Taas tässä kävi näin...ei oo eka kerta....
En tiedä mikä mussa on kun tällästä tapahtuu. Ihastun palavasti ystävään, joka on hetero, enkä tule vastakaikua saamaan. Tuntuu ihan hemmetin pahalta :(.
Ollaan lähennetty ystäväni ja vitsailtu suhteestamme, mutta totuus on, että hän pitää miehistä eikä naisista yhtään.
En voi kertoa edes, etten menetä ystävyyttämme, mutta tuntuu niin pahalta, en jaksaisi nähdäkään.
Mitä teen? Millä pääsen yli?
En tiedä mikä mussa on kun tällästä tapahtuu. Ihastun palavasti ystävään, joka on hetero, enkä tule vastakaikua saamaan. Tuntuu ihan hemmetin pahalta :(.
Ollaan lähennetty ystäväni ja vitsailtu suhteestamme, mutta totuus on, että hän pitää miehistä eikä naisista yhtään.
En voi kertoa edes, etten menetä ystävyyttämme, mutta tuntuu niin pahalta, en jaksaisi nähdäkään.
Mitä teen? Millä pääsen yli?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sehän nyt on vaan niin, ettei tunteita voi käskeä alkamaan ja loppumaan. Tuollaista tapahtuu, mistä kerroit.
Auttaisko järjen käyttäminen? Tiedät, ettei siitä voi tulla mitään ja ei ystävyyssuhdetta kannata rikkoa, jos oot ihan varma, ettei naisista pidä. Eikä oikein muutenkaan. Järkeilin itse samanlaisen tilanteen takaisin ystävyydeksi, oli vaan pakko.
Juu näinhän se on tehtävä. On vaan niin hitsin vaikeaa olla järkevä kun kuitenkin näemme väkisinkin. Oikein pahaa tekee ajatuskin, etten voi kuin olla se ystävä, kuulla kehuja miehistä (välillä haukkujakin). Olla tavallinen kaveri.
En kyllä keksi yhtään mitään juttua että voisi olla OIKEASTI ihastunut, tykkää toki niin kuin ystävästä.