti keneen eriarvoista menettelyä sovelletaan.
Onko perustulon valtakunnallinen tai alueellinen kokeilu Suomessa edes mahdollista, selviää vasta kun kokeilun edellyttämä lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.
Päättäjien haasteena on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan toimiva malli, eikä sitä välttämättä löydetä ensi yrittämällä.
Sitä ennen pitäisi tietenkin löytää yhteisymmärrys koko perustulon mallista, suuruudesta ja siitä miten mahdollinen kokeilu suoritetaan, jos suoritetaan.
Ja koko uudistus voi töksähtää Suomen perustuslakiin.
http://yle.fi/uutiset/viisi_isoa_estetta_perustulokokeilun_tiella/8035337
Perustulon tarkoituksena on antaa perusturvaa, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.
Poliittisella kentällä perustulo saa kannatusta oikealta ja vasemmalta.
Kaikki siis valmista kaikille vastikkeettomasti tilille kilahtavalle kansalaispalkalle?
On monia ongelmia, joita perustulokokeilua suunnittelevan hallituksen pitäisi pohtia.
1) Mitä perustulolla tarkoitetaan?
a) Perustulolla voidaan tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta kuukausittain kilahtavaa euromäärää, josta tietyn rajan yli menevä summa kerätään myöhemmin verona pois.
b) Perustulosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös negatiivista tuloveroa. Tässä mallissa määritellään tietty tulotaso, jonka alle ansaitseville kansalaisille maksetaan tulotukea, kunnes määrätty taso saavutetaan.
c) Vastikkeellinen "osallistava" perusturva jonka saa kun suostuu orjaksi.
2) Kuinka suuri tai siis pieni perustulon tulee olla?
Kuinka suuri perustulon tulee olla ja mitä nykyisiä tulonsiirtoja sillä korvataan? Puhutaanko "puhtaasta" perustulosta, joka korvaa toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, opintotuen ja asumistuen? Vai jätettäisiinkö esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vastikkeettoman perustulon ulkopuolelle?
Liian korkea perustulo vähentää työnteon houkuttelevuutta samalla kun se käy liian kalliiksi valtion budjetille.
Liian matala perustulo taas ei riitä ihmisarvoiseen elämiseen.
Jos perustulon rinnalla säilytetään suuri määrä nykyisiä tulonsiirtoja, byrokratia ei vähene ja koko uudistuksen tarkoitus hämärtyy.
Toisaalta korkeakaan perustulo ei välttämättä käykään yhteiskunnalle kalliiksi, mikäli työnteko säilyy houkuttelevana, ihmisten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja paperisota vähenee.
Perustulomallin lopulliset kustannukset selviävätkin vasta sitten jos ja kun malli otetaan käyttöön.
Vihreät ehdottavat vastikkeetonta 560 euron suuruista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperusteisia tukia, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.
Vasemmiston perustuloesitys säilyttäisi ansiosidonnaisia tukia, mutta olisi 620 euron suuruinen.
Kokoomus ajaa ns. verotili muotoista perustuloa, jossa verotus olisi kokoajan ajantasalla. Jos jossain kuussa tuloja ei olisi lainkaan, tilille kilahtaisi valtiolta ns. perustulo. Tämä helpottaisi ihan pienienkin töiden vastaanottamista.
Iso kysymys onkin millaista perustuloa Keskusta ja Sipilä tarkoittavat?
3) Pääministeri Juha Sipilä on toistuvasti ehdottanut perustulon kokeilua alueellisesti ennen sen käyttöönottoa.
Ongelmana on että alueellinen perustulokokeilu voi olla täysin hyödytön.
Alueellisessa kokeilussa on nimittäin tutkimuksellinen ongelma: maantieteellisesti rajattu kokeilu ei välttämättä tuota arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat erilaisia.
Entisessä tehdaspiippukaupungissa perustulon kustannukset ja vaikutukset olisivat täysin erilaiset kuin suurkaupungissa, jossa on kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja alhainen työttömyys.
Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa.
Silloin kokeilua varten on säädettävä laki, ja laissa määriteltiävä läänit, joissa asuvia poikkeava menettely koskee.
Jos voidaan olettaa, että alueellinen kokeilu ei arvokasta tietoa tuota, on vaikea perustella perustuslaista poikkeamista.
Myös valtakunnallinen perustulokokeilu voi olla perustuslain vastainen?
Perustuloa kenttäkokeena selvittänyt ajatushautomo Tänk ehdottaa perustulon kokeilua täysin satunnaisella 8000 henkilön otannalla. Kokeilu kestäisi kaksi vuotta, osallistujat valittaisiin arpomalla, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä ”arpaonnen” sattuessa kohdalle, vaikkei tässä ole mitään järkeä koska saattaa olla että ne 8000 eivät ole koko aikana lainkaan työttöminä tai tarvitse perustuloa?!
Perustulokokeilussa osa kansalaisista saisi rahallista turvaa eri perustein kuin muut, joten Tänkin ehdottama perustulokokeilu on siten ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Lain on kerrottava tarkasti keneen eriarvoista menettelyä sovelletaan.
Onko perustulon valtakunnallinen tai alueellinen kokeilu Suomessa edes mahdollista, selviää vasta kun kokeilun edellyttämä lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.
Päättäjien haasteena on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan toimiva malli, eikä sitä välttämättä löydetä ensi yrittämällä.
Sitä ennen pitäisi tietenkin löytää yhteisymmärrys koko perustulon mallista, suuruudesta ja siitä miten mahdollinen kokeilu suoritetaan, jos suoritetaan.
Ja koko uudistus voi töksähtää Suomen perustuslakiin.
http://yle.fi/uutiset/viisi_isoa_estetta_perustulokokeilun_tiella/8035337
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuoreen hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua on tarkoitus lähteä muotoilemaan selvitystyöryhmän kautta, kertoo hallitusneuvotteluissa asiaa valmistellut keskustan kansanedustaja Annika Saarikko .
Perustulo tarkoittaa karkeasti ottaen mallia, jossa kaikki saavat saman määrän rahaa kuussa.
Suurituloiselta summa verotetaan pois, mutta pienituloisella se korvaa erilaisia tukia.
Aikataulua asian etenemisellä ei vielä ole.
Kokeilu kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) salkkuun, Saarikko sanoo.
Historiallista että porvarihallitus sitä lähtee kokeilemaan. Aiemminhan perustuloa ovat ajaneet vihreät ja vasemmistoliitto. (muttei demarit, demarit ovat ainoa ryhmä joka vastustaa perustuloa!)
Saarikon mukaan perustulokokeilun toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja.
– Yksi vaihtoehto on alueellinen kokeilu, jossa perustuloa kokeillaan esimerkiksi rakennemuutoksessa olevalla alueella, hän sanoo.
– Toisaalta kokeilu voitaisiin kohdistaa tiettyyn väestöryhmään, kuten vajaatyökuntoisiin tai vastavalmistuneisiin alle 30-vuotiaisiin.
Saarikko näkee, että todennäköisimmin perustulokokeilussa perustulo korvaisi nykyisen syyperustaisen perusturvan, kuten työmarkkinatuen ja sairauspäivärahan.
Asumistuki ja toimeentulotuki säilyisivät tarveharkintaisina.
THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio on esittänyt kokeilun voisi toteuttaa siinä yhteydessä, kun toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan vastuulle vuonna 2017, hän sanoo.
Saarikon mukaan yksi kokeilun haasteista liittyy perustuslain vaatimukseen yhdenvertaisuudesta. Joillakin ei saa olla erilainen sosiaaliturva kuin toisilla.
– On tärkeää varmistaa, että yhdenvertaisuus toteutuu , Saarikko toteaa
"Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa"
Aika jännää, että ihmiset ovat silti täysin eriarvoisessa asemassa esim. toimeentulotuen suhteen riippuen sekä asumispaikasta, että pärstäkertoimesta.
Ihmisiä ei saisi syrjiä esim. iän perusteella, mutta silti valtio tekee niin työkkärien taholta, ohittaessaan ikääntyneemmät hakijat sujuvasti.
Toimeentulotuki onneksi siirtyy maksettavaksi v. 2017 Kelaan. TT-tuki on järjettömin tuki mitä suomessa maksetaan sikäli, että siinä on mielettömän paljon ns. harkinnanvaraisia tukia joita sitten käsittelijä voi itse omien henkilömieltymystensä perusteella maksella. Eli hakija on käsittelijän mielivallan alla. Toisaalta sosiaalitoimiston toimeentulotukipuoli on paikka jossa työntekijöiltä ei vaadita minkäänlaista asiakaspalvelutaitoa tai riittävää ammattitaitoa noin yleensäkään. Ainoa kriteeri tuntuu olevan että kunhan mahdollisimman vähän saat maksuun niin hyvä ja epäystävällinen käytös on suorastaan hyve. Ei varmasti ole mitään muuta työpaikkaa/työnantajaa jossa voit toimia samalla tavalla eikä siitä tule mitään sanomisia.
Tähän perustulokokeiluun sanoisin, että kannatan satunnaista 8000 henkilön otantaa ympäri suomen erilaisissa olosuhteissa elävistä ihmisistä koostuvasta joukosta. Kannatan porrastettua perustuloa esim. freelancer, pienyrittäjä, osa-aikatyöläinen yms. heille riittää se alin perustulo esim. se 560 e/kk, koska he saavat muutakin tuloa. Siihen voisi tehdä sellaiset reunaehdot milloin tulot ylittävät määrän jolloin ei oikeutta enää synny niin kuin nytkin sovitellussa päivärahassa.
Työttömät ja muut joilla ei ole työtuloja lainkaan saisivat perustulon alimman osan päälle lisäosaa mutta ei enää työttömyysturvaa, toimeentulotukea jne. Ei ole mitään järkeä pitää tuollaista monen instanssin byrokratiajärjestelmiä joissa on erilliset tietojärjestelmät, eri lait, eri henkilökunta jne. Kaikki ns. sosiaalitulo pitäisi pystyä maksamaan samasta paikasta, yhden lain perusteella, samalla henkilökunnalla ja saman tietojärjestelmän kautta. Silloin siitä saa suurimmat säästöt ja siinä on jotain järkeä.
Silloin myös hakijoilta loppuu eri organisaatioiden välissä pompottelu, kaiken maailman lippulappusten toimittaminen sinne ja tänne, erilaisten lausuntojen lähettämisten yms. asioiden vahtiminen ja tarkistaminen että virkailijat ovat tehneet hommansa niin kuin pitää.
Sitä suurempi säästö syntyy mitä pienempi organisaatio sitä hoitaa. Eli kun saman lain alla olisi myös eläke, lapsilisä, opintotuki jne. nythän se paletti on melkoinen ja jokaista etuutta varten on oma lakinsa ja maksajansa ja sitä hoitaa erinäinen määrä porukkaa erilaisilla järjestelmillä. Yksistään erilaisiin tietojärjestelmiin on uponnut jo useita satoja miljardeja siitäkin huolimatta että ovat täynnä puutteita eivätkä toimi niin kuin pitäisi. Etuuspäätösten tekeminen on jo sinänsä hidasta koska vaatii tietojen keruuta muilta toimijoilta ettei tule päällekkäisiä etuuksia ja toisiaan sulkevia etuuksia. Jotkut etuudethan ovat siis vähentäviä ja toiset ei vähentäviä.
Itse kannatan riittävän suurta perustuloa, joka riittää elämiseen sellaisenaan ja jota sitten verotus ryhtyy vähitellen syömään ansiotulojen kertyessä sen päälle.
Koska riittävän suuri perustulo saattaa joidenkin kohdalla vähentää työhaluja, on tähän sidottavat jonkinlainen työnvastaanottamisevelvoite, jotta yhteiskunnan ylläpitämiseen vaadittavat työt saadaan tehtyä plus toki yksityiset työnantajat.
Tämä taas käytännössä tarkoittaisi sitä, että on töitä joihin voidaan kutsua ja joista maksetaan ihan normipalkkaa. Työajat voivat olla osa- tai kokoaikaisia. Töitä ei riitä kaikille joka tapauksessa, joten osa porukasta on töissä ja osa vapaalla ja tästähän seuraisi se, että ne jotka haluavat luopua työpaikastaan voivat niin tehdä ilman tarpeettomia karensseja. Tulijoita työmaalle riittää kyllä.
Tämä purkaisi luukuttamisen, kyttäämisen ja kyykyttämisen mukanaan tuomaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja tasoittaisi tilannetta työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajalla palkan maksajana on toki edelleen oikeus päättää siitä mitä tehdään ja miten, kunhan henkiä ei vaarannu.
Ja tarkennen vielä sen verran, että jos perustulo olisi vaikka 1200 euroa kuussa, niin se tarkoittaa 15 euron tuntipalkalla noin 80 työtuntia kuukaudessa, ja 12 euron tuntipalkalla 100 tuntia, jonka perustulolaiset ovat velvollisia käyttämään johonkin työhön, jonka he joko itse löytävät tai jota heille tarjotaan.
Koko ajanhan valitetaan, että tekemätöntä työtä on, joten tämäkin ongelma ratkeaa näpsäkästi tällä tavalla.
"Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo
Se ei ole perustuloa vaan orjatyötä jos sosiaaliturvan eteen joutuu tekemään työtä.
Perustulo lopettaisi orjatyöt kokonaan samoin palkanmaksupinnarit, kenenkään ei tarvitsisi tehdä enää orjatyötä karenssin uhalla ja työstä saisi aina palkkaa joten työnteko tulisi taas kannattavaksi myös tekijälle. Työtä kannattaisi tehdä ja ottaa pienetkin työkeikat koska nykyiset kannustinloukut ja mieletön byrokratia poistuisivat. Suurin hyöty on kuitenkin se että virkanilkit eivät pystyisi enää kyykyttämään ihmisiä ja aika suuri osa heistäkin saisi kenkää.