Kehottaisin ryhmätheraplayn vetäjiä olemaan varovaisia tehdessään johtopäätöksiä / yhteenvetoja "terapiasta". Jotkut sijaisvanhemmat ovat hyvin voimakkaita ja manipulatiivisia ja ryhmätheraplay - tilanteessa suhde saattaa näyttää joltain muulta, mitä se todellisuudessa onkaan. Lapsi saattaa näet olla "pakotettu" yhteistyöhön sijaisvanhemman kanssa; ei uskalla vastustella, vaikka esim. koskettelu on epämiellyttävää. Ryhmätheraplayn vetäjät eivät tunne lasta ja sijaisvanhempaa niin hyvin, että kykenisivät huomaamaan tilanteeseen liittyvän pakon. Aikuinen sijaisvanhempi selittää ja hallitsee tilannetta ja näin vaikuttaa ryhmätheraplayn vetäjän mielipiteeseen ja siihen, miten hän näkee tilanteen. Ryhmätheraplay ei ole ainoa paikka, missä manipulatiivinen sijaisvanhempi on "vetänyt nenästä" terapeuttia.
SOS -lapsikylän ryhmätheraplay
becare
4286
0Äänestä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko jollakulla kokemusta näistä SOS -lapsikylän järjestämistä "kekkereistä". Olisi mielenkiintoista kuulla, etenkin lasten omien vanhempien näkökulmia. Minusta oli järkyttävää, kun epämiellyttävä sijaisvanhempi osallistui lapsen kanssa ko. kokouksiin. Ko. sijaisvanhemmalla ei ollut edes ollut tapana pidellä lapsia sylisään, tuskin oli kotonaan.
Mielestäni olisi lastensuojelulain hengen mukaista, että ryhmätheraplaytä järjestettäisiin sijoitetuille lapsille ja näiden omille vanhemmille. Tavoitteenahan tulee olla perheen jälleen yhdistäminen. Taas kerran terapeuttinen "lapsen etu" -politiikka on valjastettu talouspoliittiseen sijaisvanhempien elantoa turvaamaan pyrkivään politiikkaan. Jotkut sijaisvanhemmat oppivat käyttämään poliittisesti (taloudellisesti) hyväkseen tällaisia yksinkertaisia "terapiajärjestelmiä". Heistä tulee ryhmäterapeuttien hyvän päivän tuttuja ja yhdessä junaillaan lapsen kiintymys taloudellisesti sopivaan suuntaan. Valitettavaa, että Sos-lapsikylä - järjestö hallitsee tällaista vallankäyttöterapiaa, jota jotkut kierot sijaisvanhemmat hyödyntävät.
Hieman liikaa nämä perhehoitoliitot, SOS -lapsikylät yms. pyörittävät lastensuojelua. Lasten vanhempien ja viranomaisten tulisi olla asian haltijoita, ei peräpuiden ja perhehoitoliittojen yms. voikukkakomppanioiden. Sitten nämä järjestöt nappaavat itselle halutut kertomukset, joita levitellään maanlaajuisesti. Sellaiset vanhempien ja lasten / nuorten kertomukset kelpaavat, jotka turvaavat kaupallisen toiminnan sijaishuoltopolitiikalle. Järjestelmän jalkoihin jääneitä, väkivaltaa kokeneita nämä järjestöt eivät halua puljuihinsa mukaan. Jopa väkivallan tekijät kelpaavat paremmin yhteistyökumppaneiksi, kuin jalkoihin jääneet. Se on valitettavaa. Ryhmätheraplay on helppo temmellyskenttä vallankäyttöön viehtyneille sijaisvanhemmille.
Suomi on korruptotunut hyväveliverkoston täyttämä maa. Sos-lapsikylä on sopiva esimerkki tällaisesta. Sillä on näyttävät kulissit, jota suojelevat julkisuudessa nimekkäät henkilöt. Sos-kylän operatiivinen johto toimii härskisti. Se käyttää hyväksi avuttomia ihmisiä. Päällisin puolin, julkisuudessa, toiminta näyttää olevan pyyteetöntä pelastustyötä, mutta todellisuudessa tilanne on aivan toinen. Pitääkö jälleen jonkun kuolla, ennen kuin epäkohtiin puututaan.