Onko kitaransoiton oppiminen vaikeaa?

Soittouran aloittamisen vaiheushan on siitä kiinni, miten urhollisesti jaksat hangata niitä sointuja ja soinnulta toiseen vaihtamisia. Se on se vaihe, mihin homma tyssää jos tyssää.
Kun on pitkään itse soittanut ja soinnut tuntuu putoilevan vähän niinkun asiaa ajattelematta, unohtuu se tosia-asia, että näiden asioiden oppiminen ei ole mikään nipsnaps homma. Aika kuultaa muistot...
Ei ne sinun sormes väänny oikeeseen otteeseen, vaikka kuinka hanakasti lukisit sitä teoriaa:D
Kyllä se teoria rupee sitt tulemaan automaattisesti tutuksi barre-sointujen ym. myötä:D

NoJust kirjoitti:

Soittouran aloittamisen vaiheushan on siitä kiinni, miten urhollisesti jaksat hangata niitä sointuja ja soinnulta toiseen vaihtamisia. Se on se vaihe, mihin homma tyssää jos tyssää.
Kun on pitkään itse soittanut ja soinnut tuntuu putoilevan vähän niinkun asiaa ajattelematta, unohtuu se tosia-asia, että näiden asioiden oppiminen ei ole mikään nipsnaps homma. Aika kuultaa muistot...
Ei ne sinun sormes väänny oikeeseen otteeseen, vaikka kuinka hanakasti lukisit sitä teoriaa:D
Kyllä se teoria rupee sitt tulemaan automaattisesti tutuksi barre-sointujen ym. myötä:D

Lue lisää

Tiedän tasan kaksi sointua nimeltä ja virallisia sointuja osaan ottaa otelaudalta viisi kappaletta joista siis kolmen "nimeä" en edes tiedä/muista. Hyvin on silti levyjä tehty ja Suomea kierretty bändin kanssa ja koko ajan homma menee isommaksi.

riippuu_mitä_soittaa kirjoitti:

Tiedän tasan kaksi sointua nimeltä ja virallisia sointuja osaan ottaa otelaudalta viisi kappaletta joista siis kolmen "nimeä" en edes tiedä/muista. Hyvin on silti levyjä tehty ja Suomea kierretty bändin kanssa ja koko ajan homma menee isommaksi.

Lue lisää

Niin ei se Sepi Kumpulainenkaan tainnu kovin montaa soitua tietää ja nekin soitti erikoisvirityksellä niin, että pelkkä etusormi riiitti...ja jonkulaisen menestyksen sekin saavutti:D

Löytyvätkö soinnut esim. tästä linkistä?
http://kitaraharjoittelu.tripod.com/id8.html

Minä kuuntelin ne myös ja minusta ne olivat tosi hyviä ohjelmia ja varsinkin Margi Nymanin radioääni on suorastaan hypnotisoivaa, selkeää ja rauhallista. Iiro on humoristi ja niillä oli hauskoja juttuja. Mutta he avasivat niin valtavan kokoisia aihealueita parissa tunnissa ettei siitä oikeasti voikaan ymmärtää mitään jos ei ole jo valmiiksi vähän perillä siitä mistä puhuttiin. Sen vuoksi itse sain noista ohjelmista paljon ahaa elämyksiä kun olen yrittänyt perehtyä vähän musiikin teoriaan, mutta silti kokenut sen vaikeaksi ja työlääksi ja monet asiat ovat auenneet vähän huonosti, niin kokeneen ammattilaisen kansantajuinen havainnollistaminen ja runsaat esimerkit kyllä avarsivat ja innostivat jatkamaan omatoimista opiskelua. Samalla sai vähän mittasuhteita siitä kuinka älyttömän paljon pitää osata voidakseen toimia professionaalisemmissa kuvioissa. Itse olen ollut 35 vuotta innokas harrastaja.

Älä siis luovuta, kuuntele uudelleen se ohjelma areenasta ja mieti ajan kanssa niitä yksityiskohtia mitä siellä nousi esille ja kuuntele jälleen uudelleen, kyllä se siitä alkaa aueta. Näin aion toimia myös itse.

Mika222222222222 kirjoitti:

Minä kuuntelin ne myös ja minusta ne olivat tosi hyviä ohjelmia ja varsinkin Margi Nymanin radioääni on suorastaan hypnotisoivaa, selkeää ja rauhallista. Iiro on humoristi ja niillä oli hauskoja juttuja. Mutta he avasivat niin valtavan kokoisia aihealueita parissa tunnissa ettei siitä oikeasti voikaan ymmärtää mitään jos ei ole jo valmiiksi vähän perillä siitä mistä puhuttiin. Sen vuoksi itse sain noista ohjelmista paljon ahaa elämyksiä kun olen yrittänyt perehtyä vähän musiikin teoriaan, mutta silti kokenut sen vaikeaksi ja työlääksi ja monet asiat ovat auenneet vähän huonosti, niin kokeneen ammattilaisen kansantajuinen havainnollistaminen ja runsaat esimerkit kyllä avarsivat ja innostivat jatkamaan omatoimista opiskelua. Samalla sai vähän mittasuhteita siitä kuinka älyttömän paljon pitää osata voidakseen toimia professionaalisemmissa kuvioissa. Itse olen ollut 35 vuotta innokas harrastaja.

Älä siis luovuta, kuuntele uudelleen se ohjelma areenasta ja mieti ajan kanssa niitä yksityiskohtia mitä siellä nousi esille ja kuuntele jälleen uudelleen, kyllä se siitä alkaa aueta. Näin aion toimia myös itse.

Lue lisää

Ajatusteni ydin selviää ehkä tästä ketjusta.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13696635/musiikkiopetus-viestimissa

Mullekin noi nimim. musaslangia jutut on epäselviä. Niitä ei selitetä missään kunnolla vasta-alkajalle.

"Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan"...lauloi Juice Leskinen aikoinaan. En ole kuullut tällasta ohjelmaa, mutta mahtaisikohan mestarin Leskisen sanoista löytyä vastaus "ongelmaan"?!

Niin millä tavalla opetella juurisävelistä?

NoJust kirjoitti:

Niin millä tavalla opetella juurisävelistä?

Wikipedia kertoo:
  juurisävel
    (musiikki) koskematon sävel, jota ei ole korotettu tai alennettu
    Juurisävelet ovat c, d, e, f, g, a ja h.
 
 
Luultavasti nimimerkki Renegeissi tarkoittaa, että opettelet yksinkertaisesti perussoinnut ja veivaat niitä läpi.

Itse neuvoisin opettelemaan avosointuina C, Am, F ja G. Niillä sit soittaakin jo puolet maailman rokki- ja poppibiiseistä.
Sit opettelee molemmat barreesoinnut sekä duurissa että mollissa, niin sit pystyykin soittamaan varmaan 90% rokkibiiseistä. Kompit siis.

Näillä pääsee liikkeelle ja tärkeää on, että sormien lihasmuisti oppii ottamaan soinnut automaattisesti. Tähän pääsee vain soittamalla. Vaikeaa se ei ole mutta viehän se aikaa.

Pitkätukka_46v kirjoitti:

Wikipedia kertoo:
  juurisävel
    (musiikki) koskematon sävel, jota ei ole korotettu tai alennettu
    Juurisävelet ovat c, d, e, f, g, a ja h.
 
 
Luultavasti nimimerkki Renegeissi tarkoittaa, että opettelet yksinkertaisesti perussoinnut ja veivaat niitä läpi.

Itse neuvoisin opettelemaan avosointuina C, Am, F ja G. Niillä sit soittaakin jo puolet maailman rokki- ja poppibiiseistä.
Sit opettelee molemmat barreesoinnut sekä duurissa että mollissa, niin sit pystyykin soittamaan varmaan 90% rokkibiiseistä. Kompit siis.

Näillä pääsee liikkeelle ja tärkeää on, että sormien lihasmuisti oppii ottamaan soinnut automaattisesti. Tähän pääsee vain soittamalla. Vaikeaa se ei ole mutta viehän se aikaa.

Lue lisää

Ei pidä alkuunkaan paikkaansa, että C, Am, F ja G riittävät noin kattavaan tuotantoon. Lähes joka biisissä on omat koukkunsa noiden lisäksi.

"Sit opettelee molemmat barreesoinnut sekä duurissa että mollissa, niin sit pystyykin soittamaan varmaan 90% rokkibiiseistä. Kompit siis."
Mitä ovat molemmat barreesoinnut? Heitä sointukuviolinkit kaikkien sointujesi selventämiseksi.

NoJust kirjoitti:

Niin millä tavalla opetella juurisävelistä?

Ihan iisiä soittaa juurisävelistä. Laita nuotin alle tabulatuurimerkki esim. 5/3 joka tarkittaa kieli 5 ja väli 3. jne......
On ihan hyvä kirjoittaa nuottien alle merkinnät jolloin näät tauot ja muut nuottienkestot.
Homma pelittää ihan kivasti.
Siitä on helppo jatkaa eteenpäin kun treenaa ekaks tollai.
Itse oon puolivuotta opetellut ja kielet ja nauhavälit alkaa lytymään aika kivasti.
Tästä on helppo suorittaa jatkojuttuja.

mäenusko kirjoitti:

"Sit opettelee molemmat barreesoinnut sekä duurissa että mollissa, niin sit pystyykin soittamaan varmaan 90% rokkibiiseistä. Kompit siis."
Mitä ovat molemmat barreesoinnut? Heitä sointukuviolinkit kaikkien sointujesi selventämiseksi.

Lue lisää

"Mitä ovat molemmat barreesoinnut? Heitä sointukuviolinkit kaikkien sointujesi selventämiseksi."

Täh? Katso millainen on barré G, ja sitten millainen on barré C (kai nyt googlea osaat käyttää). Noilla kahdella saat sit tehtyä kaikki duurisoinnut (myös ylennetyt) siirtämällä vain kättä eri nauhan kohdalle.
Sit opettelet samoista mollit, ja taas menee samoin.

http://www.kitarat.info/kitaran-otteet-ja-soinnut/barre-soinnut/

Avoimet soinnut sit pitää opetella kaikki erikseen, mutta ei niitä nyt niin mahdottomasti ole ellei nyt ihan progea ala soittelemaan.

(Toi Thomannin opas näyttäis olevan ihan asiallinen, ainakin mitä pikavilkaisulta kattelin.)

Miksi kuuden kielen barressa sormitus on erilainen kuin viiden kielen?

Barre G ja barre C? Miksi noilla nimillä? Eikö ekalla nauhalla ole F?

Renegeissi kirjoitti:

Ihan iisiä soittaa juurisävelistä. Laita nuotin alle tabulatuurimerkki esim. 5/3 joka tarkittaa kieli 5 ja väli 3. jne......
On ihan hyvä kirjoittaa nuottien alle merkinnät jolloin näät tauot ja muut nuottienkestot.
Homma pelittää ihan kivasti.
Siitä on helppo jatkaa eteenpäin kun treenaa ekaks tollai.
Itse oon puolivuotta opetellut ja kielet ja nauhavälit alkaa lytymään aika kivasti.
Tästä on helppo suorittaa jatkojuttuja.

Lue lisää

On varmasti on helppoo joo, kun tietää mitä tarkoitetaan?!

Puhutaanko tässä nyt soinnun soittamisesta vai melodian?! Sointuhan koostuu vähintään kolmesta eri äänestä.

Vai tarkoittaako juurisävelien soittamisen helppoudella sitä, että soitetaan sävellajeista C-duuri tai A-molli, jotka ei sisällä ylennettyjä/alennettuja säveliä?

Sävelestä soittamisesta.

Tuossahan nuo. Opettele tuosta tuo ensimmäinen ja neljäs sarake, eli mollit ja duurit, niin niillä voit veivailla.

Kolmen viimeisen sarakkeen sointuja en muista koskaan käyttäneeni enkä kyllä noita kolmannen sarakkeen maj-sointujakaan juuri sen enempää. Jossain biisissä melodian rakentumisessa voi olla joku noista käytössä, mutta niitä nyt on turha erikseen alkaa opettelemaan.

Neljä saraketta jää siis opeteltavaksi ja sit noi barreet siinä alhaalla, joista saa siis samat kuin avosoinnuista mutta lisäksi myös ylennetyt soinnut (joita ei avosoinnuista saa, mutta joita aina välillä väkisinkin tarvitsee).

Pitkätukka_46v kirjoitti:

Tuossahan nuo. Opettele tuosta tuo ensimmäinen ja neljäs sarake, eli mollit ja duurit, niin niillä voit veivailla.

Kolmen viimeisen sarakkeen sointuja en muista koskaan käyttäneeni enkä kyllä noita kolmannen sarakkeen maj-sointujakaan juuri sen enempää. Jossain biisissä melodian rakentumisessa voi olla joku noista käytössä, mutta niitä nyt on turha erikseen alkaa opettelemaan.

Neljä saraketta jää siis opeteltavaksi ja sit noi barreet siinä alhaalla, joista saa siis samat kuin avosoinnuista mutta lisäksi myös ylennetyt soinnut (joita ei avosoinnuista saa, mutta joita aina välillä väkisinkin tarvitsee).

Lue lisää

Ja kuten huomaat, niin "avoimista soinnustakin" F ja H (ja muutama muukin) ovat oikeestaan barre-sointuja, niin lopulta ei niiden jälkeen jää kuin 16 ulkoa opeteltavaa.

Mistä tietää, milloin pitää käyttää avoimia ja milloin barresointuja? Esim. avoin A kuulostaa erilaiselta kuin vitosnauhalta soitettu barre-A.
Riippuuko se jotenkin melodian sävelien korkeudesta?

mäenusko kirjoitti:

Mistä tietää, milloin pitää käyttää avoimia ja milloin barresointuja? Esim. avoin A kuulostaa erilaiselta kuin vitosnauhalta soitettu barre-A.
Riippuuko se jotenkin melodian sävelien korkeudesta?

Lue lisää

Pelkkä sointumerkki ei ota kantaa pitääkö soittaa barrella vai ei tai edes siihen mistä oktaavista sointu pitäis soittaa. Jos se halutaan "määrätä", niin se pitää erikseen ilmaista nuotein tai jotenkin.
Sointu on yleispätevä merkintä, eli sen voit soittaa ihan millä soittimella haluat. Tietysti jos sen haluu soittaa harmonisesti, niin täytyy olla soitin jolla pysyy soittamaan monta ääntä yhtä aikaa.

Soinnussa pitäisi olla vähintään kolme eri ääntä. Merkki ei ota kantaa tosiaan siihen, missä korkeusjärjestyksessä äänet ja mitkä äänet "tuplataan"...ainut mikä yleensä lisätään merkkiin on jos matalin ääni on joku muu, kun soinnun kantasävel esim. A/C#, jos soitetaan A-sointu jonka pohjimmainen ääni on C# Kyseinen sointu on ihan yhtälailla A-sointu joka vain halutaan sovituksellisista syistä soittaa noin. Bändissä basisti yleensä hoitaa nuo pohjasävelet, jotan sillon se on melko lailla sama, soittaako kitaristi pelkän A vai A/C# -soinnun.

Ei avoimen A-soinnun ja viitosnauhalta otetun A-barren (E-soinnusta muodostetun), soinnun välillä pitäs kovin hirveetä ero olla, koska äänten inttervallijärjestys on sama?! Barressa vaan yksi tuplattu ääni enemmän.

Soinnun korkeus (oktaavi) vaikuttaa kyllä siihen, miltä kappale kuulostaa. Avoin sointu kuulostaa muutenkin erilaiselta kuin barre, koska vapaat kielet soivat eri tavalla kuin nauhaa vasten painetut. 6-kielen barrea on erittäin vaikeata saada soimaan puhtaasti. Sointuja on hyvin hankala ottaa vapaiden kielten osumatta painetun kielen sormeen.
Miten valmiiseen melodiaan valitaan soinnut? Sointujen ja melodian yhteyttä ei selitetä oikein missään ymmärrettävästi. Onko melodiassa oltava samat nuotit kuin kohdalla olevassa soinnussa? Peräkkäiset soinnut on tietysti saatava sopimaan toisiinsa, jotta kappale kuulostaa luontevalta.

mäenusko kirjoitti:

Soinnun korkeus (oktaavi) vaikuttaa kyllä siihen, miltä kappale kuulostaa. Avoin sointu kuulostaa muutenkin erilaiselta kuin barre, koska vapaat kielet soivat eri tavalla kuin nauhaa vasten painetut. 6-kielen barrea on erittäin vaikeata saada soimaan puhtaasti. Sointuja on hyvin hankala ottaa vapaiden kielten osumatta painetun kielen sormeen.
Miten valmiiseen melodiaan valitaan soinnut? Sointujen ja melodian yhteyttä ei selitetä oikein missään ymmärrettävästi. Onko melodiassa oltava samat nuotit kuin kohdalla olevassa soinnussa? Peräkkäiset soinnut on tietysti saatava sopimaan toisiinsa, jotta kappale kuulostaa luontevalta.

Lue lisää

Niin siis jos vertaa avointa G-duuri sointua ja kolmannen nauhan G-barrea niin siinähän se ero on paremmin huomattavissa, koska säveljärjestys on toisenlainen?!

Rankasti pelkistettynä melodiaan voi valita helposti soinnut, jos tietää mistä sävellajista melodia menee. Silloin voit muodostaa joukon sointuja sävellajin asteikon sävelistä.
Lähestulkoon kaikki musiikki menee joko duurista tai mollista. Näin ollen jos osaat soittaa kyseiset asteikot ja tiedät mitkä soinnut on sävellajin ns. pääsointuja...niin siinä kai se on perusohje?!

Valitset avo- tai barresoinnun sen mukaan mikä kuulostaa korvissasi parhaalta ja mikä on helpointa ottaa edellinen ja jälkimmäinen sointu huomioiden.
Lisäksi sähkitsällä barret kuulostaa usein paremmilta ja akustisella avoimet. Akustisellakin kuitenkin tarvii väkisinkin väliin barresointuja, koska kaikkea nyt vaan ei voi soittaa avoimilla.

NoJust kirjoitti:

Niin siis jos vertaa avointa G-duuri sointua ja kolmannen nauhan G-barrea niin siinähän se ero on paremmin huomattavissa, koska säveljärjestys on toisenlainen?!

Rankasti pelkistettynä melodiaan voi valita helposti soinnut, jos tietää mistä sävellajista melodia menee. Silloin voit muodostaa joukon sointuja sävellajin asteikon sävelistä.
Lähestulkoon kaikki musiikki menee joko duurista tai mollista. Näin ollen jos osaat soittaa kyseiset asteikot ja tiedät mitkä soinnut on sävellajin ns. pääsointuja...niin siinä kai se on perusohje?!

Lue lisää

Avoimessa G:ssä osa sävelistä soitetaan avoimelta ja eri kieleltä kuin barre-G:ssä. Ohut kieli kuulostaa muutenkin erilaiselta kuin paksumpi.
Melodian ja sointujen suhdetta täytyy tutkia joskus oikein ajan kanssa. Minulla on ollut päähänpinttymä, että melodian korkeus vaikuttaa soinnun valintaan ja että soinnussa on oltava samat nuotit kuin sen kohdalla olevassa melodiassa. Tästä seuraisi, että melodia voitaisiin soinnuttaa vain yhdellä tavalla.

mäenusko kirjoitti:

Avoimessa G:ssä osa sävelistä soitetaan avoimelta ja eri kieleltä kuin barre-G:ssä. Ohut kieli kuulostaa muutenkin erilaiselta kuin paksumpi.
Melodian ja sointujen suhdetta täytyy tutkia joskus oikein ajan kanssa. Minulla on ollut päähänpinttymä, että melodian korkeus vaikuttaa soinnun valintaan ja että soinnussa on oltava samat nuotit kuin sen kohdalla olevassa melodiassa. Tästä seuraisi, että melodia voitaisiin soinnuttaa vain yhdellä tavalla.

Lue lisää

Sitähän aina sanotaan, että paras tapa olla menemättä metsään improvisointitilanteessa on seurata kunkin soinnun ääniä:D

Mitä tarkoitat, että samalla soinnulla monta nimeä?

NoJust kirjoitti:

Mitä tarkoitat, että samalla soinnulla monta nimeä?

Varmaan tota, et H on sama kuin B ja B on Bb tai A#.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sävel#Kirjainnimet_ja_B

Onhan tuo vähän hassua, mutta kyse ei varsinaisesti ole soinnuista vaan ihan nuottien nimeämisongelmasta. Näiden kanssa pitää vaan elää.



Ja tietenkin ylennetty D (eli D#) on sama kuin alennettu E (eli Eb) koska kyseinen nuotti on D:n ja E:n välissä (kellonaikaa ilmaistessa suomen "puoli kolme" on useimmissa muissa kielissä "puolta yli kaksi").

Pitkätukka_46v kirjoitti:

Varmaan tota, et H on sama kuin B ja B on Bb tai A#.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sävel#Kirjainnimet_ja_B

Onhan tuo vähän hassua, mutta kyse ei varsinaisesti ole soinnuista vaan ihan nuottien nimeämisongelmasta. Näiden kanssa pitää vaan elää.



Ja tietenkin ylennetty D (eli D#) on sama kuin alennettu E (eli Eb) koska kyseinen nuotti on D:n ja E:n välissä (kellonaikaa ilmaistessa suomen "puoli kolme" on useimmissa muissa kielissä "puolta yli kaksi").

Lue lisää

Juuri tuota tarkoitin. Kirjaimen perässä on pahimmillaan merkkejä niin, että maallikko on ihan sekaisin. Nuottien lukeminen lennosta soiton aikana on tosi työlästä ainakin viivastolta. Varminta on opetella kappale ulkoa, mutta pitkän biisin muistaminen on myös vaikeata. Ammattilaisten kapasiteettia voi vain ihailla, kun parin tunnin setti sujuu tuosta vain taviksen huomaamatta painovirheitä.

mäenusko kirjoitti:

Juuri tuota tarkoitin. Kirjaimen perässä on pahimmillaan merkkejä niin, että maallikko on ihan sekaisin. Nuottien lukeminen lennosta soiton aikana on tosi työlästä ainakin viivastolta. Varminta on opetella kappale ulkoa, mutta pitkän biisin muistaminen on myös vaikeata. Ammattilaisten kapasiteettia voi vain ihailla, kun parin tunnin setti sujuu tuosta vain taviksen huomaamatta painovirheitä.

Lue lisää

Toki voit unohtaa esim. alennus merkit ja käyttää vain ylennysmerkkejä. Musiikin maailmassa kuiteskin tarvitaan molempia merkintöjä.
Esim. G-duurissa on yksi ylennetty sävel(F->F#). F-duurissa taas on yksi alennettu sävel(B->Bb). Eli "systeemi" kertoo selkeesti mitä muutetaan.
Jos käytettäis vaan ylennysmerkkejä se toisi myös nuotinnusteknisiä ongelmia, koska sävellajin etumerkithän merkataan etukäteen nuottiviivaston alkuun nuottiavaimen eteen.

Itse en tykkää tuosta saksalaisesta tavasta, että alennettu H onkin B

mäenusko kirjoitti:

Juuri tuota tarkoitin. Kirjaimen perässä on pahimmillaan merkkejä niin, että maallikko on ihan sekaisin. Nuottien lukeminen lennosta soiton aikana on tosi työlästä ainakin viivastolta. Varminta on opetella kappale ulkoa, mutta pitkän biisin muistaminen on myös vaikeata. Ammattilaisten kapasiteettia voi vain ihailla, kun parin tunnin setti sujuu tuosta vain taviksen huomaamatta painovirheitä.

Lue lisää

Nämä ammattilaiset veivaa samaa settiä vuosikaudet keikoillaan ja tulee vaan 2-3 uutta biisiä mukaan vuodessa. Vängellä kaiketi siinä oppii kun tulee toistoa kymmeniä kertoja.

Renegeissi kirjoitti:

Nämä ammattilaiset veivaa samaa settiä vuosikaudet keikoillaan ja tulee vaan 2-3 uutta biisiä mukaan vuodessa. Vängellä kaiketi siinä oppii kun tulee toistoa kymmeniä kertoja.

Lue lisää

Niin ja ammattilaisilla/kokeneilla soittajilla on yleensä hanskassa joko teoria tai he ovat muuten kokemuksen kautta oppineet tunnistamaan tiettyjä asioita. Tällöin kappaleitten opettelu helpottuu tai se käy impro -tilanteissa lennosta, kun tietää miksi siellä on sellaisia sointuja/juttuja, kun on...

Soittivathan Hurriganesin jätkätkin eka-aikoina samaa settiä koko ajan vaikka joukossa ei ollut kuin yksi ammattimuusikko joka todella osasi soitaa, Ile/Albert.

Ammattilaisilla on toistoja tuhansia ja taas tuhansia pienistä yksityiskohdistakin. Juttuja hiotaan päivittäin, vaikka ne olisivat periaatteessa hanskassakin. Rockissa ja rockissa on eroja, joihin tavallinen kuuntelija ei osaa kiinnittää huomiota. Akustinen soolosoitto ja laulu on oma lukunsa, kun jokainen moka kuuluu. Soitto tuntuu myös yksitoikkoiselta, jos osaaminen on kovin rajallista.

"Esim. G-duurissa on yksi ylennetty sävel(F->F#). F-duurissa taas on yksi alennettu sävel(B->Bb). Eli "systeemi" kertoo selkeesti mitä muutetaan."

Ylennys ja alennus merkinnät ei varsinaisesti liity sävellajimerkintään kylläkään. Sävellaji merkitään viivaston alkuun. Varsinaiset ylennys/alennus merkinnät menee sen mukaan mennäänkö asteikkoa ylös vai alas. Toisinsanoen jos edellinen nuotti on F niin seuraava on F# ja jos taas edellinen nuotti on G niin sama sävel olisi Gb.

"Ammattilaisilla on toistoja tuhansia ja taas tuhansia pienistä yksityiskohdistakin. Juttuja hiotaan päivittäin, vaikka ne olisivat periaatteessa hanskassakin."

No eipä nyt ihan noinkaan. Kyllä sitä ihmisellä pitää muutakin olla kuin työ ja sen valmistelu. Se on kuitenkin totta että moni popmusiikin "koukku" aiheuttaa joskus ihan turhaa päänvaivaa ja on siinä mielessä "turhaa", koska ei suurin osa yleisöä edes tiedosta sitä koukkua ja se menee siinä biisissä monelta ohi. Niitä alkaa huomaamaan vasta sitten kun itse harjoittelee biisejä. Esimerkiksi Led Zeppelinin biisit sisältää useammankin koukun eikä niissä ole mitään logiikkaa vaan ne pitää ajan kanssa opetella, että missä kohtaa ne tulee. Ne on vieläpä sellaisia että jos yksi soittaja mokaa, niin koko paketti kaatuu siihen ja se on keikalla helvetin noloa. Siksipä LZ biisejä ei oikein saa toimimaan ellei kaikki soittajat ole erittäin päteviä ja biisit pitää tosiaan harjoitella hyvin.

nakkisormi kirjoitti:

"Esim. G-duurissa on yksi ylennetty sävel(F->F#). F-duurissa taas on yksi alennettu sävel(B->Bb). Eli "systeemi" kertoo selkeesti mitä muutetaan."

Ylennys ja alennus merkinnät ei varsinaisesti liity sävellajimerkintään kylläkään. Sävellaji merkitään viivaston alkuun. Varsinaiset ylennys/alennus merkinnät menee sen mukaan mennäänkö asteikkoa ylös vai alas. Toisinsanoen jos edellinen nuotti on F niin seuraava on F# ja jos taas edellinen nuotti on G niin sama sävel olisi Gb.

"Ammattilaisilla on toistoja tuhansia ja taas tuhansia pienistä yksityiskohdistakin. Juttuja hiotaan päivittäin, vaikka ne olisivat periaatteessa hanskassakin."

No eipä nyt ihan noinkaan. Kyllä sitä ihmisellä pitää muutakin olla kuin työ ja sen valmistelu. Se on kuitenkin totta että moni popmusiikin "koukku" aiheuttaa joskus ihan turhaa päänvaivaa ja on siinä mielessä "turhaa", koska ei suurin osa yleisöä edes tiedosta sitä koukkua ja se menee siinä biisissä monelta ohi. Niitä alkaa huomaamaan vasta sitten kun itse harjoittelee biisejä. Esimerkiksi Led Zeppelinin biisit sisältää useammankin koukun eikä niissä ole mitään logiikkaa vaan ne pitää ajan kanssa opetella, että missä kohtaa ne tulee. Ne on vieläpä sellaisia että jos yksi soittaja mokaa, niin koko paketti kaatuu siihen ja se on keikalla helvetin noloa. Siksipä LZ biisejä ei oikein saa toimimaan ellei kaikki soittajat ole erittäin päteviä ja biisit pitää tosiaan harjoitella hyvin.

Lue lisää

Tarkista merkkikantasi. Yksittäisiä säveliä voi korottaa tai alentaa sävellajista riippumatta. Nämä merkitään ko. nuottien kohdalle sävellajimerkintöjen ollessa viivaston alussa. Viivaston alussa olevat merkit voidaan yhtä lailla kumota yksittäisten sävelten kohdalla samoin kuin yleensä tahdin verran voimassa olevat yksittäisten sävelten korotukset tai alennukset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sävellaji
Riippuu siitä, mitä lasket toistoksi. Pelkästään soittamisen alkeiden opetteluvaiheessa tulee yksityiskohtien toistoja mielettömästi kotitarvetaiteilijallekin.
Led Zeppelin kuulostaakin turhan kikkailun takia nykivältä taviksen korvissa.

mäenusko kirjoitti:

Tarkista merkkikantasi. Yksittäisiä säveliä voi korottaa tai alentaa sävellajista riippumatta. Nämä merkitään ko. nuottien kohdalle sävellajimerkintöjen ollessa viivaston alussa. Viivaston alussa olevat merkit voidaan yhtä lailla kumota yksittäisten sävelten kohdalla samoin kuin yleensä tahdin verran voimassa olevat yksittäisten sävelten korotukset tai alennukset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sävellaji
Riippuu siitä, mitä lasket toistoksi. Pelkästään soittamisen alkeiden opetteluvaiheessa tulee yksityiskohtien toistoja mielettömästi kotitarvetaiteilijallekin.
Led Zeppelin kuulostaakin turhan kikkailun takia nykivältä taviksen korvissa.

Lue lisää

Niin no muunnesävelet on asia erikseen. Ei sitä sävellajia nyt niin orjallisesti tarvitse noudattaa;D
Tarkoitus oli puhua nimenomaan sävellajin etumerkinnöitä, eli siitä mitä merkkejä käytetään siellä viivaston alussa sävellajista riippuen.

nakkisormi kirjoitti:

"Esim. G-duurissa on yksi ylennetty sävel(F->F#). F-duurissa taas on yksi alennettu sävel(B->Bb). Eli "systeemi" kertoo selkeesti mitä muutetaan."

Ylennys ja alennus merkinnät ei varsinaisesti liity sävellajimerkintään kylläkään. Sävellaji merkitään viivaston alkuun. Varsinaiset ylennys/alennus merkinnät menee sen mukaan mennäänkö asteikkoa ylös vai alas. Toisinsanoen jos edellinen nuotti on F niin seuraava on F# ja jos taas edellinen nuotti on G niin sama sävel olisi Gb.

"Ammattilaisilla on toistoja tuhansia ja taas tuhansia pienistä yksityiskohdistakin. Juttuja hiotaan päivittäin, vaikka ne olisivat periaatteessa hanskassakin."

No eipä nyt ihan noinkaan. Kyllä sitä ihmisellä pitää muutakin olla kuin työ ja sen valmistelu. Se on kuitenkin totta että moni popmusiikin "koukku" aiheuttaa joskus ihan turhaa päänvaivaa ja on siinä mielessä "turhaa", koska ei suurin osa yleisöä edes tiedosta sitä koukkua ja se menee siinä biisissä monelta ohi. Niitä alkaa huomaamaan vasta sitten kun itse harjoittelee biisejä. Esimerkiksi Led Zeppelinin biisit sisältää useammankin koukun eikä niissä ole mitään logiikkaa vaan ne pitää ajan kanssa opetella, että missä kohtaa ne tulee. Ne on vieläpä sellaisia että jos yksi soittaja mokaa, niin koko paketti kaatuu siihen ja se on keikalla helvetin noloa. Siksipä LZ biisejä ei oikein saa toimimaan ellei kaikki soittajat ole erittäin päteviä ja biisit pitää tosiaan harjoitella hyvin.

Lue lisää

Jännää että mainitsit Led Zeppeliinin, kun ne nimenomaan tykkäs harrastaa vapaamuotoista jammailua lavalla ja puhutaa, että monet bändin biiseistä syntyi myöhemmin näiden livejamien kautta.

Minä miellän koukun yleispätevänä nimenä sävellykseen/sovitukseen tehtävästä jiposta, jolla erotutaan ns. peruskaavasta. Koukku voi yksinkertaisimmillaan olla vaikka yksittäinen sointu, joka poikkeaa jostain perinteisestä ja paljon käytetystä sointukierrosta.
Eli en minä näe, että koukku olisi välttämättä mikään soittajien taidonnäyte ja se kuitenkin voi olla jopa koko kappaleen kliimaksi ja on kuulijalle ihan yhtälailla tärkeä juttu.

NoJust kirjoitti:

Niin no muunnesävelet on asia erikseen. Ei sitä sävellajia nyt niin orjallisesti tarvitse noudattaa;D
Tarkoitus oli puhua nimenomaan sävellajin etumerkinnöitä, eli siitä mitä merkkejä käytetään siellä viivaston alussa sävellajista riippuen.

Lue lisää

Ihmettelin vain 'nakkisormen' tulkintaa merkinnöistä. Hän ajelee varmaan kvinttimaailmanpyörässä. (hitsinvitsi)

NoJust kirjoitti:

Jännää että mainitsit Led Zeppeliinin, kun ne nimenomaan tykkäs harrastaa vapaamuotoista jammailua lavalla ja puhutaa, että monet bändin biiseistä syntyi myöhemmin näiden livejamien kautta.

Minä miellän koukun yleispätevänä nimenä sävellykseen/sovitukseen tehtävästä jiposta, jolla erotutaan ns. peruskaavasta. Koukku voi yksinkertaisimmillaan olla vaikka yksittäinen sointu, joka poikkeaa jostain perinteisestä ja paljon käytetystä sointukierrosta.
Eli en minä näe, että koukku olisi välttämättä mikään soittajien taidonnäyte ja se kuitenkin voi olla jopa koko kappaleen kliimaksi ja on kuulijalle ihan yhtälailla tärkeä juttu.

Lue lisää

Tauko on laiskan miehen tehokeino. Ohilyöntikin käy yhden miehen orkesterille. Toimii aina pyytämättä ja yllättäenkin.

Joo soinnun sävelien opetteleminen on hyvä hanskata, josta päästään sitten ihan siihen duuriasteikkoon, jonka mukaan soinnut merkintänsä saa.

Oikeastaan kun hommaan pikkaisen perehtyy, niin aika pienillä eväillä pääsee hyvinkin syvälle.
Ihmiset varmasti kuvittelee, että pitää opetella lukuisia eri skaaloja koko kaulan alalta. Totuus on kuiteski se, että melkein kaikki musiikki perustuu ns. diatooniseen sävelkulkuun, eli siihen mistä muodostetaan duuri ja molliasteikot.

Eli kun duuriasteikko sisältää tismalleen samat sävelet, kun sen ns. rinnakkaismolliasteikko, eli duuriasteikon kuudennen sävelen molliasteikko.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos opitte tuon duuriasteikon vaikka koko otelaudan alalta, ja tiedätte mihin asemaan käsi siirretään otelaudan pitkittäissuunnassa, jos haluatte siirtää asteikon johonkin toiseen sävellajiin. Siinä sivussa tulette opetelleeksi myös molliasteikon, koska se duuriasteikko ja molliasteikko oli sama asia, eri kohdasta aloitettuna (duuriasteikon kantasävelestä puolitoista sävelaskelta alempana on sen rinnakkaismolli).
Sen lisäksi koska jokaisen duuriasteikon sävelestä voi samalla valla muodostaa oman asteikon, tulee opetelleeksi myös 5 muuta moodia.

En sano, että se käy kädenkäänteessä ja myös noiden asemien hahmottaminen vie aikansa. Mitä hyötyä? No jos pistätte telkkarin tai radion päälle ja sieltä tulee musiikkia, niin melko suurella todennäköisyydellä se perustuu juurikin tuohon samaan diatooniseen sävelkulkuun(yleensä molliin tai duuriin).
Kun onnistutte paikantaamaan mistä kohtaa otelautaa tämä asteikko "mätsää" musiikin kanssa.

Veikkaan että yllätytte miten yleinen juuri tuo sävelkulku on musiikin maailmassa!?:D

Mistä tietää, meneekö kappale duurissa vai mollissa, jos niissä on samat nuotit?

mäenusko kirjoitti:

Mistä tietää, meneekö kappale duurissa vai mollissa, jos niissä on samat nuotit?

Jos löydät asteikon, niin sen jälkeen pitäisi tunnistaa sävellajin kantasävel. Esim. jos asteikko on vaikkapa G-duurin mukainen, mutta kantasävel on E, niin sillon kyseessä on G-duurin rinnakkaismolli, eli E-molli.
Ihan sama logiikka toimii myös modaalisessa musassa, eli moodeihin perustuvassa, mutta ne on aika paljon harvinaisempia tapauksia.

En tiedä, onko silläkään varsinaisesti niin hirveästi väliä, koska sävelet on samat?!
Yleensähän kappaleen ensimmäinen tai viimeinen sointu paljastaa sävellajin.
Muutenhan duurin ja sen rinnakkaimollin pääsoinnutukin on samat, mutta mollissa on tapana muuttaa V-asteen sointu duuriksi, vaikka se sävellajin mukaan ois molli (esim. E-mollissa V-asteen sointu = Bm -> B). Tämä tapahtuu niin, että V-aste mollissa muodostetaankin harmonisen mollin, eikä ns. luonnollisen mollin ("tavallinen molli"), mukaan.

Tämä kannattaa huomioida esim. improvisoidessa, että varoo V-asteen soinnun kohdalla soittamasta sävellajin säveliä, jotka on ristiriidassa soinnun kanssa ja kuulostaa todennäköisesti pahalta. Sitt voi tietysti käyttää siinäkohtaa harmonista mollia, kun se sointu on kerran sen mukaan muodostettukin!?

NoJust kirjoitti:

Jos löydät asteikon, niin sen jälkeen pitäisi tunnistaa sävellajin kantasävel. Esim. jos asteikko on vaikkapa G-duurin mukainen, mutta kantasävel on E, niin sillon kyseessä on G-duurin rinnakkaismolli, eli E-molli.
Ihan sama logiikka toimii myös modaalisessa musassa, eli moodeihin perustuvassa, mutta ne on aika paljon harvinaisempia tapauksia.

En tiedä, onko silläkään varsinaisesti niin hirveästi väliä, koska sävelet on samat?!
Yleensähän kappaleen ensimmäinen tai viimeinen sointu paljastaa sävellajin.
Muutenhan duurin ja sen rinnakkaimollin pääsoinnutukin on samat, mutta mollissa on tapana muuttaa V-asteen sointu duuriksi, vaikka se sävellajin mukaan ois molli (esim. E-mollissa V-asteen sointu = Bm -> B). Tämä tapahtuu niin, että V-aste mollissa muodostetaankin harmonisen mollin, eikä ns. luonnollisen mollin ("tavallinen molli"), mukaan.

Tämä kannattaa huomioida esim. improvisoidessa, että varoo V-asteen soinnun kohdalla soittamasta sävellajin säveliä, jotka on ristiriidassa soinnun kanssa ja kuulostaa todennäköisesti pahalta. Sitt voi tietysti käyttää siinäkohtaa harmonista mollia, kun se sointu on kerran sen mukaan muodostettukin!?

Lue lisää

Kantasävel? Selityksesi on liian monimutkainen ja poukkoileva minun tajuta. Kuuletko kappaleen menevän mollissa tai duurissa? Jos tätä ei aisti, molli tai duuri menevät harakoille.

mäenusko kirjoitti:

Kantasävel? Selityksesi on liian monimutkainen ja poukkoileva minun tajuta. Kuuletko kappaleen menevän mollissa tai duurissa? Jos tätä ei aisti, molli tai duuri menevät harakoille.

Lue lisää

Jos sävellaji on E-molli niin kantasävel on E, jos G-duuri niin kantasävel on G jne.

En ole tarkempaa tutkimusta tehnyt, mutta siinä on varmaankin paljon yksilöllistä eroa, tunnistaako mollit ja duurit. Tunnen montakin musiikkia harrastavaa ihmistä, jotka ei tunnista kuulemalla, onko joku sointu molli vai duuri...puhumattakaan, että tunnistaisivat sävellajin duuriksi tai molliksi.

Joissain tapauksissa sävellajin tunnistaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Mollistahan sanotaan, että se on alakuloinen sävellaji ja duuri iloinen, mutta kun kaikissa tapauksissa näin ei ole. Jotkut kappaleet on mollissakin niin iloisen kuuloisia, että tottunutkin korva voi mennä metsään.
Eli ei siitä kannata kovin hirveästi huolestua, jos sävellajista ei osaakaan suoraan sanoa, onko duuri tai molli.

Kannattaa yrittää tutustua termiin Tonaalisuus. Se liittyy oleellisesti just tähän aiheeseen

NoJust kirjoitti:

Jos sävellaji on E-molli niin kantasävel on E, jos G-duuri niin kantasävel on G jne.

En ole tarkempaa tutkimusta tehnyt, mutta siinä on varmaankin paljon yksilöllistä eroa, tunnistaako mollit ja duurit. Tunnen montakin musiikkia harrastavaa ihmistä, jotka ei tunnista kuulemalla, onko joku sointu molli vai duuri...puhumattakaan, että tunnistaisivat sävellajin duuriksi tai molliksi.

Joissain tapauksissa sävellajin tunnistaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Mollistahan sanotaan, että se on alakuloinen sävellaji ja duuri iloinen, mutta kun kaikissa tapauksissa näin ei ole. Jotkut kappaleet on mollissakin niin iloisen kuuloisia, että tottunutkin korva voi mennä metsään.
Eli ei siitä kannata kovin hirveästi huolestua, jos sävellajista ei osaakaan suoraan sanoa, onko duuri tai molli.

Kannattaa yrittää tutustua termiin Tonaalisuus. Se liittyy oleellisesti just tähän aiheeseen

Lue lisää

Olen erottavinani, koska C-sointu vaihtuu A-molliksi. Sävellajin kuuleminen tuntuu hankalammalta.
Osaan lukea nuotteja niin, että voin opetella melodian viivastolta, vaikka tuntemattoman melodian soittaminen suoraan nuoteista ei onnistukaan. Olen huomannut, että korvakuulolta soittamani voi poiketa aika paljonkin virallisesta nuottikirjoituksesta. Olen myös huomannut, että liikkeellä monenlaisia nuotinnoksia samasta esityksestä.
Nuoteista soittaminen on tylsää mekaanista puurtamista. Nuottien hakeminen korvakuulolta sopii minulle parhaiten. Tulee omia sovituksia ja oppii kuuntelemaan musiikkia 'syvällisemmin'. Maailma on täynnä musiikkia, mikä ei saa aikaan mitään tuntemuksia.
Mihin perustuu väite, mollissa on vaikeata soittaa sooloa? Tuntuu oudolta, koska duurissa pyöritellään samoja nuotteja.

mäenusko kirjoitti:

Olen erottavinani, koska C-sointu vaihtuu A-molliksi. Sävellajin kuuleminen tuntuu hankalammalta.
Osaan lukea nuotteja niin, että voin opetella melodian viivastolta, vaikka tuntemattoman melodian soittaminen suoraan nuoteista ei onnistukaan. Olen huomannut, että korvakuulolta soittamani voi poiketa aika paljonkin virallisesta nuottikirjoituksesta. Olen myös huomannut, että liikkeellä monenlaisia nuotinnoksia samasta esityksestä.
Nuoteista soittaminen on tylsää mekaanista puurtamista. Nuottien hakeminen korvakuulolta sopii minulle parhaiten. Tulee omia sovituksia ja oppii kuuntelemaan musiikkia 'syvällisemmin'. Maailma on täynnä musiikkia, mikä ei saa aikaan mitään tuntemuksia.
Mihin perustuu väite, mollissa on vaikeata soittaa sooloa? Tuntuu oudolta, koska duurissa pyöritellään samoja nuotteja.

Lue lisää

No siis niissä piireissä missä itse liikun kuuluu juurikin päinvastaista väittämää, eli että duurissa on vaikeampi. Kyse lienee siitä, että helppoa on se, mistä on tottunut kuuntelemaan tai soittamaan!?Heavyssä kun tuo molli tahtoo olla niin paljon yleisempi sävellaji.

Minun ei ole yhtään vaikea käsittää sitä. Ei se, että tiedät ne sävelet ja skaalat, mitkä sävellajin kanssa mätsää...yleensä pelkästään riitä. Hyvän improvisoinnin kannalta on tärkeää oppia sen asteikon "soundi"...ja minusta sen oppii ehkä paraiten sitä kautta, että harjottelee yksinkertaiseti sitä taustojen päälle mahdollisimman monipuolisesti. Mitä paremmin soundin opit, sen paremmin tiedostat mitä haluat soittaa mihinkin kohtaan.
Pelkkä ulkoa opitun asteikon veivaaminen ilman tätä selkeää kuvaa, mitä piäis hakea...ei yleensä tuota mitään elämää suurempaa lopputulosta, eikä se varmaan tyydytä itse soittajaakaan!?

NoJust kirjoitti:

No siis niissä piireissä missä itse liikun kuuluu juurikin päinvastaista väittämää, eli että duurissa on vaikeampi. Kyse lienee siitä, että helppoa on se, mistä on tottunut kuuntelemaan tai soittamaan!?Heavyssä kun tuo molli tahtoo olla niin paljon yleisempi sävellaji.

Minun ei ole yhtään vaikea käsittää sitä. Ei se, että tiedät ne sävelet ja skaalat, mitkä sävellajin kanssa mätsää...yleensä pelkästään riitä. Hyvän improvisoinnin kannalta on tärkeää oppia sen asteikon "soundi"...ja minusta sen oppii ehkä paraiten sitä kautta, että harjottelee yksinkertaiseti sitä taustojen päälle mahdollisimman monipuolisesti. Mitä paremmin soundin opit, sen paremmin tiedostat mitä haluat soittaa mihinkin kohtaan.
Pelkkä ulkoa opitun asteikon veivaaminen ilman tätä selkeää kuvaa, mitä piäis hakea...ei yleensä tuota mitään elämää suurempaa lopputulosta, eikä se varmaan tyydytä itse soittajaakaan!?

Lue lisää

Soittelen akustista yksikseni ilman taustoja. Käytännössä soittaminen on pelkkää sovittamista, koska kukaan ei pysty soittamaan mitään kappaletta kahta kertaa täsmälleen samalla tavalla. Vähintään nuottien aika-arvot ja rytmi heittävät väkisin sekunnin murto-osia. Myös äänen voimakkuus vaihtelee. Sävyjä riittää loputtomiin.
Kitaran virittäminen on tärkeätä oppia. On hyvä huomata, että soittimen voi virittää monella eri tavalla. Ei ole pakko tyytyä edes normaaliin kielivalikoimaan. Ei ole pakko soittaa kuudella kielellä.
Kitaraa viritettäessä selkiytyy moni asia. Soittimen voi tehdä mahdollisimman helpoksi soittaa. Kitaran voi virittää kappaleen mukaan. Musiikin voi sovittaa soittotekniikkaansa sopivaksi. Ei kannata tyytyä taistelemaan perusvehkeellä kyvyilleen ylivoimaisten kuvioiden kanssa.

Siis tuo linkin Jackson pysyy hyvin vireessä vaikka ei ole kiinteä talla? Olen jostain lukenut että halvemmat kitarat kannattaisi kuulemma ottaa kiinteällä tallalla jotta pysyvät paremmin vireessä. Täytyypä tilata jos suosittelet kokemuksesta. On ainakin erittäin edullinen ja kun on kerran vielä hyväkin.