Meillä on 17-viikkoinen pikkutyttö ja ongelmana on se, että kisu hotkii ruokansa, oli sitä paljon tai vähän. Siitä sitten seuraa hikka ja pahimmillaan se onnistuu vetämään ruuan nekkuunsa ja pärskii sitten pari päivää. Löytyiskös keltään kikkakolmosta tähän ongelmaan?
Hotkiminen..
Niinu
11450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Meillä oli on sama ongelma, kissanpentu käyttäytyy kuin ei ois ikinä ruokaa nähnyt. Ainoa keino on antaa jokainen ruoka-annos (meillä kolme kertaa päivässä raksuja) TOSI pieni satsi kerrallaan, ja pitää minuutti taukoa, jotta kisu ehtii niellä rauhassa.
Löytöpentu, on varmaan joutunut ensimmäiset kuukautensa elämään nälässä..
Raksuja kolme kertaa päivässä?
Luepa:
http://www.felinefuture.com/nutrition/bpo_ch4.php
Aina kiistellään samasta asiasta.. Luepa kissojen ruokinta -palstaa! IAMS penturaksut on laadukkaita (ei viljaperäistä proteiinia, ei hehkutusjäännöksiä jne.), tasapainotettuja (sisältää kaikki vitamiinit yms. mitä pentu tarvitsee) raksuja, joiden ohjeellinen annostus on puolivuotiaalle 20-25g kolme kertaa päivässä. Lisäksi kisullamme on aina raikasta vettä (jota se kyllä juo riittävästi) ja muutaman kerran viikossa korvaan raksut tuoreruualla.
Sitäpaitsi, antamasi linkki oli täysin kaupallinen tuote. Eiköhän jokainen kissanruuan valmistaja hauku muiden ruokia/ruokintaohjeita promotakseen omaa ruokaansa. Kannattaa kysyä eläinlääkäriltä, joka OIKEASTI tietää, miten kissoja on syytä ruokkia! Sitäpaitsi, aloitteleville kissaihmisille vinkikisi, jos kissaa ja varsinki pentua syöttää lihalla yms. pitää TODELLA tietää mitä tekee; muuten jää varmasti tärkeitä hivenaineita ja vastaavia puuttumaan!
Ja tiedän kyllä, tämä viesti on hivenen väärässä paikassa, mutta ärsyttää "amatööri"neuvot sen verran, että pakko oli vastata. Ja jotta ette nyt tuomitse mielipiteitäni samantein (niinkuin tällä palstalla on usein tapana), paljastan olevani viidennen vuoden eläinlääketieteen opiskelija.
Huh, tulipa vuodatettua... Hauskaa joulua siitäkin huolimatta kaikille!!
Haukut amatööriksi ihan suotta.
Minä luotan kokemuksiini, en kaupallisiin nettisivuihin.
Olin jo 60-70-luvun vaihteen molemmin puolin mukana Suomen Rotukissayhdistyksessä ja sen toiminnassa ja kasvatin rotukissoja.
Tähän ikään mennessä alkaa siis olla jo aikamoinen kokemuksellinen perspektiivi asioista, myös kissojen terveydestä, että niiden ruokinnasta.
Toki nykyiset ns paremmat raksut ovat ravintoainesisällöltään hyviä, mutta ne eivät siltikään vielä ole kissan luonnollista ruokaa ja valitettavan monet vieläkin, kaikesta informaatiosta huolimatta syöttävät kissoilleen _pelkästään_ niitä.
Raksujen haitallisuus on nähdäkseni erittäin loogista ja lääketieteellisesti helppoa todistaa ilman kaupallisia yhtiöitäkin ja niiden loputonta misinformaatiota. Siksi niitä pitäisi antaa suhteellisen harvoin jos ollenkaan.
Toki jotkut kissat sietävät niitä paremmin kuin toiset ja niillä on myös leveämmät virtsatiehyet, joten sairauksia ja haittoja ei senkään takia pääse muodostumaan.
Olen tämän raksuruokinnan haitat sen verran rajuina ja pahasti järkyttyneenä ihan käytännössä yli 30 vuodessa nähnyt, että en halua suositella niitä juuri ollenkaan. Parempi AINA varoa kuin katua!
Suosittelen aina kissoille mahdollisimman alkuperäistä, monipuolista luonnonmukaista ravintoa. Toki tuoreruokakin on nykyään niin luonnottomasti tuotettua, että siitäkin moni kissa sairastuu.
Kun lukee tätä palstaa niin moni nuori, juuri kissansa hankkinut ei näköjään asiasta vielä mitään tiedä, kaikki tulee täytetän yllätyksenä, joten ainaisesta tappelustakaan ei voida puhua.
Informaatiota ja pohdintaa asiasta todella edelleenkin tarvitaan ja paljon ja varsinkin näille nuorille!
Penturuokintaan en voi ottaa kantaa, koska en kasvata. Käsitykseni on siitäkin ehkä myös monelle liian maalaisjärkinen ja vanhanaikainen, joten jätän kommentoimatta. Ne terveet kissat 30v sitten olivat kaikki nekin joskus olleet pentuja vai mitä ?!
Missä muuten ne kissojen hoidon ammattilaiset muuten ihan oikeasti ovat? Ammattilaisuuteen kuuluu se, että hankkii elantonsa työllään. Käsittääkseni olemme kaikki vain amatöörejä, sillä tämä on kaikille meille pelkkä lemmikkieläin-harrastus, ei muuta.
Ammattilaisiksi ei voi myöskään kutsua niitä kennel-ihmisiä, jotka ovat jostain kumman syystä jalostaneet kissaroduista omituisen näköisiä, vammaisia ja sairaita. Vai voiko?
Luepa tämä osallistumani viestiketju näistä virtsatieongelmista kokonaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000000133&posting=22000000005666283
Niin.
Viidennen vuoden eläinlääketieteen opiskelija, ikää 22v, sairastunut ylimieliseen kukkoilutautiin ja kissaharrrastajia amatööreiksi haukkuva, kaikkitietävä besserwisser vaikka ei vielä edes valmistunut? Kaikki käytännön kokemus ammatissakin vielä täysin puuttuu! Ei hyvältä näytä!
Olen ilmeisesti tämän phoolanin varpaille todella astunut ja suututtanut. Pyydän anteeksi. ERityisesti haluan korostaa sitä, etten haukkunut phoolania amatööriksi, vaan ylipäätään ihmisiä, jotka tänne keskustelupalstalle kirjoittavat "varmaa faktaa" tietämättä asiasta mitään muuta, kuin kokemuksensa oman kissansa kohdalla. Uskon kyllä, että phoolanilla on paljon kokemusperäistä tietoa kissan ruokinnasta. Silti en pidä viisaana kannustaa nuoria kissanomistajia ruokkimaan pelkällä kotiruualla, markettien märkäruuilla, raa'alla lihalla tai muilla vastaavilla. Ja jos näin haluaa tehdä, niin ainakin tulisi myös mainita aiheelliseksi ostaa lisäksi apteekista/eläinkaupasta vitamiini- ja hivenainevalmisteita.
Ja vaikka olenkin vasta 22-vuotias, ei kokemusperäistäkään tietoa puutu. Olen työskennellyt pieneläinklinikalla osa-aikaisesti 17-vuotiaasta lähtien, ja kissoja perheemme on kasvattanut lähes syntymästäni asti. Pentuja syötetämme tasapainoisen ruokavalion takaamiseksi ja vitamiininsaannin varmistamiseksi penturaksuilla, aikuisia kissoja myös muunlaisilla ruuilla.
Ja vielä viimeiseksi, eiköhän sovita joulurauha? En tarkoittanut hyökätä henkilökohtaisesti phoolania vastaan, vaan todeta, ettei kannata niin kärkkäästi arvostella muiden tapoja ruokkia kissojansa. Aikuisia ihmisiähän ollaan kaikki, vanhemmat ja vähän nuoremmatkin.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!
Kävin lukemassa sen mainitsemasi ketjun. Paljon hyvää faktaa, mutta korostanpa vielä, että yhdellä kissalle hyvä voi olla toiselle kissalle huona vaihtoehto. Ovathan kissatkin yksilöitä, kuten ihmisetkin.
Ja vielä, aika raakaa tekstiä väittää kaikkia eläinlääkäreitä ruokafirmojen lahjomiksi/aivopesemiksi. Ainakaan minä en ole koulutukseni aikana joutunut tällaista kokemaan, vaan oppi ja tieto on tullut aivan muista lähteistä. Sitäpaitsi, eläinlääkäreillehän te kaikki kissanne hädän koittaessa kannatte, eikös? Jos siis et tiedä, mitä eläinlääkiksessä oikeasti opetetaan, älä viitsi väittää perättömiä väitteitä muille. Sinä voit olla eläinlääkäreitä vastaan, mutta älä syötä perättömiä huhuja muille!
En toistaiseksi ole löytänyt yhtään täysin luotettavaa eläinlääkäriä. Varsinkin ruokinta-asioista kysyttäessä saan vastaukseksi silmien pyörittelyä...
Tai entäs ne maalaislääkärit, jotka eivät ikäväkyllä ole vielä lähelläkään eläkeikää? Monet ovat edelleen ihan oikeasti sitä mieltä, ettei sisäkissaa tarvitse rokottaa, tai että tytön pitää saada pennut ennen leikkausta jne jne jne...
Toivottavasti on nyt nousemassa uusi VASTUUNTUNTOINEN, tietojaan päivittävä ja työstään aidosti kiinnostunut ell-sukupolvi, joka ei jää munimaan vain sinne Helsinkiin. Heitä tarvitaan.
Kokeile seuraavaa:
Syötä kädestä, hitaasti ja rauhallisesti liha- tai ruokapala kerrallaan! Silittele, rauhoittele ja lelli välillä. Toista samaa joka päivä uudestaan ja uudestaan niin että sen hermosto on rauhoittunut ja se tajuaa, että toiset kissat kuin kotkatkaan eivät kiertele sen ympärillä tai yllä, eikä ole mitään hätää.
Jos annat märkäruokaa niin vain teelusikallinen kerrallaan lautaselle ja muuten sama hidas tekniikka, aina uudestaan.
Kun se huomaa että ruokaa joka tapauksessa koko ajan tulee, mutta hitaasti ja varmasti, niin hotkiminen ehkä hidastuu.
Hotkiminen tekee kissan yleensä pahoinvointiseksi ja saa sen syömään kerralla liikaa. Saattaa siitä syystä aiheuttaa jatkuvaa oksentelua.
Pennuilla taipumus on kuitenkin aika alkukantainen ja luonnollinen ja saattaa iän myötä hävitä.