Esittelen peltoautoni

Seuraavaa tapahtui mulle viime viikolla

m-b e 430 1997 ei kovin usein näe, ovat useimmiten jo paalattu. Mulla kuitenkin on, vaikka näitä mannelavetteja on vaikea löytää juurikin em. syystä.

Tyylikkäällä skodalla liikeellä olleet sivistyneet nuoret pysähtyivät liikennevaloissa viereeni. Skodan ratissa oli tyylikkäästi pukeutunut, kaunis nuori nainen ja hänen melkein mustat hiuksensa leikkivät kauniisti hänen kääntäessään päätänsä. Näin myös kuinka Skoda oli tyylikkäässä alkuperäiskunnossaan. Hieman nolotti ruosteinen mannelavettini johon liimailtu Bilteman tarroja ja asennettu suurempi pakoputkiston ulostulo sekä halpisvanteet.

Tuijotin romuni ikkunasta ja väläytin hymyn harvahampaisella suullani tytölle. Tyttö Skodassa pudisteli päätään ja ei enää vilkaissutkaan mitättömään olemukseeni. Huomasin, kuinka housuissani nyki, ja päätin näyttää lotisevan, pahasti öljyä käryävän mannelavettini voimat.

Valot vaihtuivat vihreäksi ja yllätyin, kuinka vauhdikkaasti nuori nainen lähti Skodalla liikkeelle. Mannelavettini jäi välittömästi taakse ja öljynkatkuisten pöllähdysten saattelemana lähdin Skodan perään, mutta Skoda vain kasvatti välimatkaa. Nyyhkytin autossani ja poljin pedaalia vasten ruosteista lattiapeltiä. E430 V8 lotisi ja paukahteli, toisin kuin Skodan sivistyneesti käyvä tsi.

Me vanhoilla, ruosteisilla, loppuunajetuilla mersuilla pätevät wannabe-premium -pojat olemme naurettavuudessaan ja noloudessaan aivan omaa luokkaansa.