Opetushallituksen tiedotteesta:
"Korkeakoulujen kevään 2015 yhteishaussa oli noin 154 000 hakijaa. Opiskelupaikan sai 46 300 eli 30 prosenttia hakijoista. Hyväksytyistä 61 prosenttia sai paikan ammattikorkeakoulusta ja 39 prosenttia yliopistosta.
Ammattikorkeakouluihin hakeneista 27 prosenttia sai opiskelupaikan ja yliopistoihin hakeneista 24 prosenttia tuli hyväksytyksi."
Jälkimmäisistä, eli 27% ja 24% tulee painotetuksi keskiarvoksi 26%, mutta ylemmässä kappaleessa väitetään opiskelupaikan saaneen 30% hakijoista.
Kuinka nuo eri oppilaitosten hakijat on laskettu, kun yhteishaussa hakuvaihtoehtoja on 1-6 kpl? Lasketaanko useampaan paikkaan hakeneista vaikkapa toisena hakukohteenaan olleeseen kouluun päässyt tämän kohteen hakijaksi (johon siis hyväksyttiin), ja hakija joka haki useampaa eli 2-6 paikkaa, eikä päässyt mihinkään paikkaan, joko sen kohteen hakijaksi, johon hänellä oli ensisijainen vaihtoehto, vai sen kohteen, johon hän oli lähimpänä sisään pääsyä? Ja vaikuttaako jälkimmäisessä se, osallistuiko hakija kyseisen kohteen sisäänpääsykokeisiin?
Mistä muuten selviää eri koulujen sisäänpääsykokeisiin osallistuneiden määrät?
Mutta aika mielenkiintoista, että yhteiskunnalla on varaa, tässä työttömyystilanteessa, jättää 74% tai 70% hakijoista tuuliajolle - tai se osa näistä, joilla ei ole töitä, armeijaa/sivaria, mahdollista ammattikouluvaihtoehtoa tms. Ja silti jotkut vielä vaativat YO- ja AMK-koulutusta vähennettäväksi, ja/tai ovat auliisti kouluttamassa ulkomaalaisia ilmaiseksi oppilaitoksissamme.
Ja eiköhän ole parempi sekin, että työttömät ovat opiskelemassa, tai että ovat valmistuneet ja ammattipätevyyden hankkineita, sitä ihan pian uhkaavaa kirkuvaa työvoimapulaa odotellessa... Koulutuksen saaneilla lienee myös enemmän valmiuksia ja motivaatiota työttömänäkin itsensä kehittämiseen, työkykyisenä pitämiseen tai mahdollisesti yritystoiminnan käynnistämiseen.
"Korkeakoulujen kevään 2015 yhteishaussa oli noin 154 000 hakijaa. Opiskelupaikan sai 46 300 eli 30 prosenttia hakijoista. Hyväksytyistä 61 prosenttia sai paikan ammattikorkeakoulusta ja 39 prosenttia yliopistosta.
Ammattikorkeakouluihin hakeneista 27 prosenttia sai opiskelupaikan ja yliopistoihin hakeneista 24 prosenttia tuli hyväksytyksi."
Jälkimmäisistä, eli 27% ja 24% tulee painotetuksi keskiarvoksi 26%, mutta ylemmässä kappaleessa väitetään opiskelupaikan saaneen 30% hakijoista.
Kuinka nuo eri oppilaitosten hakijat on laskettu, kun yhteishaussa hakuvaihtoehtoja on 1-6 kpl? Lasketaanko useampaan paikkaan hakeneista vaikkapa toisena hakukohteenaan olleeseen kouluun päässyt tämän kohteen hakijaksi (johon siis hyväksyttiin), ja hakija joka haki useampaa eli 2-6 paikkaa, eikä päässyt mihinkään paikkaan, joko sen kohteen hakijaksi, johon hänellä oli ensisijainen vaihtoehto, vai sen kohteen, johon hän oli lähimpänä sisään pääsyä? Ja vaikuttaako jälkimmäisessä se, osallistuiko hakija kyseisen kohteen sisäänpääsykokeisiin?
Mistä muuten selviää eri koulujen sisäänpääsykokeisiin osallistuneiden määrät?
Mutta aika mielenkiintoista, että yhteiskunnalla on varaa, tässä työttömyystilanteessa, jättää 74% tai 70% hakijoista tuuliajolle - tai se osa näistä, joilla ei ole töitä, armeijaa/sivaria, mahdollista ammattikouluvaihtoehtoa tms. Ja silti jotkut vielä vaativat YO- ja AMK-koulutusta vähennettäväksi, ja/tai ovat auliisti kouluttamassa ulkomaalaisia ilmaiseksi oppilaitoksissamme.
Ja eiköhän ole parempi sekin, että työttömät ovat opiskelemassa, tai että ovat valmistuneet ja ammattipätevyyden hankkineita, sitä ihan pian uhkaavaa kirkuvaa työvoimapulaa odotellessa... Koulutuksen saaneilla lienee myös enemmän valmiuksia ja motivaatiota työttömänäkin itsensä kehittämiseen, työkykyisenä pitämiseen tai mahdollisesti yritystoiminnan käynnistämiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä pointti! Kanssasi ehdottomasti samaa mieltä!
Et voi laske prosenteista keskiarvoa, kun ei ole saman verran hakijoita molempiin oppilaitoksiin.
Lisäksi tuossa on ehkä nuo prosentit 27 ja 24 ensisijaisen toiveen mukaan ja se 30 lopullisten tulosten mukaan.
Eihän noissa luvuissa katsota ollenkaan hakukohteita vaan hakijoita. Eli hakijoita oli 154000 ts. noin 2,5 kertaa yhden ikäluokan verran. Ja tässä on vain korkeakouluihin hakijat. Mitä voidaan päätellä?
Epämääräinen tiedote monellakin tapaa. Tuo nimimerkki arvausssss saattaa olla oikeassa, mutta tämän voisi tiedotteeseen panna selkeästi.
154 000 hakijaa tarkoittanee, että iso osa joutuu hakemaan useana vuonna ennen kuin pääsee haluamaansa paikkaan sisään. Toki osalla näistä on jo jokin muu paikka, jossa opiskelee. Kiinnostavaa olisikin tietää niiden hakijoiden määrä, jotka eivät ole opiskelemassa muualla, ja tarkemmin suomalaisen YO-tutkinnon pohjalta hakevat, ammispohjalta, ym.
Nyt kun jatkossa kiintiöidään enemmän paikkoja vasta kirjoittaneille, tulee yhä suurempia hankaluuksia niille, jotka eivät päässeet haluamaansa paikkaan heti lukion jälkeen (ja vastaavasti helpotusta vasta kirjoittaneille - jos opiskelupaikkoja ei vähennetä tai ulkomaalaisia oteta yhä enemmän). Elämme levottomia aikoja.
No niin. Osa hakijoista ei osallistunut yhteenkään pääsykokeeseen ja karsiutui jo sillä perusteella. Sitten moni yrittää kaksi tai kolme kertaa lääkikseen tai oikikseen tai kauppikseen. Osalla on haussa jo toinen tai kolmas tutkinto entisten lisäksi. Osalla on opiskelupaikka, joka ei miellytä.
Yhdelle ihmiselle voi vuosien mittaan kertyä monta hakua, suuri osa tuloksetta.
Vähemmistö mieleisensä opiskelupaikan saajista on saman vuoden ylioppilaita.
Lukuun on listattu hakijoiden kaikki merkatut hakukohteet. Se on summa jokaisesta joka korkeakouluun hakeneesta. Sama ihminen on laskettu 1-6 kertaa tähän lukuun. Huolestuttavaa, miten pihalla opetushallitus on tilastoista.