Meitin taidenäyttely

Täytyihän tuo Amalian kuva Ruunen ikuistama nyt tuoda näytille. On siinä näköä ja kokoa mitä kuvata!

http://www.artnet.com/galleries/tasende-gallery/tasende-gallery-inventory-catalogue/

En minä taiteesta mitää ymmärrä,
mutta sun lähettämä galleria oli toooooooosssssssi mielenkiintoista katsottavaa,
kiitos
siitä sainki kimmokeen mennä noille taiteelisille sivustoille katteleen enemmänki loistavia taide-aarteita,
picasso, zärpäkki sun muita kuuluisuuksia, anteeksi noi mun nimi hirviöt heh,

Peevelin Ruunemanni!
Enhän minä maalaustaiteen nobelistiksi ruvennut alkamaan, enkä ikimaailmassa olisi saanut kirjallisuuden nobeliakaan, kun en viitsisi haukkua suomalaisia miehiä enkä Venäjää.
Nettitaiteilijoitten näyttelyyn tulisin pää kolmantena jalkana kolisten. Voisin eläkeläisten lehteen kirjoittaa oikein kehuvan arvostelin ja yrittäisin tuttavankauppaa saada koko taiteilijaryhmän tauluineen päivineen televisioon.
Eipä aikaakaan, kun olisitte maailmankuuluja!
Itse pysyttelisin taustslla ja varmuudeksi vielä kyykkysilläni, etten vahingossa joutuisi kameran eteen. Itselleni ei en Teidän kauttanne kalastele kuuluisuutta, minkä täten vakuutan päättämällä kirjoitelmani tätähn.

Myös Skillanin taulut pitää saada näytille ilman muuta, pikkulinnut lauloivat hänenkin olevan taidemaalari. Johan Kahvipirtin tekstiilien ja kukkien tyylikkäät väriyhdistelmät kertovat erehtymättömästä värisilmästä ja kauneudentajusta. Voisin kuvitella Skillanin maalaavan herkkiä kukkatauluja.

Minäkin haluan luoda käsilläni kaunista ympäristööni, annan kasveille mahdollisuuden muodostaa luonnontaidetta. Koko luontohan on itsessään suurenmoinen taideteos ja jotkut armoitetut osaavat sitä kankaalle vangita. Nuo Ynnämuun männynrungot ja kangasmetsä ihan tuoksuvat kuvaa katsellessa. Sinisirkun maalaukset ovat elämänriemua ja värejä täynnään, ja miten paljon viehättäviä yksityiskohtia !

Jos vaan galleristit sallivat ja näyttelytilan henkeen sopii, voisin sen pihamaalle tuoda kukka-asetelmia ja vaikkapa luonnonmateriaaleista koottuja sommitelmia. Minulla on kerättynä mielikuvituksellisen muotoisia aaltojen silottamia ajopuun kappaleita ja täydellisen kauniita sileitä rantakiviä, käkkyräisiä oksia voisi käyttää myös...ja lintujen sulkia. Kukkien värikirjo ja muotokieli on loputon, kaiken lisäksi saa tuoksun. Herkät heiluvat heinät ovat ihastuttavia, vaaleankirjavaa viiruhelpiä lisään usein kimppuihin. Ruostunut rautakin tuntuu olevan puutarhamuotia, mutta minusta on parempi antaa raudan olla rautana, en hetekan pystyyn nostettua pohjaa vasten laittaisi ruusuköynnöstäni kasvamaan. Se kyllä voisi olla jo niinkutsuttua ITE-taidetta.

ruunemanni aiko maalata " muna liisan " siitäpä sinkosi toinen maaluksen aihe,
mitä sanoisitte " p i l l u -k a l l e " maalauksen aiheesta,
tommonen sankari oli kymmeniä vuosia sitten eräällä paikkakunnalla,
se oli hänen kaikkien tuntema lempinimi,
olisko hänen muistokseen maalaus aiheellinen,
sori jos joku loukkaantuu, ei ollu tarkotus,,

Kiitoksii linkistä vai vinkistä.
Miä sain inspiration vai mikä krammari se ny on.

Ku viäll lihoon parikymment kiloo, menen tyrkyttää itteäni taiteilijan mallks.
(Ei kummiskaa meitin nettitaitejoitten,)

Minunkin kuolemattoman upeat taideteokseni, jotka mieheni innoissaan kehystyttikin, alkoivat eläkkeelle siirryttyäni kuormittaa jo saunan lauteitakin,
joten päätin että viedään ne mökille vintin sivukomeroon, ( jonne aikaisemmin olen jo saanut valtavan isot lasitölkit sijoitettua . Sellaisiin - ennen pakastinta - survottiin puolukkaa talveksi, äidin muistan kurpitsaakin samaan hilloon
kätkeneen. )
Meillä miesväki yllytti viemään taulut myyntiin, mutta minulla oli muita suunnitelmia. . Ja minä voitin taistelun: ne kuormattiin autoon ja raahailtiin sinne vinttikomeroon. "Loppusijoituspaikka!" oli taas poikani kommentti, kuten niiden lasitölkkienkin kohdalla.
Voitte ne sieltä sitten kuoltuani hakea sinne "Nettitaitelijoiden taidemuseoon", joka kai Eteläsatamaan tai Aseman seutuun rakennetaan. Postuumisti sitten tulen kuolemattomaksi. :)

Näin monta taiteilijaa täällä . Wautsiwauuuuu!!!!

Vaatimattomuuteni perustuen en ole tohtinut kertoa omasta taiteellisuudestani. Minä piirsin aina ja maalasinkin lapsena ja hiukan aikuisenakin.
Saataisin tuon Amalian munkoreineen piirtää tai maalata. Tiedän kuitenkin, että ynnämuu ja sini-sirkku ovat paljon lahjakkaampia.

Kiitos mielenkiinnostanne!

Pääseekös mukaan maalarin haalareissa?
Kuva- ja sanataiteilijana yritän itseäni elättää, mutta harrastuksenahan se on joka tapauksessa tämä lyijykynä, jota korvaa näppäimistö tässä sähköisessä mediassa.
Kiireellinen elämänrytmi estää kyllä kokoaikaisen osallistumisen.
Erämaassa ei aina netti toimi.
Menestystä monen vuoden takaiseen suunnitelman toteuttamiseen. Kyllästyittekö?

Kukapa nyt kyllästynyt olisi, (no joo, Trumpin pieni suun malli ei miellytä ollenkaan korostuneisuudessaan), sitä kun 1/2 tunnin välein toistetaan tv ohi kulkeissani!

Tässä juuri ihailin pensselivarastoani, tyhjentäessäni laukkua, jota tarvitsen matkaa varten.
Eipä juuri vedä maalaaminen näissä puitteissa, työhuoneen vuokraaminenkaan ei kannata. Sen sijaan nautin kuin ennenkin katsellessani museoissa teosten monipuolisuutta, symboliikkaa ja kuvakieltä, milloin en vain antaudu värien lumoon!

Näin kesällä päivittäiset luontokokemuset, toisinaan elämän kauneus, ne riittävät antamaan sisältöä elämääni.

Taiteilijat ovat lopettaneet yhteisönsä.

Söikö hiiri maalit ja rotta järsi kynät ja pensselin varret?

Tulkaahan nyt töittenne ääreen, maalauspohjille uusia kuvia ja hiilet käyttöön, nyt alkaa syyskausi kun saatiin ensilumi maahan, Joululta alkaa kevätkausi!

Kovin oli hiilipölyä piirustushiilten säilytysputkessa.
Se pyörii tässä työpöydän ylimmässä laatikossa osin loppuunkirjoitettujen kuulakynien ja puisten värikynien joukossa.
Nythän ihan innostuin. Ulkona maisema on osittain mustavalkoista hämärän aikaan, eikä noita värejä päivälläkään jää maalarin silmään harmaata ja valkoista enemmän.

Öljyvärituubissa oli monessa korkki hiukan jumissa, nyt akryylit käyttöön, sanoo dear ja jatkaa vielä hetken hiilellä.