jakotukki-probleemi

Jakotukille tulee suunniteltu määrä lämpökäyrän mukaista vettä. Tämä vesi jakautuu kaikkiin piireihin, jos termostaatti on auki. Termostaatin sulkeutuessa muihin piireihin menevä vesimäärä kasvaa hiukan, kun jakotukin vesi jakautuu jääneille piireille. Teoriassa on mahdollista, että se vaikuttaa jonkin verran muiden tilojen lämpötilaan, mutta käytännössä yhden piirin poistuminen järjestelmästä ei ole merkittävä.
Jos käsisäätöiset piirit ovat kosteiden tilojen piirejä, tällä ei ole vaikutusta, koska kosteissa tiloissa 0,5-1 asteen lämpötilamuutoksilla ei ole merkitystä. Jos taas käsisäätöiset piirit ovat asuintiloissa ja termostaatteja jakotukissa on useita, voi sillä olla merkitystä käsisäätöisiin tiloihin, jos usea termostaatti sulkee piirin pitkäksi aikaa.Silloin lisääntynyt vesimäärä voi nostaa käsisäätöisten tilojen lämpötilaa. Betonin hitaudesta johtuen nousu voi tapahtua 1-2 vrk:n sulkuajan jälkeen.
Kokeilepa poistaa se ainutkin toimilaite jakotukista. Jos järjestelmä on säädetty, ei poistolla ole muuta merkitystä, kuin että tämän jälkeen vesi jakautuu tasaisesti kaikkiin tiloihin.

toinen joku kirjoitti:

Jakotukille tulee suunniteltu määrä lämpökäyrän mukaista vettä. Tämä vesi jakautuu kaikkiin piireihin, jos termostaatti on auki. Termostaatin sulkeutuessa muihin piireihin menevä vesimäärä kasvaa hiukan, kun jakotukin vesi jakautuu jääneille piireille. Teoriassa on mahdollista, että se vaikuttaa jonkin verran muiden tilojen lämpötilaan, mutta käytännössä yhden piirin poistuminen järjestelmästä ei ole merkittävä.
Jos käsisäätöiset piirit ovat kosteiden tilojen piirejä, tällä ei ole vaikutusta, koska kosteissa tiloissa 0,5-1 asteen lämpötilamuutoksilla ei ole merkitystä. Jos taas käsisäätöiset piirit ovat asuintiloissa ja termostaatteja jakotukissa on useita, voi sillä olla merkitystä käsisäätöisiin tiloihin, jos usea termostaatti sulkee piirin pitkäksi aikaa.Silloin lisääntynyt vesimäärä voi nostaa käsisäätöisten tilojen lämpötilaa. Betonin hitaudesta johtuen nousu voi tapahtua 1-2 vrk:n sulkuajan jälkeen.
Kokeilepa poistaa se ainutkin toimilaite jakotukista. Jos järjestelmä on säädetty, ei poistolla ole muuta merkitystä, kuin että tämän jälkeen vesi jakautuu tasaisesti kaikkiin tiloihin.

Lue lisää

Tärkeää säätää piirit aluksi "samanarvoisiksi" paluupuolelta. Eli säätöihin vaikuttaa piirien pituudet syöttölinjat,sillä vesi kiertää sieltä mistä se helpoiten pääsee. Paluupuolelta säädetään virtausnopeus kyseisessä piirissä, siis kuinka kauan tulovesi "viipyy piirissä".Sen jälkeen keskitytään tulopuoleen.

vielä joku kirjoitti:

Tärkeää säätää piirit aluksi "samanarvoisiksi" paluupuolelta. Eli säätöihin vaikuttaa piirien pituudet syöttölinjat,sillä vesi kiertää sieltä mistä se helpoiten pääsee. Paluupuolelta säädetään virtausnopeus kyseisessä piirissä, siis kuinka kauan tulovesi "viipyy piirissä".Sen jälkeen keskitytään tulopuoleen.

Lue lisää

Ei ole mitään säätömahdollisuutta ainakaan tuossa wirsbon systeemissä huonetermareiden kanssa.
Käsisäädössä toki voi portaattomasti säätää.
Siis piiri on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki, riippuen termostaatin halusta.
Jakotukille menee kyllä syöttöputkena niin isoa putkea, että kaikkiin piireihin siitä kyllä riittää.
Kaikki piirit kyllä kiertävät niin haluttaessa. Helppo kokeilla kädelläkin paluupuken lämmöt, ja verrata toisiinsa.
Tuo kilon paine riittää mainiosti ainakin minulla.
Tuohon pumppuun saisi ostetuksi lämpötila-anturit jokaiselle piirille erikseen, mutta ei taida olla hintansa väärtti hankinta.
Noista piirien pituuksista:
Ainakin omassani on pituudet mitoitettu "noin" samanpituisiksi. Olohuone, jossa tilaa on enemmän, on kaksi eri piiriä. Käsisäätöisissä on lyhyempiäkin lenkkejä. Virtausnopeutta muuttamalla pystyy vielä pelaamaan ehkä jonkin verran. Itse en ole tarvetta huomannut.
Kaverilla on muutaman vuoden vanhat myöskin Wirsbon tukit, ja niissä jotkin kuulat jotka näyttää virtausvoimakkuuden. Ongelmana siellä on yläkerran kierron heikkous. Alakerrassa kuulat viitosessa, mutta yläkerrassa ne nousee vain kolmoseen. Missähän mahtaa olla syy moiseen?

joku vaan kirjoitti:

Ei ole mitään säätömahdollisuutta ainakaan tuossa wirsbon systeemissä huonetermareiden kanssa.
Käsisäädössä toki voi portaattomasti säätää.
Siis piiri on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki, riippuen termostaatin halusta.
Jakotukille menee kyllä syöttöputkena niin isoa putkea, että kaikkiin piireihin siitä kyllä riittää.
Kaikki piirit kyllä kiertävät niin haluttaessa. Helppo kokeilla kädelläkin paluupuken lämmöt, ja verrata toisiinsa.
Tuo kilon paine riittää mainiosti ainakin minulla.
Tuohon pumppuun saisi ostetuksi lämpötila-anturit jokaiselle piirille erikseen, mutta ei taida olla hintansa väärtti hankinta.
Noista piirien pituuksista:
Ainakin omassani on pituudet mitoitettu "noin" samanpituisiksi. Olohuone, jossa tilaa on enemmän, on kaksi eri piiriä. Käsisäätöisissä on lyhyempiäkin lenkkejä. Virtausnopeutta muuttamalla pystyy vielä pelaamaan ehkä jonkin verran. Itse en ole tarvetta huomannut.
Kaverilla on muutaman vuoden vanhat myöskin Wirsbon tukit, ja niissä jotkin kuulat jotka näyttää virtausvoimakkuuden. Ongelmana siellä on yläkerran kierron heikkous. Alakerrassa kuulat viitosessa, mutta yläkerrassa ne nousee vain kolmoseen. Missähän mahtaa olla syy moiseen?

Lue lisää

Onko kaverillasi yläkerrassa liian kylmä?

Yksi syy voi olla se että yläkerran paine on pienempi johtuen korkeuserosta. Lieneekö merkitystä..?

Toinen syy voi olla myös se ettei yläkerrassa tarvita niin paljon kiertoa koska alakerta lämmittää myös yläkertaa. Joko termostaatti tekee tämän tempun tai sitten ne on säädetty noin.

Korjauksena voisi olla kuristus alakerran kiertoon jos tuossa edes mitään ongelmaa on.

Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti. Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä). Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön.

ilmari kirjoitti:

Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti. Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä). Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön.

Lue lisää

Viilataan hieman pilkkua. Eli termostaatti on on-off tyyppinen lämpötilatunnistin. Ja lämmitystä säädetään yleensä säätimillä(P,PI,PID...) jotka toimivat enemmän tai vähemmän portaattomasti.

ilmari kirjoitti:

Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti. Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä). Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön.

Lue lisää

Parempi se kai noin olisikin, mutta nuo omat ainakin sulkee kokonaan piirin kunnes huonetermostaatti käskee ne aukaista.
Tuon maalämmön kanssa niillä ei voi huonetta lämmittää koskaan liikaa, koska kone ei anna lämmintä vettä kiertoon kuin sen minkä ulkoilman mukaan on säädetty.
Minulla ainakin toimii ihan hyvin noinkin on/off systeemillä.
Ne termarit vaikuttavat vain vähän tuohon yleiseen viihtyvyyteen koska kaikkialla on kuitenkin suunnilleen sama lämpötila johtuen esim ilmanvaihdosta.
Vaikka piiri olisi kiinni viikon, niin esim. makuuhuoneessa ei ole kuin pari astetta viileämpää kuin muualla. Kesällä lämmitystoiminto ei ole ollenkaan käytössä.

ilmari kirjoitti:

Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti. Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä). Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön.

Lue lisää

"Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti."

Jos on portaaton säätö niin virtaus tulee voimakkaampana lattiaan ja sinne lattiaputkeen ehkä jäisi vähemmän sakkaa???

Toisaalta portaaton on/off säädin aiheuttanee paineiskuja järjestelmään, onkohan niissä aina vaimentimet??

"Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä)."

Paitsi jos halutaan mukavuussyistä pitää lattia lämoöisenä, esim. kellarin takkahuoneen laattalattia.
Tuolloin käytetään lattiatermostaattia tai heitetään termostaatti toimilaitteineen metsään.

"Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön."

Tai sitten se on säädetty "väärin".

Tai sitten se on säädetty (ruotsalaistyyppisen) maalämpöpumpun suosituksen mukaisesti "auki" eli about 30 asteesen.

raksaaja kirjoitti:

"Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti."

Jos on portaaton säätö niin virtaus tulee voimakkaampana lattiaan ja sinne lattiaputkeen ehkä jäisi vähemmän sakkaa???

Toisaalta portaaton on/off säädin aiheuttanee paineiskuja järjestelmään, onkohan niissä aina vaimentimet??

"Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä)."

Paitsi jos halutaan mukavuussyistä pitää lattia lämoöisenä, esim. kellarin takkahuoneen laattalattia.
Tuolloin käytetään lattiatermostaattia tai heitetään termostaatti toimilaitteineen metsään.

"Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön."

Tai sitten se on säädetty "väärin".

Tai sitten se on säädetty (ruotsalaistyyppisen) maalämpöpumpun suosituksen mukaisesti "auki" eli about 30 asteesen.

Lue lisää

Paineiskuja ei tule koska piirin sulkeutuminen kestää noin kolme minuuttia.
Tuo mukavuus syistä lattian lämpimänä pitäminen on ainoa huono puoli tässä maalämmössä.
Yritin nimittäin nostaa lämpöjä vain laatoitetuissa tiloissa ja sekin riitti lämmittämään ainakin tämän talon liian lämpimäksi.
Täytyy katsoa kesällä mitä tuolle voisi tehdä.

ilmari kirjoitti:

Onko kaverillasi yläkerrassa liian kylmä?

Yksi syy voi olla se että yläkerran paine on pienempi johtuen korkeuserosta. Lieneekö merkitystä..?

Toinen syy voi olla myös se ettei yläkerrassa tarvita niin paljon kiertoa koska alakerta lämmittää myös yläkertaa. Joko termostaatti tekee tämän tempun tai sitten ne on säädetty noin.

Korjauksena voisi olla kuristus alakerran kiertoon jos tuossa edes mitään ongelmaa on.

Lue lisää

Huonetermareita, vaan säätö tukista. Paine ei vain nouse vaikka piiri kokonaan auki.
Jonkinlainen kuristin voisi auttaa tuohon ongelmaan, koska yläkerta on viileä.
Talo on viidessä tasossa, nousee puoli kerrosta limittäin. Aika jännä rakenne.

raksaaja kirjoitti:

"Sen verran säätöteoriasta tiedän että kuulostaa typerältä termostaatti joka avaa tai sulkee piirin kokonaan. Säädönhän pitäisi tapahtua niin että jos on liian lämmin niin venttiiliä aletaan kääntää hiljalleen kiinni. Jos on liian kylmä niin toisinpäin. Eli säätö tapahtuu portaattomasti."

Jos on portaaton säätö niin virtaus tulee voimakkaampana lattiaan ja sinne lattiaputkeen ehkä jäisi vähemmän sakkaa???

Toisaalta portaaton on/off säädin aiheuttanee paineiskuja järjestelmään, onkohan niissä aina vaimentimet??

"Venttiilin pitäisi olla täysin kiinni vain silloin kun huoneen lämpö on korkea ilman lämmitystäkin(kesällä)."

Paitsi jos halutaan mukavuussyistä pitää lattia lämoöisenä, esim. kellarin takkahuoneen laattalattia.
Tuolloin käytetään lattiatermostaattia tai heitetään termostaatti toimilaitteineen metsään.

"Jos venttiili on täysin auki niin silloin lämmitysteho on riittämätön."

Tai sitten se on säädetty "väärin".

Tai sitten se on säädetty (ruotsalaistyyppisen) maalämpöpumpun suosituksen mukaisesti "auki" eli about 30 asteesen.

Lue lisää

"Paitsi jos halutaan mukavuussyistä pitää lattia lämoöisenä, esim. kellarin takkahuoneen laattalattia.
Tuolloin käytetään lattiatermostaattia tai heitetään termostaatti toimilaitteineen metsään. "

Niinpä tuossa termostaatin pitää säätää lattian lämpötilaa huonelämmöstä riippumatta. Tai sitten niin että lattian lämmölle on minimilämpötila jota säädin ei alita vaikka huonetta ei tarvitsisikaan lämmittää. Tuollainen voisi olla hyvä muillakin kylmillä(laatta/kivi) lattioilla.

ON/off tyyppisellä venttiililläkin voidaan tehdä "portaaton säätö" niin että venttiiliä suljetaan ja avataan esim 5 min välein. Sulkuviivettä säätämällä saadaan melko hyvä säätö. Tätä kutsutaan pulssileveysmoduloiniksi(PWM).

Esim. venttiili auki 2min ja kiinni 3min. Säädin havaitsee että on liian kylmä. Sen jälkeen ventiili auki 2min 5s ja kiinni 2min 55s jne. Samaa menetelmää käytetään myös paremmissa sähköpattereissa jolloin patterit ovat melko tasalämpöisiä(eivätkä käristä pölyä niin pahasti).

Toivottavasti selostin tarpeeksi sekavasti.

ilmari kirjoitti:

"Paitsi jos halutaan mukavuussyistä pitää lattia lämoöisenä, esim. kellarin takkahuoneen laattalattia.
Tuolloin käytetään lattiatermostaattia tai heitetään termostaatti toimilaitteineen metsään. "

Niinpä tuossa termostaatin pitää säätää lattian lämpötilaa huonelämmöstä riippumatta. Tai sitten niin että lattian lämmölle on minimilämpötila jota säädin ei alita vaikka huonetta ei tarvitsisikaan lämmittää. Tuollainen voisi olla hyvä muillakin kylmillä(laatta/kivi) lattioilla.

ON/off tyyppisellä venttiililläkin voidaan tehdä "portaaton säätö" niin että venttiiliä suljetaan ja avataan esim 5 min välein. Sulkuviivettä säätämällä saadaan melko hyvä säätö. Tätä kutsutaan pulssileveysmoduloiniksi(PWM).

Esim. venttiili auki 2min ja kiinni 3min. Säädin havaitsee että on liian kylmä. Sen jälkeen ventiili auki 2min 5s ja kiinni 2min 55s jne. Samaa menetelmää käytetään myös paremmissa sähköpattereissa jolloin patterit ovat melko tasalämpöisiä(eivätkä käristä pölyä niin pahasti).

Toivottavasti selostin tarpeeksi sekavasti.

Lue lisää

itsellänikin tuo lattiatermari, koska siellä on myös takka. Ihan hyvä järjestely muuten.
Ikävä kyllä tuo kivi/laatta lattia tarvitsee ainakin itselläni noin 30 asteista vettä tuntuakseen lämpimältä. Suihkusta tuleva vesi lämmittää tuon kaakelin todella nopeasti, muttei kuivata sitä.
Lastalla on siis edelleen käyttöä ainakin kesällä.
Ilmanvaihto "huijaa" kyllä huonelämmöt alas, mutta kesällä tuokaan ei onnistu.
Miten saadaan käytännössä nuo termostaatit toimimaan esim. viiden minuutin jaksoissa?

joku vaan kirjoitti:

itsellänikin tuo lattiatermari, koska siellä on myös takka. Ihan hyvä järjestely muuten.
Ikävä kyllä tuo kivi/laatta lattia tarvitsee ainakin itselläni noin 30 asteista vettä tuntuakseen lämpimältä. Suihkusta tuleva vesi lämmittää tuon kaakelin todella nopeasti, muttei kuivata sitä.
Lastalla on siis edelleen käyttöä ainakin kesällä.
Ilmanvaihto "huijaa" kyllä huonelämmöt alas, mutta kesällä tuokaan ei onnistu.
Miten saadaan käytännössä nuo termostaatit toimimaan esim. viiden minuutin jaksoissa?

Lue lisää

Tuollaisia termostaatteja

kalle kirjoitti:

Tuollaisia termostaatteja

En tiedä miten markkinoilla olevat säätimet toimivat. Tuo mitä aiemmin juttelin on teoriaa siitä miten niiden pitäisi toimia. Teollisuus PID-säätimiä voi ostaa mutta niiden virittäminen vaatii asiantuntemusta. Itse ajattelin hoitaa tuo siemens simatici:lla.

kannattaa huomata että on mahdottomuus pitää lattia 30 asteisena ja silti huone 20 asteisena jos ulkona on lämmin.

Olisikohan devireg magneettiventtiili toimiva ratkaisu?