Olemme olleet mieheni kanssa avoliitossa 24 vuotta ja yhteisiä lapsia ei meillä ole vaan molemmilla on edellisestä avioliitosta yksi poika kummallakin. Mieheni on jäänyt aikanaan leskeksi ja näin hän on "antanut" omistamansa omakotitalon pojan ja heidän perheelleen (ositusta talosta ei ole tehty tiettävästi).
Nyt me olemme asuneet mieheni kanssa yhteisessä omistamassamme omakotitalossa , jonka rakennutimme reilut 10 vuotta. Meillä ei ole testamenttia? Nyt kuitenkin mieheni poika on "julkisesti" maininnut "ottavansa" asunnon itselleen, kun meistä aika jättää. Nyt ihmettelen kovasti asiaa, ja tietty oma poikani on hyvin hämmentynyt ja ärsyyntynyt tilanteesta.
Meillä on myös yhteisessä omistuksessa kesämökki, voiko testamenttiin laittaa kirjoitusta, että kesämökkiä ei saa myydä vaan se tulee säilyttää omistus suvussa??? Miten voin turvata itseni ja poikani tulevaisuuden rahan himoiselta mieheni pojalta??
Nyt me olemme asuneet mieheni kanssa yhteisessä omistamassamme omakotitalossa , jonka rakennutimme reilut 10 vuotta. Meillä ei ole testamenttia? Nyt kuitenkin mieheni poika on "julkisesti" maininnut "ottavansa" asunnon itselleen, kun meistä aika jättää. Nyt ihmettelen kovasti asiaa, ja tietty oma poikani on hyvin hämmentynyt ja ärsyyntynyt tilanteesta.
Meillä on myös yhteisessä omistuksessa kesämökki, voiko testamenttiin laittaa kirjoitusta, että kesämökkiä ei saa myydä vaan se tulee säilyttää omistus suvussa??? Miten voin turvata itseni ja poikani tulevaisuuden rahan himoiselta mieheni pojalta??
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Meillä ei ole testamenttia?"
Kysytkö tätä palstalta? Me emme tiedä onko teillä testamenttia vaiko ei. Jokainen ihminen tekee oman testamenttinsa, mitään yhteistä testamenttia ei voi olla olemassa. (ns. keskinäinen testamentti on vain kaksi tai useampi testamentti samassa asiakirjassa)
"Nyt kuitenkin mieheni poika on "julkisesti" maininnut "ottavansa" asunnon itselleen, kun meistä aika jättää"
Hän ei voi tälläistä esinekohtaista valintaa ihan noin vain tehdä. Tosin jos miehelläsi ei ole testamenttia, poika hänen ainoa perillisenään perii kaiken yksin. Eiköhän tuohon osuuteen jompi kumpi taloista mahtune. Ainoan perillisen lakiosakin on puolet jäämistöstä. Ositus ex-aviopuolison kuolinpesän kanssa toki pitää tehdä ensin, mikäli siinä on muita osakkaita kuin miehen poika. Tietenkään poika ei voi sinua osa-omistajaa häätää noin vain pois, mutta asunto voi mennä (pakko)myyntiin, jos pesää ei muuten saada jaettua.
"Meillä on myös yhteisessä omistuksessa kesämökki, voiko testamenttiin laittaa kirjoitusta, että kesämökkiä ei saa myydä vaan se tulee säilyttää omistus suvussa??? "
Tuollainen fideikomissaarinen testamenttimääräys on mahdollinen ainoastaan ensisaajan osalta, mutta sitomaton muun henkilön kuin testamentin tekijän kuolinhetkellä elävän taikka sitä ennen siitetyn ja sittemmin elävänä syntyvän tullessa mökin omistajaksi. Sääntöperinnöt on lakkautettu jo vuonna 1931 erityislailla eikä uusia voi perustaa.
Sitä paitsi harvemmin on järkevää yrittää pakottaa perillisiä pitämään omaisuutta pakolla yhteisomistuksessaan. Jää vielä koko mökki lahoamaan pystyyn.
"Miten voin turvata itseni ja poikani tulevaisuuden rahan himoiselta mieheni pojalta??"
Avioliitto on yksi mahdollisuus. Aviolesken turvana on mm. PK 3:1a §:n asumissuoja.
Teidän tapauksenne tosin vaatisi kokonaisvaltaista perintösuunnittelua ammattilaisen kanssa, koska ilmeisesti ei oikein tiedetä, mitä edes halutaan tehdä. Joka tapauksessa ainakin ositukset ex-puolison/kuolinpesän kanssa tulisi tehdä välittömästi, jos ne on jätetty jo useaksi vuosikymmeneksi roikkumaan ilmaan. Ikivanhojen ositusten laiminlyönneistä voi tulla erittäin vakavia vaikeuksia pesän selvitykseen, eritoten jos halutaan tehdä esinekohtaisia testamenttimääräyksiä!
Eiköhän se miehen poika saa sen talon missä asuu, puolet teidän talostanne ja puolet mökistä. Avioliittoa en suosittele, testamenttia ehkä. Tulisi ainakin mustaa valkoiselle. Ja toivottavasti olette molemmat merkittyinä virallisesti talon ja mökin omistajiksi.
Mitä miehen poika mahdollisesti saa tai ei saa, riippuu pesän varallisuudesta. Jos pesässä ei ole muuta mainittavaa omaisuutta, niin jako menee niin kuin 161616 esittää. Minä puolestani suosittelen avioliittoa testamentin sijasta. Osituksella saadusta omaisuudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa ja muutenkin aviopuolisoiden asema on aika tavalla vahvempi kuin avokkien.
Minä suosittelen avioliittoa, jos aiotte edelleen olla yhdessä.
Toisaalta, entä, jos avomiehesi myisi osuutensa asunnostanne sinulle? Jos teillä on vielä velkaa, se voi pysyä molempien nimissä, mutta talo olisi nimellisesti sinun. Jos luotatte toisiinne, jos miehesi on parempaa rotua kuin poikansa, tämä toimisi hyvin.
Testamentti kannattaa tietysti olla. Jos te molemmat teette testamentin, jossa jätätte kiinteistön sinun perillisellesi, miehen ahneen pojan lakiosa on vain puolet isänsä jäämistöstä. Ilman isänsä testamenttia hän saa isänsä koko perinnön.
Tämä maailma on nykyiseen jamaansa ajettu juuri ahneuden takia. Jokainen meistä, joka lähtee samaan ahneuden linjaan, on osa ongelmaa. Miehesi poika on samassa veneessä kuin me kaikki muutkin. Hänkin voi menettää kaiken, ellemme saa maailmaa muutettua, puhdistettua sitä hänen kaltaistensa ihmisten itsekkyydeltä.
Voisiko miehesi testamentti olla tyyliin: "Jätän kaiken omaisuuteni avopuolisolleni. Poikani on saanut entisen taloni ennakkoperintönä ja se kattaa hänen lakiosansa." Siis lakikielelle käännettynä jotain tuontapaista.