Ensimmäinen vuosi lukiossa.
En edes tiedä miksi tulin tänne, mutta jo tässä vaiheessa pääni meinaa räjähtää jatkuvasta informaatiosta ja piilo-pakkoisesta työnteosta.
En uskalla puhua opolle, äitini nylkee minut (elävältä) jos lopetan lukion kesken jo tässä vaiheessa.Teenkö tämän siis äitini takia? Niin kai. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä, vai onko?
Kaikki tuntuu vain niin vaikealta ja sopimattomalta! En tiedä mitä tehdä.
En tiedä enää mitään. Muuta kuin että tunnen pakkoa päästä ulos.
En edes tiedä miksi tulin tänne, mutta jo tässä vaiheessa pääni meinaa räjähtää jatkuvasta informaatiosta ja piilo-pakkoisesta työnteosta.
En uskalla puhua opolle, äitini nylkee minut (elävältä) jos lopetan lukion kesken jo tässä vaiheessa.Teenkö tämän siis äitini takia? Niin kai. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä, vai onko?
Kaikki tuntuu vain niin vaikealta ja sopimattomalta! En tiedä mitä tehdä.
En tiedä enää mitään. Muuta kuin että tunnen pakkoa päästä ulos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
opiskele toisen mieliksi. Minä olen aikoinani tehnyt sen virheen. Pakosta kävin lukion. Sain keskiverto paperit ja nyt en tee niillä muuta kuin pyyhi peppua.
Ymmärrän, että et ehkä "uskalla" puhua äidillesi (en minäkään isälleni), mutta kannattaa kuitenkin yrittää.
Opiskelusta ei mielestäni ole mitään hyötyä, jos sitä ei todella halua tehdä.
Oletko miettinyt itsellesi vaihtoehtoista toimintaa lukion lopettamisen jälkeen?
Ammattikoulu?
Työ?
Jos olet kiinnostunut jostain ammatillisesta koulutuksesta, ota siitä mahdollisimman paljon selvää ja kun olet "rohkaissut" itsesi puhumaan äitisi kanssa, esitä tämä vaihtoehto.
Tässä yksi vaihtoehtoinen menettelytapa.
Tsemppiä ja jaksamista sinulle!
...sanoisin että puske lukion läpi vaikka sitten hammasta purren. Jos se ei kiinnosta, niin mene sitten eteenpäin vaikka sisulla. Kyllä se kuitenkin niin paljon enemmän ovia avaa kuin paperittomuus. Lukion jälkeen sitten voi taas miettiä uudelleen.
Niin, se on vähän jokaisesta ihmisestä itsestään kiinni. Mieti mitä haluat ukion jälkeen ja minkä takia olet lukiossa. Itse pääsin lukiosta läpi n.8 keskiarvolla (vähän allekkin) ja kirjotukset meni ihan läskiks. Totthan se on että huonoilla, tai edes keskiverosilla lukion papereilla ei paljon mitään tee tulevaisuuden opiskeluja ajatellen (ellet hae alalle johon vaaditaan lukiota). Mutta itse olen kuitenkin tyytyväinen että kävin lukion loppuun asti... kyllä siitä sellasta yleissivistystä ainakin sain ja opimpahan kirjotteleen esseitä, pitään esitelmiä, tekeen tiivistelmiä ym. Noi taidot on oikeesti tosi tärkeitä melkein kaikessa opiskelussa... ja oon huomannu että lukion käyneet osaa ne niin paljon paremmin kun pelkässä ammattikoulussa olleet (poikkeuksiakin tietty voi olla). Että ennen kun teet valintoja niin mieti oikeesti mitä haluat lukiolta. Sieltä meineen pääsee läpi löysäilemälläkin, ei tarvii hommata ittelleen burn outtia... ja kyllä sieltä jotain aina matkaan jää. Mut jos sulla on tavotteena pelkästään hyvät numerot, niin voit sä kai sit ammattikouluunkin mennä kokeileen jotain omalta alalta tuntuvaa. Se on tosi henkilökohtasta.
Älä missään nimessä lopeta lukiota. Käymällä lukion sinulla on HUIKEA määrä vaihtoehtoja tulevalla urallasi, mutta ammattikoulussa taas vaihtoehtoja ei niin huikeasti ole. Lukio kannattaa ehdottomasti käydä loppuun, mikäli olet vähänkin epävarma tulevaisuudestasi. Jos olet jo nyt päättänyt haluavasi esimerkiksi "kokiksi", tai "ajoneuvonkuljettajaksi", niin sitten ammattikoulu on oikea paikka.
Kyllä minullakin tuli lukiossa hetkiä jolloin tuntui että lähtisin kokonaan koulusta pois ja lopettaisin opiskelut siihen paikkaan. En luovuttanut, ja yo-lakki tuli mukavasti, eikä kaduta yhtään - päinvastoin. Lukiossa opiskelu oli todella hienoa näin jälkeen päin ajateltuna.
Käy lukio loppuun, suoriudu siitä kunnialla, ja voittajana!