olen ollut nyt jätkaverini kanssa kaukosuhteessa kohta 7 kuukautta. tunnettu ollaan jo noin 9 kk.
nyt haluankin kysyä teiltä muilta samassa tilanteessa olevilta, miten on mennyt?
me ei olla kertaakaan tapeltu jätkaverini kans, nähään aina viikonloppusin ja lomat ollaan ehdottomasti yhdessä. nyt suunnitellaan jo yhteen muuttoa, heti kun se on mahdollista.
haluaisin tietää, miten muut ovat onnistuneet suhteissaan...miten kauan on mennyt,että kyllästyminen pitkään välimatkaan on tullut?
meijän välillä matkaa on 220 kilsaa, joten ei tavallaan kovinkaan paljoa.ja toisen luokse pääsee aina junalla, jos haluaa, tai on tarve nähdä toinen.
mielestäni, sekä myös jätkäkaverini mielestä kaikki on mennyt mainiosti ja toivomme,että jatkossakin menee.kumpikin luottaa toisiinsa,eikä kummallakaan ole halua lopettaa. :)
laittakaapa siis omia kokemuksianne!
(en nyt halua kuulla kommenttia tyyliin: "ei kaukosuhteet mitään kestä", niitä olen kuullut jo ihan tarpeeksi,enkä perusta niistä pätkääkään!)
kaikilla ei voi onnistaa... :P
kiitoksia kaikille mahdollisille vastanneille ja hyvää kevättä muuten! kyllä se kesäkin toivottavasti kohtapian tulee... :)
nyt haluankin kysyä teiltä muilta samassa tilanteessa olevilta, miten on mennyt?
me ei olla kertaakaan tapeltu jätkaverini kans, nähään aina viikonloppusin ja lomat ollaan ehdottomasti yhdessä. nyt suunnitellaan jo yhteen muuttoa, heti kun se on mahdollista.
haluaisin tietää, miten muut ovat onnistuneet suhteissaan...miten kauan on mennyt,että kyllästyminen pitkään välimatkaan on tullut?
meijän välillä matkaa on 220 kilsaa, joten ei tavallaan kovinkaan paljoa.ja toisen luokse pääsee aina junalla, jos haluaa, tai on tarve nähdä toinen.
mielestäni, sekä myös jätkäkaverini mielestä kaikki on mennyt mainiosti ja toivomme,että jatkossakin menee.kumpikin luottaa toisiinsa,eikä kummallakaan ole halua lopettaa. :)
laittakaapa siis omia kokemuksianne!
(en nyt halua kuulla kommenttia tyyliin: "ei kaukosuhteet mitään kestä", niitä olen kuullut jo ihan tarpeeksi,enkä perusta niistä pätkääkään!)
kaikilla ei voi onnistaa... :P
kiitoksia kaikille mahdollisille vastanneille ja hyvää kevättä muuten! kyllä se kesäkin toivottavasti kohtapian tulee... :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
hyvin toi tuollaisella etäisyydellä, reilut kaksi vuotta, sen jälkeen olemmekin samassa kaupungissa asuneet (opiskelun takia) :-)
kyl sitä kannattaa joskus "tapellakin"
tsemppiä teille! eikä kannata välittää kavereiden/tuttujen "hattuilusta", kateellisia ovat vaan :-)
omalta kohdaltani voin sanoa että vuoden kaukosuhteen jälkeen emme tunteneet toisiamme tarpeeksi hyvin, vaikka kaikki vapaa-aika vietettiin yhdessä. muutettiin yhteen ehkä liian äkkiä...en tiedä...
yhdessä asuttiin n. 10 kuukautta ja sitten ero :(
toivottavasti teillä on parempi tuuri.
mä tapasin kultani netissä. tavattiin tasan 8 kk sitten ja ollaan oltu siitä asti yhessä. hän asuu musta n. 300 kilometrin päässä. nyt hän on armeijassa, ja nähää siksi joka viikonloppu, ku hän kulkee kavereittesa kyydillä intistä mun luo. kaverit näet asuu samalal paikkakunnalla. syksy vähän pelottaa, kun kultani menee kouluun kauas musta. kaksi vuotta pitäisi jaksaa silleen, ja sitten muutettaisiin yhteen.
meillä on menny tosi hyvin tähän asti. ei oo mitään ongelmia. mun mielestä välimatka ei oo ongelma. rakkaus kestää kaiken :)
meillä tulee tässä kohta (18.2) 7 kk täyteen, tunnettu ollaan kohtapian 9 kk.
onnetonta on vaan ollu sillon,kun ei olla voitu nähä kahteen viikkoon!
se on kamalaa se.nyt onneks ollaan kuitenki voitu aina nähä viikonloppusin.ja kyllä tää mielestäni kestää...
jo kaikki sukulaisetkin kyselee,että onkos tämä nyt sitten ikuista...ja siihen vastaan aina, että toivottavasti! :D
Mä ja mun jätkäkaveri tavattiin 10 kk sitten ja yhessä ollaan oltu 8 kk. välimatkaa meillä on noin 1300 km. nyt viimesen vajaan kuukauden meillä on ollut hirveä kriisi ja mua pelottaa että tässä ei nyt käykkään kovinkaan hyvin. Me ei luonnollisestikkaan nähä joka viikonloppu, vaan noin 3 viikon välein viikko yhdessä. Tähän asti kaikki on menny tosi mahtavasti, mutta nyt joulun jälkeen iski ihmeellinen kriisi päälle. mutta toivottavasti me selvitään! tsemppiä teille!:)