Korjausleikkauksen tarpeen arviointi

Olin sairaalan poliklinikalla rannemurtuman jälkeisellä tarkistuskäynnillä. Kipsi oli otettu pois ja röntgenkuvaus tehty. Ortopedi oli eläkeikää lähestyvä ylimielisen oloinen mies, joka käyttäytyi mielestäni todella välinpitämättömästi. Rannetta oli särkenyt paljon koko kipsauksen ajan. Lääkäri vilkaisi sitä nopeasti eikä näyttänyt rtg-kuvaa saatikka puhunut siitä mitään tai kysellyt. Eli siis tosi nopeasti ohi mennyt käynti.

Ilmeisesti hän veti ulkoisesta olemuksestani negatiiviset johtopäätökset. En nimittäin ollut jaksanut särkevän käteni kanssa panostaa vaatevalintaan. Lisäksi potilastiedoissani oli kirjattuna useiden lääkkeiden käyttö. Sitä ei tosin siellä mainittu, että kyseessä oli väliaikainen lääkekokeilu. Olen hieman lääkevastainen enkä pistä suuhuni kuin aivan välttämättömiä aineita. Lisäksi olen täysin raitis ja tupakoimaton.

Lääkäri ilmeisesti päätteli, että olen lääkkeiden väärinkäyttäjä ja ties mitä muuta. Minun piti kuulemma käydä samalla reissulla fysioterapeutin puheilla ja se on sitten siinä. Piste.

Näkyi selvästi, että ranne oli luutunut vinoon. Kova särky ei vaan mennyt ohi ja esti käden käyttöä. Viimein 4 kk:n kuluttua otin uudelleen yhteyttä sairaalan fysioterapeuttiin ja sitten pääsinkin onneksi toisen ortopedin juttusille. Tehtiin korjausleikkaus ja nyt on kaikki todella hyvin.

Onkin ilmeisesti sattumankauppaa miten hyvään hoitoon pääsee. Lisäksi on kauheaa, että johtopäätöksiä tehdään asioita tarkemmin kyselemättä. Olisi kiva tietää miten paljon ja missä määrin iällä on vaikutusta siihen mitä, ketä ja kuinka hoidetaan. Itse olen viisikymppinen eli ikäloppu kenties.