Probleeman poikanen

miten se on mahdollista?

Tuntuisi loogiselta, että ainakin jäätymispiste alenee jonkin verran juuri tuon "tiheyden pienentymisen eston"(=perkuleen periksiantamattoman säiliön) takia.

imbesilli kirjoitti:

miten se on mahdollista?

Tuntuisi loogiselta, että ainakin jäätymispiste alenee jonkin verran juuri tuon "tiheyden pienentymisen eston"(=perkuleen periksiantamattoman säiliön) takia.

Lue lisää

Mutta onko periksiantamaton säiliö mahdollinen? Vettä on kallion kolossa ja jäätyessään se voi halkasta sen kallion ellei se pääse laajenemaan.

Luultavasti ne molekyylijutut tiivistyy tosi paljon tässä periksiantamattomassa säiliössäsi ja jäätyy tekemättä vahinkoa tälle periksiantamattomalle säiliölle.

lammas-jr kirjoitti:

Mutta onko periksiantamaton säiliö mahdollinen? Vettä on kallion kolossa ja jäätyessään se voi halkasta sen kallion ellei se pääse laajenemaan.

Luultavasti ne molekyylijutut tiivistyy tosi paljon tässä periksiantamattomassa säiliössäsi ja jäätyy tekemättä vahinkoa tälle periksiantamattomalle säiliölle.

Lue lisää

Ei se vesi sitä kalliota varmaankaan halkaise(tai riippuu veden ja kallion määräsuhteista, ts. jos 1C vettä on 1000 kuutiota ja vaikkapa millimetrin rautakerros sen ympärillä, ja vettä lämmitetään, niin veden lämpölaajeneminen voisi kenties halkaista "rauta-kallion".
tämä siis oli vain esimerkki.)

tässä tapahtumassa syntyvä alipaine "vetää" jäätyvän veden takaisin nestemäiseksi. Mutta luulisi, että sillä on jokin raja jossa se kuitenkin jäätyy; kun vedellä on enää hyvin vähän lämpöenergiaa, sen luulisi jäätyvän "alipaineen vastustuksesta" huolimatta..

Onko veden tiheyden pieneneminen edellytys sen jäätymiselle? jos ei, niin minulla on tarjota varteenotettava mahdollisuus:: se jäätyy, mutta tiheys ei yksinkertaisesti pienene.

Tuoltahan löytyi myös lisää tietoa:

http://www.lsbu.ac.uk/water/explan2.html#Pmelt

Eli vesi aina jäätyy, kun pakkasta laitetaan riittävästi, oli paine mitä tahansa.

Onko veden tiheyden pieneneminen edellytys sen jäätymiselle?
Sinun tekstistäsi saan käsityksen joka minullakin on, eli ei.

"Mutta mielenkiintoinen kysymys on, mitä tapahtuu jos sen supertynnyrin poistaa sormia napsauttamalla."

Luulen olevani oikeassa kun sanon että ei sitä riks-raks ääntä kuulu, vaan vaan jää laajenee hitaasti.. ellei se jää sitten ole ollut kohtuuttoman paineen alla.

idiootti kirjoitti:

Onko veden tiheyden pieneneminen edellytys sen jäätymiselle?
Sinun tekstistäsi saan käsityksen joka minullakin on, eli ei.

"Mutta mielenkiintoinen kysymys on, mitä tapahtuu jos sen supertynnyrin poistaa sormia napsauttamalla."

Luulen olevani oikeassa kun sanon että ei sitä riks-raks ääntä kuulu, vaan vaan jää laajenee hitaasti.. ellei se jää sitten ole ollut kohtuuttoman paineen alla.

Lue lisää

minä äänestäisin äkkinäisen halkeamisen puolesta;
kovassa paineessa jää on "amorfinen", eli käytönnössä sitkeä neste.

Tällöin "sisällä" oleva vesi vaatii välittömästi oikeutta laajentua luonnollisiin mittoihinsa, eikä virtaus/ laajentuminen pysähdy ennekuin tasapainotila on saavutettu (jäännöspaine, jonka ulkokuori kestää). Arvaisin siis kakun poksahtavan palasiksi.

Tuollaisen paineen alenemisesta aiheutuvan energiamäärän nopea purkautuminen tosin voi aiheuttaa jopa faasimuutoksia (?) osassa jäämassaa ... hmm.. vai onko tässä kyseessä nopea tapahtuma, jolloin faasimuutosta ei välttämättä ehdi tapahtua, vrt. Wilson käyrä, jolloin voidaan "käväistä" veden faasialueella, eikä höyry ehdi tiivistyä jos pysytään alueen kosteus x~0.94-0.95 yläpuolella?

Arvaan kuitenkin että poks se sanoo.

konneensuunnittelija kirjoitti:

minä äänestäisin äkkinäisen halkeamisen puolesta;
kovassa paineessa jää on "amorfinen", eli käytönnössä sitkeä neste.

Tällöin "sisällä" oleva vesi vaatii välittömästi oikeutta laajentua luonnollisiin mittoihinsa, eikä virtaus/ laajentuminen pysähdy ennekuin tasapainotila on saavutettu (jäännöspaine, jonka ulkokuori kestää). Arvaisin siis kakun poksahtavan palasiksi.

Tuollaisen paineen alenemisesta aiheutuvan energiamäärän nopea purkautuminen tosin voi aiheuttaa jopa faasimuutoksia (?) osassa jäämassaa ... hmm.. vai onko tässä kyseessä nopea tapahtuma, jolloin faasimuutosta ei välttämättä ehdi tapahtua, vrt. Wilson käyrä, jolloin voidaan "käväistä" veden faasialueella, eikä höyry ehdi tiivistyä jos pysytään alueen kosteus x~0.94-0.95 yläpuolella?

Arvaan kuitenkin että poks se sanoo.

Lue lisää

Minä en pysty luopumaan käsityksestäni, jonka mukaan jää ei voi äkillisesti poksahtaa jään omien 'sidospaineen' vuoksi.
Veden tiheyden pieneneminenhän on kuulemani mukaan promillen luokkaa, ja tässähän ei logiikkani mukaan siis pääse syntymään suuren suurta painetta(sidosenergiaa, jota tavallaan vaadittaisiin poksahtamiseen). Sijaan tuntuisi järkevältä, jos tämä "luonnottomasti" tiheämpi jää yksinkertaisesti laajenisi hitaasti ulkokuorelta , ja kun se osa on laajentunut, niin sisemmät osat eivät ole enää ulomman kerroksen paineen alla, ja sekin saavuttaa tämän energeettisesti edullisimman tilan, jne. aina ytimeen asti.
Aika ontuvasti selitetty, myönnetään. Toivottavasti idea kuitenkin selvisi.

Jos siinä olisi enemmän energiaa, eli jos se olisi ollut suuremman paineen alla, niin olisin ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.

Arvaan siis, että se ei sano -poks-.

idiootti kirjoitti:

Minä en pysty luopumaan käsityksestäni, jonka mukaan jää ei voi äkillisesti poksahtaa jään omien 'sidospaineen' vuoksi.
Veden tiheyden pieneneminenhän on kuulemani mukaan promillen luokkaa, ja tässähän ei logiikkani mukaan siis pääse syntymään suuren suurta painetta(sidosenergiaa, jota tavallaan vaadittaisiin poksahtamiseen). Sijaan tuntuisi järkevältä, jos tämä "luonnottomasti" tiheämpi jää yksinkertaisesti laajenisi hitaasti ulkokuorelta , ja kun se osa on laajentunut, niin sisemmät osat eivät ole enää ulomman kerroksen paineen alla, ja sekin saavuttaa tämän energeettisesti edullisimman tilan, jne. aina ytimeen asti.
Aika ontuvasti selitetty, myönnetään. Toivottavasti idea kuitenkin selvisi.

Jos siinä olisi enemmän energiaa, eli jos se olisi ollut suuremman paineen alla, niin olisin ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.

Arvaan siis, että se ei sano -poks-.

Lue lisää

pari kommenttia:
- en ole varma tuosta aiemmin mainitsemastani jään "amorfisuudesta" todella kylmässä, mutta edelleen poksun puolesta;
- kyseessä on "paksuseinämäinen" paineastia (ydin on ~nestettä), jolloin seinämän lujuus kärsii geometrian mukana tulleista venymäeroista / taivutuspituuden erosta ulko- ja sisäkuoren välillä.
- jää on haurasta (t

konneensuunnittelija kirjoitti:

pari kommenttia:
- en ole varma tuosta aiemmin mainitsemastani jään "amorfisuudesta" todella kylmässä, mutta edelleen poksun puolesta;
- kyseessä on "paksuseinämäinen" paineastia (ydin on ~nestettä), jolloin seinämän lujuus kärsii geometrian mukana tulleista venymäeroista / taivutuspituuden erosta ulko- ja sisäkuoren välillä.
- jää on haurasta (t

Lue lisää

Aivan..
Todennäköisesti tämä näin menee, eli jää laajenee rauhanomaisesti:)

Hyvää joulua onnellista uutta vuotta vahingossa sisätiloissa räjähtäviä raketteja:)

Mielenkiintoinen asia, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksikaan. Onko todella mahdollista, että vesi voi muodostaa tiheämpiä kiderakenteita, kuten hiili timanttia?

Jos näin on, silloinhan sellainen kiderakenne on yhtä vakaa kuin tavallinen jääkin?

Muuten kyllä pitäisin todennäköisempänä amorfista muotoa, jäätä tiheämpää vettä joka ei aiheuttaisi painetta säiliön seiniin.

Rilli kirjoitti:

Mielenkiintoinen asia, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksikaan. Onko todella mahdollista, että vesi voi muodostaa tiheämpiä kiderakenteita, kuten hiili timanttia?

Jos näin on, silloinhan sellainen kiderakenne on yhtä vakaa kuin tavallinen jääkin?

Muuten kyllä pitäisin todennäköisempänä amorfista muotoa, jäätä tiheämpää vettä joka ei aiheuttaisi painetta säiliön seiniin.

Lue lisää

"Muuten kyllä pitäisin todennäköisempänä amorfista muotoa, jäätä tiheämpää vettä joka ei aiheuttaisi painetta säiliön seiniin."

eikös se joka tapauksessa aiheuta painetta säiliön seiniin, koska tällöinkin se pyrkisi pääsemään "energeettisesti edullisempaan tilaan"?

konneensuunnittelija kirjoitti:

minä äänestäisin äkkinäisen halkeamisen puolesta;
kovassa paineessa jää on "amorfinen", eli käytönnössä sitkeä neste.

Tällöin "sisällä" oleva vesi vaatii välittömästi oikeutta laajentua luonnollisiin mittoihinsa, eikä virtaus/ laajentuminen pysähdy ennekuin tasapainotila on saavutettu (jäännöspaine, jonka ulkokuori kestää). Arvaisin siis kakun poksahtavan palasiksi.

Tuollaisen paineen alenemisesta aiheutuvan energiamäärän nopea purkautuminen tosin voi aiheuttaa jopa faasimuutoksia (?) osassa jäämassaa ... hmm.. vai onko tässä kyseessä nopea tapahtuma, jolloin faasimuutosta ei välttämättä ehdi tapahtua, vrt. Wilson käyrä, jolloin voidaan "käväistä" veden faasialueella, eikä höyry ehdi tiivistyä jos pysytään alueen kosteus x~0.94-0.95 yläpuolella?

Arvaan kuitenkin että poks se sanoo.

Lue lisää

etelänavan kilometrien paksuisen jääkerrostumienkin alla, jossa se jääkerrostuman pohjalla oleva jää on todella kovan paineen alla.
Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli, paksuuden aiheuttaman paineen vuoksi.

Dude kirjoitti:

etelänavan kilometrien paksuisen jääkerrostumienkin alla, jossa se jääkerrostuman pohjalla oleva jää on todella kovan paineen alla.
Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli, paksuuden aiheuttaman paineen vuoksi.

Lue lisää

Asia selvä, tämmöinen luulo oli vain tarttunut ( huono kuulo?) tv:n luontodokumentista, jossa väitettiin ettei etelänavan mahd. maaperässä olevia rikkauksia voi hyödyntää (avo)louhoksen avulla juuri jään, siis ei veden, "nestemäisyyden" takia?

Ehtiikö joku googlettamaan asian?

idiootti kirjoitti:

"Muuten kyllä pitäisin todennäköisempänä amorfista muotoa, jäätä tiheämpää vettä joka ei aiheuttaisi painetta säiliön seiniin."

eikös se joka tapauksessa aiheuta painetta säiliön seiniin, koska tällöinkin se pyrkisi pääsemään "energeettisesti edullisempaan tilaan"?

Lue lisää

Liikuttelemalla kursoria faasidiagrammin eri kohdissa saa selville, millaista jäätä missäkin paineessa syntyy. Lisäksi napsattamalla hiiren nappulaa saa vielä tarkemman kuvauksen kunkin jäätyypin ominaisuuksista.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000005765401

Jäärä kirjoitti:

Liikuttelemalla kursoria faasidiagrammin eri kohdissa saa selville, millaista jäätä missäkin paineessa syntyy. Lisäksi napsattamalla hiiren nappulaa saa vielä tarkemman kuvauksen kunkin jäätyypin ominaisuuksista.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000005765401

Lue lisää

Olipa mielenkiintoista. Aina sitä näköjään oppii uutta. Ei sitten muuta kuin hyvää uutta vuotta!

Dude kirjoitti:

etelänavan kilometrien paksuisen jääkerrostumienkin alla, jossa se jääkerrostuman pohjalla oleva jää on todella kovan paineen alla.
Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli, paksuuden aiheuttaman paineen vuoksi.

Lue lisää

" Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli, paksuuden aiheuttaman paineen vuoksi."

Eihän paksuus painetta lisää, joten tarkoitat ilmeisesti tätä:

"Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli veden aiheuttaman paineen vuoksi." ?