Putkiremontti

Kannattaa tutustua talon huolto historiaan tehtyihin ja tekemättömiin korjauksiin, tiedot saat kyllä eivät ole salaisia "kansioita", rahojen/lainojen puitteissa noita laajuuksia tehdään, niin myös omakotitaloissa toimitaan.

Tämähän on ihan tapauskohtaista. Esim. KPH vesieritykset, etenkin ne muovimatot ja tapetit, jotka on 80/90-luvulla jätetty laatoituksen alle, kestää max 30 vuotta ja kyllä, nähty on tapaus, missä 80-luvun alun talossa remontoitiin kylppärit, siis pelkät kylppärit vuoden 2010 tienoilla. Oli ruvennut vettä menemään paikkoihin, mihin se ei kuulu... Putkiremontti on tässä talossa siis vielä edessä ja tulee siinä mielessä epäsynkassa, ettei uusittujen kylppärien käyttötunnit vielä 2030 tjsp. ole täynnä.

Juuri tällaisissa tapauksissa, missä kylppärit ovat vielä OK voikin sitten olla paikallaan nämä vaihtoehtoiset menetelmät, viemärien pinnoitukset yms. Jotka tosiasiassa ovat lähinnä siirtokorjauksia eli lisäajan ostamista, vaikka näitä luonnollisesti markkinoidaankin "putkiremontti tehty" argumentilla. Mikä siis on ehtaa kusetusta.

Käyttövesiputkistot kestää periaatteessa 50 vuotta. Paitsi vanhemmissa taloissa on kylmävesijohdot sinkittyä teräputkea, mikä hapantuu reilussa 40 vuodessa. Jotenka moneen taloon on uusittu pelkät kylmävesijohdot, mutta kusettajat kehuu silti "putkiremontti tehty". Joskus voi paikallinen käyttövesi olla kuparia syövyttävää laatua tai on käytetty huonolaatuista kuparia, joten löytyy niitäkin taloja, missä on kaikki vesijohdot jouduttu uusimaan jo 20-30 vuoden jälkeen. Ja taas kerran kusettajat laulavat "putkiremontti tehty". Tämä on aika yleinen ilmiö rivilatojen tapauksessa.

Laajassa putkiremontissa siis uusitaan

- kyppyhuoneiden vesieritykset (mikä tarkoittaa automaattisesti, että menee myös pinnat uusiksi) .... tämä tuppaa olemaan myös kustannusten ja aikataulun kannalta merkittävin työvaihe, siksi kaikki "putkiremontti tehty" mainostukset taloista, missä on edelleen 80-luvun muovitapetit laattojen alla tms. ovat ihan ehtaa kusetusta

- käyttövesiputkistot

- viemärit ja lattiakaivot (ei välttämättä kokonaan, yleistä on myös sekatyyli, jossa osia viemäreistä kunnostetaan sukittamalla tai pinnoittamalla tms.), huom. pinnoitusten onnistumisesta/kestävyydestä on kuulunut huonoja uustisia, kannattaa välttää

- jos/kun paikkoja revitään auki, niin yleensä uusitaan myös sähkönousut & ryhmäkeskukset ("sulaketaulut"), näin saadaan 3-vaihdesyöttö kaikkiin asuntoihin (vielä 70-luvun taloissa voi asunnot olla yhden 25 A paukun takana -> hellan APK PK samanaikainen käyttö jo riskirajoilla jne.), liedelle vedetään 3-vaihdesyöttö kylppäriin tehdään nykyajan vaatimusten mukaiset muutokset, kuten vikavirtasuojaus pistorasioille, muutoin sähköistys jää huoneiston sisällä ennalleen

- yhteissaunatilat ja pesutupa remontoidaan, yleistä on sekin, että muutetaan 2 pukuhuonetta, 1 pesuhuone sauna -ratkaisu 1 1 1 -ratkaisuksi ... eli ei enää ½ h saunavuoroja (ja törmäilyä saunaan/suihkuun naapurin vuorolla), koska saunatilojen kysyntä ei muutenkaan enää ole tapissa

- tonttiviemärit ja vesijohdot ja mahd talojen väliset putkistot (useammasta talosta koostuva yhtiö) uusitaan/kunnostetaan (viemärien sukitus)

- yleensä samalla uusitaan myös antenni- ja tietoliikennejärjestelmiä, parannetaan ulkovalaistusta, laitetaan liiketunnistinohjaus kellaritilojen valaistukseen yms.

- ilmanvaihdon uusimista ei juurikaan harrasteta - valitettavasti, koska putkiremontin yhteydessä olisi ns. tuhannen taalan paikka moiseen

No, painovoimaisen poiston taloja yleensä muutetaan kon. poiston taloiksi lisäämällä huippuimurit hormiryhmien päälle. Koneellisen poiston taloissa uusitaan huippuimurit. molemmissa tapauksissa lisätään ikkunoihin karmiventtiilit, jos niitä ei ennestään ollut. Ilmavirrat mitoitetaan ja säädetään nykyisten ohjeiden mukaan ja pahimmillaan pidetään DDR-aikakauden kello-ohjatut puolituksetkin edelleen käytössä. Mikä tarkoittaa sitä, että se puoliteho mitoitetaan nyk. vaatimusten mukaan (suuremmaksi kuin ennen) ja normaaliteho (essonvaarien kielellä tehostus) onkin sitten melkoinen puhuri. Lämmöntalteenotto jää uupumaan, korvausilmaa ei suodatetan (mikä olisi kaupunkialueilla tarpeen), vetohaitta on helvetillinen.

> linjasulkuventtiilit, joten nämähän pitää uusia jo ennen putkiremonttia?

Sulkuventtiilien käyttöikä on periaatteessa 30 vuotta, joten nämä olisi pitänyt uusia jo aikoja ennen putkiremonttia. Mutta yleensä ovat uusimatta... mikä näkyy sitten "hauskoina" ilmiöinä, kun ei esim. hätätilanteessa (jollain laukeaa keittiössä APK:n liitosjohto tms.) saadakaan vettä katkaistua. Jumissahan ne on ne kalustekohtaiset sulutkin.

Asuintalojen suhtee on sitkeässä sellainen essonvaarien ajattelutapa, ettei tähän remonttia tarvi tehdä, kun ei ole ennenkään tehty! Sitäpaitsi se maksaa ja tärkeintä elämässä on, ettei vastike nouse ikinä. Kyllä tämä talo vielä 20 vuotta pystyssä kestää näinkin ja sen jälkeen ei ole mitään väliä, vaikka menisi purkuun, koska itse pusken horsmaa tässä vaiheessa...

Mutta tällaiset venttiilien uusimiset ovat kymppitonnin tms. keikkoja eli kustannus huoneistoa kohti muutamia satasia = tätä varten ei lainoja oteta, vaan kulut kuitataan hoitovastikkeilla. Kuten myös valtaosa lämmitysverkoston kunnossapidosta (tasapainotukset, venttiilien uusimiset ... mikä olisi syytä tehdä 15 v välein, mutta jää tekemättä, koska ei ole ennenkään tehty jne.). Lämmönsiirtimiä sentään saadaan uusittua, (käyttöikä 20-30 vuotta), mutta tämäkin hoituu vastikkeilla.

Kiitos vastauksesta. Aika laajalta kyllä kuulostaa, kun noin paljon kuuluu kaikkea. Toisaalta kyllä kannatan, että kaikki uusittaisiin samalla. Niillähän pärjää taas muutaman vuosikymmenen.
Tuosta pinnoituksesta olen jotakin lukenut ja jäänyt semmoinen käsitys, että pelkkää rahantuhlausta. Sama olisi tehdä kerralla kunnolla.

Ja tosiaan tuo linjasulkuventtiilien uusiminen mietitytti, kun niillähän on paljon lyhyempi käyttöikä. Mutta se ei liene kovin iso remontti.

Erinomainen kuvaus kaikkea löytyy nimimerkiltä. Kun linjasaneerauksen vaiva on helvetillinen, niin kerralla kannattaa laittaa kaikki kuntoon. Kun tehdään päällekkäisten asuntojen linja kerrallaan, niin noin kolmeksi kuukaudeksi joutuu muuttamaan muualle virolaisten remonttimiesten tieltä. Melu- ja pölyhaitat jatjuvat paljon pidempäänkin. Kohtuukokoisessa kerrostalossa remontin läpimenoaika vuoden luokkaa. Kustannusta tulee luokkaa tuhat euroa neliötä kohden, isompiasuntoisissa vähemmän kun todellisemmin kustannus on per kylpyhuone. Kylpyhuoneen osuus kustannuksista on luokkaa kolmannes.Toinen iso remonttikohde on pintaremontti jossa kunnostetaan talon ulkopintoja ja ikkunoita. Siinä yleensä voi asua paikalla mutta haittaa siinäkin kuukausien ajan. Pienempää korjausta kiinteistössä tehdään vuosittain. Taloyhtiön viitteellistä korjaussuunnitelmaa voi kysyä isännöitsijältä. Isoista korjauksista päättää taloyhtiön yhtiökokous.

Jos linjasaneeruksen aikana vedet on poikki yli kuukauden niin työ on suunniteltu huonosti tai/ja urakka-ajassa on löysää. Vaatikaa!