Kaikkien aikojen paras kirjailija

Lukekaa vaikka Karamazovin veljekset, niin tiedätte mitä on oikea kaunokirjallisuus.

Yksi ehdokas olisi varmaan se työryhmä, joka kirjoitti raamatun - teoksella iso levikki, sisällössä kaikki mitä tarvitaan: ihmissuhteita, seksiä, juonitteluja, sotia, kateutta, historiallista jatkumoa jne.. jopa ihmeen ja yliluonnolllisen läsnäolo; kaikkea sitä mmitä Fedor Mihailovitsillä, Williamilla sun muilla, mutta näitä paljon aikaisemmin.

Joyce? Ulysses oli syönyt lähes kaiken siihen mennessä kirjoitetun, jonka jalosti ja päivitti. Joittenkin mielestä liian tiukaksi briketiksi, mutta kuitenkin... No ainakin mitalisijoille mielestäni yltää tässä jalossa kilvassa.

Sadan vuoden kuluttua historian tonkijat ovat tyytyväisiä Kalleraasun tarjoamasta lähdemateriaalista aikansa tavoista, työmenetelmistä ja murteesta. Maailman pisin elämäkerta se Iijokisarja toki on, mutta leimaaminen kaikkien aikojen parhaaksi kertoo enemmän avaajasta kuin kirjailijasta tai kirjoista. Eiköhän Jakki ole jäävi tuomariksi, liian läheinen Kalleraasulle.

Stephen King on kaikkien aikojen paras kirjailija.
Hänen luomisvoimansa ja mielikuvituksensa on vertaansa vailla ja siksi hän onkin maailman historian eräs menestyneimmistä kirjailijoista.

Kale Päätalo on kirjoittajana lähes täysin lahjaton, niin puisevaa on hänen tekstinsä. Eikä Päätalon elämässä ole oikein mitään mielenkiintoista. Päätalo on jotenkin hyvin säälittävä persoon, 40 ensimmäistä vuotta eli töitä tehden ja viimeiset 40 vuotta kirjoitti tuosta ensimmäisestä 40:tä vuodesta.
Se on oikeastaan pitkä sairaskertomus, Päätalon itsensä kannalta olisi pitkä psykoterapia ollut hedelmällisempää.

Päätaloa on lähinnä ostettu toisille lahjoiksi, joten pääasiassa hänen kirjat ovat lukemattomina hyllyissä pölyttymässä. Päätalo oli "varma" lahja mummolle ja vaarille, nykyisin tuon paikan on ottanut Laila Hietamies, jonka myös mitään sanomattomat kirjat, ovat konservatiivisuudessaan oivia lahjoja.

Aika hyvä perustelu parhaaksi kijrailijaksi, että on kirjoittanut sivumääräisesti pisimmän elämänkertaromaaniin. Ei se laatu vaan määrä vai?

Vaikka Kallen kuolemasta on vasta neljä vuotta niin ihmiset unohtavat hänen elämäntyönsä! Kallen Iijoki-sarja on kertomus kuinka mies voi nousta täydellisestä ahdingosta yhdeksi maan arvostetuimmaksi kirjailijaksi. Iijoki-sarjan kautta voi myös nuoremmant polvet kokea edes tuulahduksen menneen ajan ilmapiiristä. Mielestäni nuorisolle (olen itsekin vasta 22v.) tekisi hyvää lukea vaikka lukiossa Kallen omaan nuoruusikään liittyvä kirja, kuten "Liekkejä laulumailla" tai "Tuulessa ja tuiskussa". Siis ei se sivumäärä, todellakaan!

...kirjoittajan, nimenomaan kirjailijana, Päätalo ei yllä edes keskinkertaiseen. Olen lukenut Iijoki-sarjan jokseenkin kokonaan, jostakin sodan vaiheista loppuunteokseen saakka (useita kertoja jopa!). Varsinkin sodanjälkeisen Suomen olojen kuvaus on kiinnostavaa ja nostalgista. Iijoki-sarjan painottuessa Tampereeseen olen ollut vieläkin kiinnostuneempi. En halua millään muotoa väheksyä Päätalon urakkaa ja ihailen hänen sinnikkyyttään. Varsínaista lahjakkuutta ei ole helppo hahmottaa hänen kerronnassaan, mutta jotkin ihmiskuvaukset ovat sangen osuvia, jotkin kohtaukset todenmakuisia ja viihdyttäviä. Eli summaten: kannatti ehdottomasti kirjoittaa, ei mennyt työnsä hukkaan.

Jos arvostellaan kirjailijan 'hyvyyttä' tai 'paremmuutta', kannattaa kuitenkin silloin keskittyä nimenomaan kirjallisiin ansioihin.

Lukijoiden määrä ei ole mikään mittari, useimmiten päinvastoin kirjallisessa paremmuudessa.

Olen juuri loppu puolella Iijoki sarjassa.Olen sitä mieltä,että K Päätalo on yksi merkittävimmistä kirjailijoista Suomessa.Vaikka kirjat ovatkin paikkapaikoin pikkutarkkaa tilannekuvausta,niin kirjan henkilöt ja juoni tempaavat lukijansa mukaan hyvinkin syvällisesti.
Olen ainakin tyytyväinen lukemaani kirjoihin

Tuollaiseen kysymykseen on melkein mahdoton
vastata ku kirjailijoita
on niin moneen eri tyyliin ja kategoriaan.

kamalasti haukkuvat Kallea.
luulenpa että eivät itse saa paperille mitään muuten kuin pytyllä.

Suomalaisista en tunne edes kaikkia joten en kai ole silloin oikee tähän antaan vastausta mutta tapio kaitaharjun kirjoista tykkään paljon. Hän kirjottaa esim maailmojen energiasta, vihreydestä, uskonnoista, mytologiasta, psykologiasta ja filosofiasta tavalla joka vakuuttaa, koska hän ei tee kirjoja hutaisemalla vaan syventyy niihin kadehdittavan hyvällä ja tarkalla tavalla eikä koskaan hänen kirjat ole puisevaa, mutta osa kirjoista voi olla esim paniikkihäiriöiselle iso haaste lukea. Mulla on yksi hänen kirja joka on ihan huikea taideteos eli kuuluisi suomen kirjamuseoon ykköspaikalle komeilemaan!

Joku sano kalle päätalo no siis onhan hän merkittävä tekijä. Niin on myös sofia oksanen merkittävä nimi ja siis sofia oksanen ei ole venäjämyönteinen tietääkseni vaikka niin jotkut tainneet sannoo.

Jos otetaan maailman kaikki kirjailijat niin esim Hugh Lynn cayce , Tom C.Clark, Shane ym miller tulevat mieleen ekana. Nämä neljä henkilöä kirjoittivat kirjan unet -alitajunnan kieli joka on huikea kirja ja matka syväulotteisen analyyttisen älykkäästi jossa kirjoittajat ovat kirjoittaneet siis todella älykkään monipuolisesti.

En suosittele kirjaa esim paniikkihäiriöstä kärsiville enkä kovin herkille ja heikoillekaan suosittele.

kun lukee isä Hermannin aamukahvin keittämisestä ja äiti Riitun navettaan menemisestä kovan lumisateen jälkeen niin pakko on sanoa että Kallea parempaa sanaseppää on hankala löytää...