Muna-asemalla odotin turhaan lupaasi laueta.
Monta avohkoa liittoa sai vuoksesi raueta.
Sade piiskaa nahkatakkia niin että se virkoaa eloon.
Kasvattaa norsun jalat alleen ja poistaa hartioiltani pelon.
Nyt uskallan vetää kastematoa turpaan,
sillä suunta on ylöspäin.
Täyttyvän altaan ponnahduslaudalta,
näen tämän asian näin.
Monta avohkoa liittoa sai vuoksesi raueta.
Sade piiskaa nahkatakkia niin että se virkoaa eloon.
Kasvattaa norsun jalat alleen ja poistaa hartioiltani pelon.
Nyt uskallan vetää kastematoa turpaan,
sillä suunta on ylöspäin.
Täyttyvän altaan ponnahduslaudalta,
näen tämän asian näin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lukija tavoittaa jopa huumoria tässä karussa runossa. ...kastematoa turpaan... :)
Suora ja kaunis, ja henkii kokemuksen ääntä. Olen käynyt alhaalla, uskoisin niin alhaalla, ja tiedän mitä on kun ei osaa enää vetää edes matoa turpaan. Ei siinä ettei uskaltaisi, vaan ei vaan enää tiedä miten. Ylöspäin matkalla havaitsee hyvin nopeasti sen, että alaspäin on vetoa, milloin mikäkin stoori että pitäisi. Siihen ei auta kuin se että ei halua osakseen enää sitä matalaa joka muita niin kovasti viihdyttäisi.