Salaojitus omaan piikkiin taloyhtiössä

Tasapuolisestihan on kohdeltava kaikkia osakkaita. Nyt kuitenkin olet tehnyt itse remppaa. Onko rempasta taloyhtiön virallinen päätös ja lupa. Mitä on sovittu kustannustenjaosta. Tämä on nimittäin se ydinjuttu tässä.

Meillä eräs asukas suuttui niin, että myi osakkeensa kun taloyhtiö aloitti ph-remontit ja tämä kaveri oli omalla päätöksellään ja omin luvin tehnyt itse rempan omaan pesuhuoneeseen. Ei olisi halunnut ottaa osaa remppalainan maksamiseen. Samoihin aikoihin tein myös itse vastaavan rempan mutta siitä sovittiin ja kustannusten jaosta sovittiin yhtiön kanssa. Harmittihan se sinänsä mutta ymmärrän kyllä, millä tavalla taloyhtiö toimii.

Nuo hommathan kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan ehdottomasti taloyhtiön hoidettavaksi eli myös maksettavaksi.
Mutta ette saisi omin nokkinenne niitä edes tehdä. Ne pitäisi olla taloyhtiön tekemiä/teettämiä asioita TAI erikseen sovittuna sinun tekemänä mutta kuitenkin niin että töistä ja kustannuksista sovitaan etukäteen JA taloyhtiö tai sen määräämä ulkopuolinen taho valvoo työn. Taloyhtiön teettämänä myös vastuu tehdystä työstä on taloyhtiöllä eikä sinulla.

Ymmärrän kyllä sen että pienissä ja vanhoissa taloyhtiöissä näiden hoitaminen on vaikeaa. Itsekin omistettiin muutama vuosi sitten -78 vuonna rakennetusta 4 huoneiston rivitalosta yksi huoneisto. Talon muut osakkaat oli eläkkeellä tai sen kynnyksellä ja aikalailla alkuperäistä väestöä. Isännöinti ja kaikki huoltotyöt tehtiin itse ja lähinnä niin että jokainen hoiti omaa osuuttaan. Itse olin tuon lyhyen omistussuhteen ajan hallituksen puheenjohtaja. Kellään muulla omistajalla ei ollut halua kehittää ja peruskorjata taloyhtiötä. Yritin parissa kokouksessa saada taloyhtiöön ulkopuolisen asiantuntijan teettämän pitkäntähtäimen korjaus-/huoltosuunnitelman, mutta sellaisia pidettiin huijauksena ja rahan tuhlauksena. Taloyhtiössä oli lähes kaikki ikänsä päässä (putket; vesi ja viemäri, vesikatto; pulpetti ja huopa, julkisivu; laudoitus/tiili, salaojat, sadevesijärjestelmä, öljylämmitys jne.). Jos ei itse ollut aktiivinen ei taatusti mitään tapahtunut. Lopulta ei enää jaksettu ja myytiin asunto pois. Pitäköön tunkkinsa, se taloyhtiö on kuin uppoava laiva. Kun jokupäivä joku iso paikka hajoaa ja yhtiötä aletaan korjaamaan tullaan siihen lopputulokseen että halvemmaksi tulee purkaa koko talo kuin korjata kaikki korjaamatta/huoltamatta jätetyt.

Teoria ja käytäntö on usein eri asia. Taloyhtiölle ne ulkopuolen työt kuuluu, kuten salaojat ja sadevesiviemärit. Katolta tulevia vesiä ei saa missään nimessä johtaa saölaojiin, vaan ne on ohjattava rioittävän etäs talon seinistä. Salaojien toimivuutta pitää aikaajoin seurata, ettei vedenpinta pääse nousemaan liian ylös.
Asuntoa ostaessa kannattaa ottaa selvää miten on taloa hoidettu ja onko yhtiössä pätevä isännöitsijä. Jos kaikki osakkaat ovat köyhiä eläkeläisiä niin vaiokea siinä on remonttia tehdä. Jos isännöitsijä ei ole rakennusmestarin tasoinen niin kannattaa teettää ulkopuolisella remontti-suunnitelmat. Ja mieluummin myös ulkopuolinen valvoja. Jos urakoitsija huomaa ettei juuri kukaan valvo työtä niin useasti tehdään sutta ja sekundaa. Talon kosteusongelmat ovat moninaisia ja vaativat ammattilaisen selvitystä.

Paljonko kyseinen remontti tulee maksamaan ja missä päin Suomea ?