on kertonu miehelleen rakastuneensa toiseen!!!
Olen ollut heidän liittoa vastaan alusta asti!!!
Toisaalta olen iloinen toisaalta .... en tiedä onhan se surullista... se tuska, minkä toinen kokee...... Mutta oppi ja elämä... kaikki!!
Olen ollut heidän liittoa vastaan alusta asti!!!
Toisaalta olen iloinen toisaalta .... en tiedä onhan se surullista... se tuska, minkä toinen kokee...... Mutta oppi ja elämä... kaikki!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mieheni ilmoitti jokin aika sitten rakastuneensa toiseen naiseen. Emme edelleenkään tiedä kuinka etenisimme, päivän kerrallaan. Mitä ensi vuosi tuo tullessaan? Eron? Kyseessä kolme pientä lasta, omaisuutta... Koskaan en voinut kuvitella, että tämä sattuisi omalle kohdalle, elämää se vain on.
Siinäpä se onkin. Kyllä saa äiti monia kyyneleitä vuodattaa. Sitä ei tule ajatelleeksi, kuinka meidän tulisi olla jokaisesta päivästä onnellisia silloin, kun kaikki on hyvin. Ja ottaa vastaan sekin, kun vastukset koettelevat!
miehet ovat laiskoja, jos he saavat kotona syödä, juoda ja n....da ei tule mieleenkään lähteä etsimään muualta lisää, mutta kun tehdään p-kiusaa pitkän aikaa niin lähteehän se uskollinenkin kouhoo etsimään tyydytstä ja lohtua muualta.
Eikä ole vaikea valloitettava harpulle.
Minä tiedän mistä puhun, sillä omat lapset ovat meille kaikille rakkaita, mutta ei jaksa työstä väsynyttä kättä aina rasittaa iltaisin, kun jossain odottaa kiihkeä, vartta ylöskiipeävä kirkkovene.
Kyllähän niitä houkutuksia on, mutta miksi se sillä tulee? Hetken lohtu, ja sitten taas lisää...
Ei se sillä parane se paha ja "pakahtunut" olo. Näyttävät olevan nuo kuppilatkin täynnä niitä yhden yön "etsijöitä" .Vaikka onhan siellä tietysti muitakin.
Sellaista elämä on. Minä itse elin liitossa, jossa mies petti aina kun pystyi. Minun vikani varmaan osittain. Vihasin niitä naisia sydämestäni. Nyt hän on rauhoittunut. Viettää leppoisia koti-iltoja kanssani, eikä lähtisi mihinkään.
MUTTA. Nyt olen itse samassa tilanteessa. Minulla on suhde naimisissa olevaan mieheen.
Pitäisikö minun vihata itseäni? Vai ketä?
Vai ei ketään?
Tällaistako elämä on?
Älä nyt itseäsi vihaa ainakaan. Sinullakin on oikeus tuntea onnea, vai mitä? Sitä sanotaan, että avioliittokin on kahden kauppa.. Jos kommunikointi ei pelaa, saattaa syntyä näitä kolmen liittoja. Ei se ole harvinaista, mutta sillä saattaa olla pahoja vaikutuksia...
äidille, joka etsii nautintoa ja lapset kotona odottaa. Käsitykseni mukaan lapset pois naiselta, ellei jalkojenväliä pysty pitään kurissa lasten takia. Miehellä sama asia.
Odottakaa niin pitkään, että lapset saavuttavat täysiikäisyyden ja menkää sitten ja käyttäkää niin per..leesti tavaraanne.
Lapsilta menee koko elämä ja teiltä vain muutama vuosi.
Hei Vertti!
Minun lapset ovat jo täysi-ikäisiä kaikki neljä, älä heistä ole huolissasi. Kasvatin heidät aikuisiksi onnellisena äitiydestäni, ennen kuin edes kiinnostuin ajattelemaan, että minäkin voisin EHKÄ olla onnellinen.
MUTTA, Vertti, jos vanhemmat ovat onnellisia, ovat myös lapseet. Jos vanhemmat eivät ole onnellisia, tuskin ovat lapsetkaan. Se on yks yhteen.
Ei varmasti olekaan mitään mieltä lennellä kukasta kukkaan, siitä tulee ennen pitkää paha olo. Mutta onhan ihmisellä oikeus onneen?
Olet aika musta-valkoinen ajatuksiltasi.
Ei ollut mulla kyse haluttomuudesta, vaan jostain muusta syystä mitä en itsekään tiedä, miehen omasta kriisistä. Kotona sai vaan olla ja kaikki oli oikeasti hyvin!
Älä tunne syyllisyyttä. Tosin se on monimutkainen asia, jos lähdet saatta katua sitä myöhemmin. Jos kerrot, saatat saada lähdön. Jos unohdat, et voi tietää olisitko saanut paremman elämän.
Kuinka meinaat edetä?
tylsistyit. Kyllä niitä houkutuksia on, mutta ei niihin ole pakko tarttua.. vai mitä lie.
todella onneton, jos minun tyttärelleni kerrottaisiin tuo sama asia...olisi varmaankin tuskallista katsoa sitä surutyötä siitä niin läheltä.
En toivois kyllä sitäkään, että he roikkuisivat onnettomassa liitossa ja kärsisivät.
Jos mies joka ei hoida laskujaan ja laskuja ilmaantuu... näitä on jo viiden tonnin edestä!!!