Sumuisten vuorten corollat

Homo Erectus Corollas - ihmislaji

Toyotistithan ovat jo ihmislajina aivan eri kehityshaaraa kuin normaali ihminen. Toyotistin elmässä on vain kolme kehitysvaihetta, kuten

perhosella konsanaan.

Teinicorolla-jormacorolla-pappacorolla

Toyotalla ajaminen on tiettävästi periytyvä ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö. Tuleva toitsupoitsu imee kaiketi jo äidinmaidossa

taipumuksensa isiensä synkkään perintöön. "Toiota korolla!" on monen peräkammariin syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen katkerat viimeiset. Toyotien ja itsemurhien suuri määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa.

Toyotamiehen elmässä on kolme huipentumaa:

- amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen

- ajokortin saaminen

- oman Toyotan saaminen

Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua. Toyota-Teron loppuelämä kuluukin pääosin saamisen yrittämisessä. Kun tuo untuvaviiksinen Tero viimein kokee elmänsä täyttymisen - eli saa Corollan - alkaa armoton Teinicorolla -vaihe. Missä tahansa on parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa Twincam Turbo Playboy- tarroja aasialaisautojensa ruosteisiin takakontteihin.

Toyotakuskin puberteetin tiedetään puhjenneen, jos Corollaan ilmestyy ikkunoihin tummennuskalvot. Nk suojilla on tietty tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään naaraita näkemstä kuinka ruma luuseri

Corollassa oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan, niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus

on estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman rumaa akkaa Corollaan oikein pukkaakaan. Ruma kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.

Corolla -ihmisen koko maailma on kovin erilainen. Minkään muun automerkin kuin Toyotan, ei tiedetä kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken

pään vaihtamisella. Toyota -teini kutsuukin vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi". Jatkuva basson länkytys estääkin tehokkaasti Teron kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme kiitollisia. Corolla -maailmassa kaikki on mahdollista. Koska kaikki maapallon Toyotat ovat samannäköisiä rumia ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Corollakansa omansa vain hajun perusteella. Sen takia joka ikisessä Toyotassa on nippu erivärisiä ja hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden hajuyhdistelmän perusteella Tero löytää parkkipaikalta aina omansa.

Kun usean vuoden onanoinnin ja ringissä syljeskelyn uuvuttamat Terot viimein tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia. Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään, vähiten autonvalinnassa. Vanhat Toyotat muuttuvat vain uudempiin Toyotoihin. Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan enemmn vihainen ja kakarat muistuttavat aina vaan enemmän naapurin setää. Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata seinätapettia harmaissa Corolloissaan.

Pappacorollat ovat niitä ruskeita tai sapenvihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja liikennettä ja omaa turvallisuuttaan

vaarantamassa. Corollapapat eivät näe, sen koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään. Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan. Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen.

:-D