Koiranpentua ollaan ajateltu poikaystävän kanssa nelisen kuukautta ja miettinyt rotuja ja järjestelyitä ja koiran kanssa elämistä mutta sitä rotua en tosiaan ole sopivaa löytänyt. kauhea päänvaiva ja turhautuminen kun paljon rotuja olen ajatellut mutta tuntuu huonolta...
itse olen aktiivinen ja tykkään juoksulenkeistä ja käyn aika useinkin niillä myös kävelylenkeillä joten koira saisi olla myöskin aktiivinen. Sirorakenteinen luonteelta peruskiltti ja tottelevainen säkä ehkä siinä 50-60cm. karva mieluiten lyhyttä (esim. labbis, husky,dalmis) mulla on kokemusta ja tietoa koirista ja tiedän miten kouluttaa. asun kerrostalossa joten mieluiten hiljainen rotu tai sellainen minkä pystyy opettamaan olla haukkumatta. Metsää lähellä liikunnan puolesta.Ehdotuksia mikä olisi hyvärotu mulle?
Kiitos !:)
itse olen aktiivinen ja tykkään juoksulenkeistä ja käyn aika useinkin niillä myös kävelylenkeillä joten koira saisi olla myöskin aktiivinen. Sirorakenteinen luonteelta peruskiltti ja tottelevainen säkä ehkä siinä 50-60cm. karva mieluiten lyhyttä (esim. labbis, husky,dalmis) mulla on kokemusta ja tietoa koirista ja tiedän miten kouluttaa. asun kerrostalossa joten mieluiten hiljainen rotu tai sellainen minkä pystyy opettamaan olla haukkumatta. Metsää lähellä liikunnan puolesta.Ehdotuksia mikä olisi hyvärotu mulle?
Kiitos !:)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuo juoksuharrastus on pieni ongelma. Koira kun haluaa pysähtyä, haistella yms. Meillä oli göötti, joka tosin on pieni koira, mutta periaatteessa pitää paljostakin liikunnasta. Minä kun tuolloin vielä juoksin, en ollut hyvä ulkoiluttaja koiralle, jatkuvan juoksuni takia. Lopulta gööttimme ei halunnut enää lähteä kanssani lenkille.
Parin vuoden kuluttua kun jään eläkkeelle, otan göötin. Silloin minulla on aikaa sille, ja nykyään vain kävelen. Haukkuherkkähän göötti on, mutta ei se omakotitalossa haittaa.
Tämähän on tietenkin paskapuhetta. Kun juostaan niin juostaan eikä anneta koiran merkkailla tai metsästää. Pätee ihan kaikkien koirien kanssa.
Aloittajan ehdottamat rodut ovat kaikki hyviä juoksukavereita, mutta kestääkö oma kunto;) koirat kyllä jaksaa, myös pienemmät rodut (terrierit).
Ja kun aloittajalla kerta on kokemusta koirista niin siitä sitten vaan valkkaamaan joku sellainen terve yksilö jolla ei lonkat pauku ihan ekoina vuosina.
Tuo göötti oli tyttäreni koira, ja hänen kanssaan ulkoilu sujui siten kuin koiraa miellytti. Siksipä se ajatteli että ei lähde minun kanssani lenkille, kun rauhallisemmankin lenkin voi saada.
...sekarotuinen? Meidän perheeseen löytyi juuri meidän tarpeita vastaava sekoitus. Siinä on todennäköisesti viittä eri rotua, lähinnä noutajia, ja minusta tuntuu, että siinä yhdistyy kaikkien rotujensa parhaat puolet. Tietysti siinä on tuuriakin pelissä, että saako sopivan sekoituksen.
Koiran silmät on sen sielun peili. Kannattaa tarkkailla koiran katsetta. Jos se on kovin vaisu niin jättää ottamatta. Terävä katse hyvällä kontaktilla tietää hyvää, vaikka voikin olla nuorena työläs koulittava.
on sinun koirasi, ei hauku turhia, on kylläkin pitkäkarvainen, mutta saa leikata, ihana luonne ja jaksaa lenkkeillä, on uskollinen, lue teksti netistä tästä koirasta, minä itse omistan tällaisen ja aion ottaa kaverin myös samasta rodusta, on muuten tottelevainen ja helppo kouluttaa,,
Ota Jackrusseli, jaksaa lenkkeillä, ja pitää puolensa :)
Minä ehdotan Borderterrieriä.
Länsigöötanmaanpystykorva eli Göötti
Vinttikoira ainakin jaksaa juosta, eikä oman kokemukseni mukaan hirveästi jää haistelemaan puskia. Myös jos on narttu niin ei merkkaile, eli ei pysähtele jatkuvasti. Talvella tarvitsee loimen/takin päälle ulos koska karva on hyvin lyhyttä, mutta eipä tuo juoksua haittaa. Alaskanmalamuutti voisi olla myös hyvä, siitä toki lähtee karvaa aivan vietävästi ja keväällä saa harjata monta kertaa päivässä. Eivät kuitenkaan ole niin hankalia kouluttaa kuin huskyt eikä mene sekaisin, jos olet pari päivää kipeänä eikä koira saa paljoa liikuntaa.
Käytännönasioissa kannattaa sopia, kumpi teistä saa koiran jos eroatte.