Kunnioitus

Höpö-vitamiinia sulta iteltäs puuttuu. Minulta ei.
Miten tässä pitää muotoilla kysymystä jotta saisi siihen vastauksen, enkä sitä iki-ikuista rivienvälilukua että "mitähän se hmp.f Oikeasti ajaa takaa..."? En ajaa oikeasti takaa, vaan vasemmasti. Oikealta ei saa ohittaa. Tai no, tiiä teistä rallikuskeista.

hmp.f kirjoitti:

Höpö-vitamiinia sulta iteltäs puuttuu. Minulta ei.
Miten tässä pitää muotoilla kysymystä jotta saisi siihen vastauksen, enkä sitä iki-ikuista rivienvälilukua että "mitähän se hmp.f Oikeasti ajaa takaa..."? En ajaa oikeasti takaa, vaan vasemmasti. Oikealta ei saa ohittaa. Tai no, tiiä teistä rallikuskeista.

Lue lisää

"humps"

Jospa yrittäisit näin:

Onko meillä näin vanhoilla enää syytä kiukutella kunnioituksesta?
Maailmammehan on muuttunut niin paljon...

Tuon-laisessa aloituksessa ei ole omaa luulottelua, saati epä-luuloista
toiveilua.

H.

hunksz kirjoitti:

"humps"

Jospa yrittäisit näin:

Onko meillä näin vanhoilla enää syytä kiukutella kunnioituksesta?
Maailmammehan on muuttunut niin paljon...

Tuon-laisessa aloituksessa ei ole omaa luulottelua, saati epä-luuloista
toiveilua.

H.

Lue lisää

Hunksz, miten tää nyt tälleen. Kun aloitan rehellisellä kysymyksellä, saan rivienväliluku-vastauksen. Kun vastaan rivienväliluku-kysymyksellä, saan rehellisen vastauksen. Tahallasiko vaihdat aaltopituuksia?

hmp.f kirjoitti:

Hunksz, miten tää nyt tälleen. Kun aloitan rehellisellä kysymyksellä, saan rivienväliluku-vastauksen. Kun vastaan rivienväliluku-kysymyksellä, saan rehellisen vastauksen. Tahallasiko vaihdat aaltopituuksia?

Lue lisää

Älä kuule hmp.f välitä. Se on tommonen ihan tahallaan.
Sukuvika kaiketi.

Heikunkeikku kirjoitti:

Älä kuule hmp.f välitä. Se on tommonen ihan tahallaan.
Sukuvika kaiketi.

En mä nyt hirveesti välitäkään, olkoon vaan kiiskenä :) Lähinnä huvittaa kun aina löytyy se rivienväliä (mistä en hirveesti välitä) ja kun oikein olalla ymppään sitä täyteen, se menee ihan täysin ohi.
Meillä oli pikkulikkana kotona niin paljon rivienvälejä, että eläminen tuli vaikeaksi. Aina piti tuntosarvet olla koholla tai exit-valo sammui.

"Heikunkeikku"

Jopas sinä saavuit herevästi.
Ei kai sinulla vaan ole sala-rekattua-nimmaria :)
Kyllä minä nyt mieleni pahoitan, jos et minua muusta vakuuta.

H.

Het het :)) Jos ajattelee vaikka että jokaisessa ihmisessä on kunnioitusmittari, niin mun mittari on heti 100% kun jonkun tapaan. Siinä se joko pysyy tai tyhjenee ajan mittaan.
Monella taitaa mittari toimia toisinpäin. Kun jonkun tapaa, se on tyhjä. Ja ansaittava täyteen. Vieraita ihmisiä ei kunnioiteta ihan noin vaan. Mietin tässä että mistä johtuu sellainen. Ajatus tuli livestä, mutta mikä ettei se tännekin sopii.

hmp.f kirjoitti:

Het het :)) Jos ajattelee vaikka että jokaisessa ihmisessä on kunnioitusmittari, niin mun mittari on heti 100% kun jonkun tapaan. Siinä se joko pysyy tai tyhjenee ajan mittaan.
Monella taitaa mittari toimia toisinpäin. Kun jonkun tapaa, se on tyhjä. Ja ansaittava täyteen. Vieraita ihmisiä ei kunnioiteta ihan noin vaan. Mietin tässä että mistä johtuu sellainen. Ajatus tuli livestä, mutta mikä ettei se tännekin sopii.

Lue lisää

No kylläpäs sitä nyt ollaan het niin kunnioittava, het niin kunnioittava.
Näen sinut kävelevät väkijoukossa. Nainen joka päkiät edellä ryhdikkäästi etenee, sädekehä pään päällä loistaen. Katselet muita suuuuuurella kunnioituksella, ehkä kenties nyökkäät päälläsi kuningatarmaisesti.
Tietoisena, että mittarisi on het täynnänsä prosentteja (ei alk.)
:)
Oi ei, mikä mua tänään vaivaa. En osaa kirjoittaa tosissani. Oonkohan mää häirikkökäyttäytyjä? Ei oli kivaa. :( Noh, paitsi ehkä joskus :)

En oikein osaa ajatella noin. Olen näet vähän ihmisvälttelijätyyppi.
Kyllä osaan toki tietysti satunnaisia keskusteluita jollekin viserttää, mikäli joku vieras alkaa aukomaan päätään. Mutta harvemmin ryhdyn vieraiden kanssa juttelemaan oma-aloitteisesti. Niin noh, ellei sitten se ovenavaaja satu oleen jollakin tavalla mun tyyppinen mies. :) Jos ei oo, niin olen lievästi koppavan oloinen, ettei alkais praataileen mitään.

Nyt pakko lopettaa. Naurattaa het niin pirhanasti :)

hmp.f kirjoitti:

Het het :)) Jos ajattelee vaikka että jokaisessa ihmisessä on kunnioitusmittari, niin mun mittari on heti 100% kun jonkun tapaan. Siinä se joko pysyy tai tyhjenee ajan mittaan.
Monella taitaa mittari toimia toisinpäin. Kun jonkun tapaa, se on tyhjä. Ja ansaittava täyteen. Vieraita ihmisiä ei kunnioiteta ihan noin vaan. Mietin tässä että mistä johtuu sellainen. Ajatus tuli livestä, mutta mikä ettei se tännekin sopii.

Lue lisää

"niin mun mittari on heti 100%"

Niin minunkin ja siitä se aletaan, kuinka voi kunnioittaa toista tapaamaansa ihmistä livenä.

Täällä keskustelupalstalla ei taida tuo kunnioitus mittari täyttyä, koska ei näe naamaa, ilmeitä ja sanonnan tarkoitusta äänenpainoista, joka paljastaisi aika paljon.

Sitten tulee kirjoitettua jotain väärin, koska on tulkinnut vastaajan tarkoittavankin aivan muuta ja siitä se alkaa, se nokittelu aivan kuin lasten hiekkalaatikolla.

Tarvitseeko jatkaa? Kun sinä sanoit niin ja minä sanoin näin ja minä kuitenkin olen oikeassa, ...eipäs, kun minä ja minähän sanoin jo sen, mutta sinä olet väärässä, ...ja muistatkos sen, mitä tuolla ajiemin kirjoitit, siis olet v a l e h t i j a, koska nyt toista väität, että olisit kalan itse pyydystänyt?

Tuo kalan pyydystys oli minusta hupaisin juttu häneltä, joka ei tiedä kalavaleista yhtään mitään. Minusta se taas oli oikein hauska vitsi siitä, kuinka näitä kaloja saadaan?

Tuli mieleeni sellainenkin juttu lapsuudesta, tosin toisten kertomana, että kauppiaan vaimo oli mennyt naapurin (ei rouva) naisen kanssa laskemaan pitkäsiiman. Kas´kun se kirpaisi miehiä ja he päättivät tehdä jekun.

Yöllä he olivat laittaneet siimaan kaupan sillejä? Oliko tuo nyt sitten selkään puukotus, vai miesten kateus, kun akat meni kalaan? Ainakin hauskaa oli kaikilla, eikä sairaalaa tarvittu.

hunksz kirjoitti:

"Heikunkeikku"

Jopas sinä saavuit herevästi.
Ei kai sinulla vaan ole sala-rekattua-nimmaria :)
Kyllä minä nyt mieleni pahoitan, jos et minua muusta vakuuta.

H.

Lue lisää

Älä kaiva verta noukastas. Pitäisi sen verran olla itsesuojeluvaistoa.
Kohta tudat (tuta) mun kiukustumisen, jos nimimerkeistä alat taas kyselemään.

Heikunkeikku kirjoitti:

No kylläpäs sitä nyt ollaan het niin kunnioittava, het niin kunnioittava.
Näen sinut kävelevät väkijoukossa. Nainen joka päkiät edellä ryhdikkäästi etenee, sädekehä pään päällä loistaen. Katselet muita suuuuuurella kunnioituksella, ehkä kenties nyökkäät päälläsi kuningatarmaisesti.
Tietoisena, että mittarisi on het täynnänsä prosentteja (ei alk.)
:)
Oi ei, mikä mua tänään vaivaa. En osaa kirjoittaa tosissani. Oonkohan mää häirikkökäyttäytyjä? Ei oli kivaa. :( Noh, paitsi ehkä joskus :)

En oikein osaa ajatella noin. Olen näet vähän ihmisvälttelijätyyppi.
Kyllä osaan toki tietysti satunnaisia keskusteluita jollekin viserttää, mikäli joku vieras alkaa aukomaan päätään. Mutta harvemmin ryhdyn vieraiden kanssa juttelemaan oma-aloitteisesti. Niin noh, ellei sitten se ovenavaaja satu oleen jollakin tavalla mun tyyppinen mies. :) Jos ei oo, niin olen lievästi koppavan oloinen, ettei alkais praataileen mitään.

Nyt pakko lopettaa. Naurattaa het niin pirhanasti :)

Lue lisää

Juu, sen kuvan olen saanut, että oot hirveä tuppisuu ja kuolemanvakava, hyvä kun nauramaan joskus harvoin saa :))

Kristiina23 kirjoitti:

"niin mun mittari on heti 100%"

Niin minunkin ja siitä se aletaan, kuinka voi kunnioittaa toista tapaamaansa ihmistä livenä.

Täällä keskustelupalstalla ei taida tuo kunnioitus mittari täyttyä, koska ei näe naamaa, ilmeitä ja sanonnan tarkoitusta äänenpainoista, joka paljastaisi aika paljon.

Sitten tulee kirjoitettua jotain väärin, koska on tulkinnut vastaajan tarkoittavankin aivan muuta ja siitä se alkaa, se nokittelu aivan kuin lasten hiekkalaatikolla.

Tarvitseeko jatkaa? Kun sinä sanoit niin ja minä sanoin näin ja minä kuitenkin olen oikeassa, ...eipäs, kun minä ja minähän sanoin jo sen, mutta sinä olet väärässä, ...ja muistatkos sen, mitä tuolla ajiemin kirjoitit, siis olet v a l e h t i j a, koska nyt toista väität, että olisit kalan itse pyydystänyt?

Tuo kalan pyydystys oli minusta hupaisin juttu häneltä, joka ei tiedä kalavaleista yhtään mitään. Minusta se taas oli oikein hauska vitsi siitä, kuinka näitä kaloja saadaan?

Tuli mieleeni sellainenkin juttu lapsuudesta, tosin toisten kertomana, että kauppiaan vaimo oli mennyt naapurin (ei rouva) naisen kanssa laskemaan pitkäsiiman. Kas´kun se kirpaisi miehiä ja he päättivät tehdä jekun.

Yöllä he olivat laittaneet siimaan kaupan sillejä? Oliko tuo nyt sitten selkään puukotus, vai miesten kateus, kun akat meni kalaan? Ainakin hauskaa oli kaikilla, eikä sairaalaa tarvittu.

Lue lisää

Vaikeampaa sitä kunnioitusta on harrastaa netissä, koska yleensä ihminen/metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Tai sitten ei vastata ollenkaan.
Hauska sillikeikka :)) Oisko tarkoitus ollut karkoittaa se 13 kiloinen hauki sieltä ;) Aattele kun naiset olisikin saaneet kunnon kimpaleen, kyllä äijiä olis vähän nolottanut!

Heikunkeikku kirjoitti:

Älä kaiva verta noukastas. Pitäisi sen verran olla itsesuojeluvaistoa.
Kohta tudat (tuta) mun kiukustumisen, jos nimimerkeistä alat taas kyselemään.

Niinsiistotanoin... krhm. Taitaa tuo Hunksutin just pitää tuollaisista otteista. Ja kaihtaa hellät ja kauniit pusipusijutut.

Kristiina23 kirjoitti:

"niin mun mittari on heti 100%"

Niin minunkin ja siitä se aletaan, kuinka voi kunnioittaa toista tapaamaansa ihmistä livenä.

Täällä keskustelupalstalla ei taida tuo kunnioitus mittari täyttyä, koska ei näe naamaa, ilmeitä ja sanonnan tarkoitusta äänenpainoista, joka paljastaisi aika paljon.

Sitten tulee kirjoitettua jotain väärin, koska on tulkinnut vastaajan tarkoittavankin aivan muuta ja siitä se alkaa, se nokittelu aivan kuin lasten hiekkalaatikolla.

Tarvitseeko jatkaa? Kun sinä sanoit niin ja minä sanoin näin ja minä kuitenkin olen oikeassa, ...eipäs, kun minä ja minähän sanoin jo sen, mutta sinä olet väärässä, ...ja muistatkos sen, mitä tuolla ajiemin kirjoitit, siis olet v a l e h t i j a, koska nyt toista väität, että olisit kalan itse pyydystänyt?

Tuo kalan pyydystys oli minusta hupaisin juttu häneltä, joka ei tiedä kalavaleista yhtään mitään. Minusta se taas oli oikein hauska vitsi siitä, kuinka näitä kaloja saadaan?

Tuli mieleeni sellainenkin juttu lapsuudesta, tosin toisten kertomana, että kauppiaan vaimo oli mennyt naapurin (ei rouva) naisen kanssa laskemaan pitkäsiiman. Kas´kun se kirpaisi miehiä ja he päättivät tehdä jekun.

Yöllä he olivat laittaneet siimaan kaupan sillejä? Oliko tuo nyt sitten selkään puukotus, vai miesten kateus, kun akat meni kalaan? Ainakin hauskaa oli kaikilla, eikä sairaalaa tarvittu.

Lue lisää

Pakko tulla nyt vastaamaan.
Hyvä toi kalajuttu.
Mulla on vastalahjaksi toinen kalajuttu. Jos sopii.
Mieheni kävi työkavereitten kanssa kalassa tämän tästä.
Kerran pari kaveria oli kaksistaan vieneet verkot veteen.
Mieheni meni illalla myöhään laittamaan heidän verkkoihin savustettuja silakoita. Aamulla verkot nostettiin ja oi hyvänen aika sentään, sieltä löytyi valmiiksi savustetut kalat :)
Arvasivat kuka oli ollut asialla:)

hmp.f kirjoitti:

Niinsiistotanoin... krhm. Taitaa tuo Hunksutin just pitää tuollaisista otteista. Ja kaihtaa hellät ja kauniit pusipusijutut.

Se on ruvennut klapajamaan kintuis.
Mullekin rivien välejä nakkelee. Ehämmää ymmärrä niistä mitään.
Eikä se usko, vaikka kuinka huijon käsillä ja työnnän sitä veks.
Änkee ja änkee het ihan satasella.
Tää on nyt vaan MUN ajatuspulpahdus ja kerron sen sinulle, mutta älä sano muille sitte.
Niin että se on varmaan ihastunut muhun. Joo-o ihan totta.
Se tykkää varmaan semmosista, jotka pulputtaa mädän ällöjä juttuja.
Pitäisikö jatkaa tällä linjalla, vai alanko ajattelemaan mitä kirjotan :)

Heikunkeikku kirjoitti:

No kylläpäs sitä nyt ollaan het niin kunnioittava, het niin kunnioittava.
Näen sinut kävelevät väkijoukossa. Nainen joka päkiät edellä ryhdikkäästi etenee, sädekehä pään päällä loistaen. Katselet muita suuuuuurella kunnioituksella, ehkä kenties nyökkäät päälläsi kuningatarmaisesti.
Tietoisena, että mittarisi on het täynnänsä prosentteja (ei alk.)
:)
Oi ei, mikä mua tänään vaivaa. En osaa kirjoittaa tosissani. Oonkohan mää häirikkökäyttäytyjä? Ei oli kivaa. :( Noh, paitsi ehkä joskus :)

En oikein osaa ajatella noin. Olen näet vähän ihmisvälttelijätyyppi.
Kyllä osaan toki tietysti satunnaisia keskusteluita jollekin viserttää, mikäli joku vieras alkaa aukomaan päätään. Mutta harvemmin ryhdyn vieraiden kanssa juttelemaan oma-aloitteisesti. Niin noh, ellei sitten se ovenavaaja satu oleen jollakin tavalla mun tyyppinen mies. :) Jos ei oo, niin olen lievästi koppavan oloinen, ettei alkais praataileen mitään.

Nyt pakko lopettaa. Naurattaa het niin pirhanasti :)

Lue lisää

Mulla on kanssa täällä ihan kikatuspäivä. Ihan vedet silmissä nauran niinku sillekin, että "alatko heti kunnioittamaan" :)

kesivä kirjoitti:

Mulla on kanssa täällä ihan kikatuspäivä. Ihan vedet silmissä nauran niinku sillekin, että "alatko heti kunnioittamaan" :)

Joo, sama juttu täälä. Kohta tuo hmp. suuttuu, ku en vastaile niinku kunnon ihmisen kuuluis:)

:) "alatko heti kunnioittamaan, vai fletaasenko päin pläsiä"

Heikunkeikku kirjoitti:

Se on ruvennut klapajamaan kintuis.
Mullekin rivien välejä nakkelee. Ehämmää ymmärrä niistä mitään.
Eikä se usko, vaikka kuinka huijon käsillä ja työnnän sitä veks.
Änkee ja änkee het ihan satasella.
Tää on nyt vaan MUN ajatuspulpahdus ja kerron sen sinulle, mutta älä sano muille sitte.
Niin että se on varmaan ihastunut muhun. Joo-o ihan totta.
Se tykkää varmaan semmosista, jotka pulputtaa mädän ällöjä juttuja.
Pitäisikö jatkaa tällä linjalla, vai alanko ajattelemaan mitä kirjotan :)

Lue lisää

No näin olen myös summaillut, että hän näkee heikunhekumallisia päiväunia :)) Mitäs, mulla on hyvä valurautapannu jos tarvit? Monesti riittää kun sillä höristelee :)

Heikunkeikku kirjoitti:

Joo, sama juttu täälä. Kohta tuo hmp. suuttuu, ku en vastaile niinku kunnon ihmisen kuuluis:)

:) "alatko heti kunnioittamaan, vai fletaasenko päin pläsiä"

Ei hmp.f suutu. Het aloin häntä kunnioittamaan. Olin vetäsemäs oikein kättä lipalle ko hokasin et eihän mulla on lippaakaan. Olis vaan kalahtanut kalloon.

Mikä ettei vois luottaakin satasella, sellaisella pienellä säävarauksella. Että on joku varasuunnitelma jos ei asiat mene ihan niin kuin odotti.

hmp.f kirjoitti:

Mikä ettei vois luottaakin satasella, sellaisella pienellä säävarauksella. Että on joku varasuunnitelma jos ei asiat mene ihan niin kuin odotti.

Ei pysty satasella luottaa heti. Pitää ainakin pälyilevä katse kohdistaa ensin pari kertaa.

"Paloma.se.co"

Aikasti hereillä olit sinäkin tyttöseni.
Ihan kuin olisit sinäkin odottanut jotain :)
Ninku justiin tällaista aloitusta.

Det finns väl inte landslag någonstans?


H.

Voi hyvinkin olla että toimii juuri noin, että sitä kunnioitusta on vaikeampi enää nostaa kun se on ollut korkealla. Siinä on vaarana että tulee vähän niinkuin mustavalkoiseksi ihmisten suhteen.
Mietin että pitäiskö se olla vain 50% täynnä, se alkuasetus. Oisko helpompaa. Mutta ei se oikein tunnu luontevalta.

:)
Joo emmääkää ihan heti ala pätkäsemään kuonoon tai tappamaan.:)
Voihan sitä joskus tulla tilanne, että fletoo poskille, jos liikaa ylittää henk.koht. reviirin.

En minäkään oikein tarkalleen tiedä tuota kunnioitus-sanaa, että mimmosesti siitä pitäisi aatella.

Heikunkeikku kirjoitti:

:)
Joo emmääkää ihan heti ala pätkäsemään kuonoon tai tappamaan.:)
Voihan sitä joskus tulla tilanne, että fletoo poskille, jos liikaa ylittää henk.koht. reviirin.

En minäkään oikein tarkalleen tiedä tuota kunnioitus-sanaa, että mimmosesti siitä pitäisi aatella.

Lue lisää

Kysyin mun ukoltakin ja hän ehdotti arvostusta joka olis kait helpompi ymmärtää, mutta onkos ne synonyymeejä keskenään?

Nittaminax kirjoitti:

Kysyin mun ukoltakin ja hän ehdotti arvostusta joka olis kait helpompi ymmärtää, mutta onkos ne synonyymeejä keskenään?

Se sisältää minusta sen että antaa toiselle tilaa. Arvostus tuntuu jo liikaa siltä että pitääkö toisesta vai ei.

Vai on hmp.f päkiäastuja :)
Ja Nitta ja Heikku päät kallellaan katselevat vastaantulijaa, että alkavatko mäiskiä päin näköä heti vai vaan litsareita :))

kesivä kirjoitti:

Vai on hmp.f päkiäastuja :)
Ja Nitta ja Heikku päät kallellaan katselevat vastaantulijaa, että alkavatko mäiskiä päin näköä heti vai vaan litsareita :))

Mulle tulee kyllä sitten tassusta, kun oon löytänyt sisältäni sen pienen halaavan italiaanon.
Näetkö meidät sielusi silmin.
Minä: - Oihhhihanaa nähdä teidät! (kädet auki valmiina poskimoiskuille)
He: - *Läts* ja *Läts*
Mutta olis tasapuolinen poskipuna ainakin mulla :))

kesivä kirjoitti:

Vai on hmp.f päkiäastuja :)
Ja Nitta ja Heikku päät kallellaan katselevat vastaantulijaa, että alkavatko mäiskiä päin näköä heti vai vaan litsareita :))

Kävin tuossa suihkussa ja ajattelin samalla, et olishan se aikamoinen juttu jos vaikka kaveri esittelis mulle omaa kaveriaan ja heti mäiskisin litsarin poskelle. :)

Tuo oli hyvin kirjoitettu. Täsmällisesti.

Ja mää taidan kompata sua.

Elikkäs että sinulle kunnioitus on niin paljon suurempi tunne kuin esim. mulle. Se selittäisi sen ettei sitä hevillä anna. Siis jos ihminen näkee ja kokee kuten sinä.
Ite en koe että toisen on oltava korkeammalla kuin minä jotta kunnioittaisin. Onhan ihmisiä jotka ovat monessa suhteessa parempi kuin minä, mutta loppupunnituksessa ollaan aika hitsin hyviä kaikki.

hmp.f kirjoitti:

Elikkäs että sinulle kunnioitus on niin paljon suurempi tunne kuin esim. mulle. Se selittäisi sen ettei sitä hevillä anna. Siis jos ihminen näkee ja kokee kuten sinä.
Ite en koe että toisen on oltava korkeammalla kuin minä jotta kunnioittaisin. Onhan ihmisiä jotka ovat monessa suhteessa parempi kuin minä, mutta loppupunnituksessa ollaan aika hitsin hyviä kaikki.

Lue lisää

Ihanko tosisasi yrität sanoa, että kaikki ovat kaikessa yhtä hyviä? Eikä siinä minulla ihmisen hyvyydestä ole kiinni, ketä kunnioitan.
Jotain saatan kunnioittaa helskutin hyvänä veetuilijanakin, jos sen veetuilun tekee älykkäällä tasolla.

hmp.f kirjoitti:

Elikkäs että sinulle kunnioitus on niin paljon suurempi tunne kuin esim. mulle. Se selittäisi sen ettei sitä hevillä anna. Siis jos ihminen näkee ja kokee kuten sinä.
Ite en koe että toisen on oltava korkeammalla kuin minä jotta kunnioittaisin. Onhan ihmisiä jotka ovat monessa suhteessa parempi kuin minä, mutta loppupunnituksessa ollaan aika hitsin hyviä kaikki.

Lue lisää

Ja vielä. Minulle kunnioitus on tunne, mikä tulee itsestään. En koskaan pysty kunnioittamaan ketään tai mitään käskemällä.
Opettajien kunnioittamisesta puhutaan. Ei niitä vaan pystynyt läheskään kaikkia kunnioittamaan vaikka niitten määräysvaltaan yrittikin alistua joten kuten niitten mieliksi ja käytösnumeron säilyttämiseksi.
Sitä kunnioittamissanaa käytetään niin kummallisesti muutenkin; kunnioittaa lakeja ja sääntöjä? En minä kaikkia sääntöjä ja lakeja kunnioita vaikka niitä noudattaisinkin.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Ihanko tosisasi yrität sanoa, että kaikki ovat kaikessa yhtä hyviä? Eikä siinä minulla ihmisen hyvyydestä ole kiinni, ketä kunnioitan.
Jotain saatan kunnioittaa helskutin hyvänä veetuilijanakin, jos sen veetuilun tekee älykkäällä tasolla.

Lue lisää

En yritä tosissani sanoa että kaikki ovat yhtä hyviä. Sanoin että loppupunnituksessa ollaan yhtä hyviä, ja tarkoitin että meillä kaikilla on hyviä ja huonoja puolia. En usko että kukaan ihminen on täysin paska tai pesunkestävä enkelikään.

hmp.f kirjoitti:

En yritä tosissani sanoa että kaikki ovat yhtä hyviä. Sanoin että loppupunnituksessa ollaan yhtä hyviä, ja tarkoitin että meillä kaikilla on hyviä ja huonoja puolia. En usko että kukaan ihminen on täysin paska tai pesunkestävä enkelikään.

Lue lisää

Silleen ajatellen voi puhua sitten ihmisarvosta eikä kunnioituksesta. Kyllä minä ihmisarvon annan kaikille ihmisille, mutta kaikkia en voi kunnioittaa.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Silleen ajatellen voi puhua sitten ihmisarvosta eikä kunnioituksesta. Kyllä minä ihmisarvon annan kaikille ihmisille, mutta kaikkia en voi kunnioittaa.

En minäkään kunnioita ihan kaikkia. Kun viikonloppuna yksi humalainen mies tuli lässyttämään, en kunnioittanut tippaakaan. Koetin parhaani mukaan antaa hänelle ihmisarvoa silti. Olkoon ihan hyvä mies muuten, kunhan saan tilaa sellaiset 100 m.

"L/L"

Auktoriteetti on kaukana kunnioituksesta.
Kommenttisi sai minut surulliseksi puutteistasi.

H.

hunksz kirjoitti:

"L/L"

Auktoriteetti on kaukana kunnioituksesta.
Kommenttisi sai minut surulliseksi puutteistasi.

H.

Niih, jooh! Antaa olla. Luulin sinun menneen jo päiväunille...

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Niih, jooh! Antaa olla. Luulin sinun menneen jo päiväunille...

Ootko sää laiskalassekin :(

kunitteesotit kirjoitti:

Ootko sää laiskalassekin :(

Laiska, mutta en Lasse. Miten nii? Sanoinko olevani?
Kommenttini on ennaltaehkäisevä yritys laistaa eräs niin tutuksi tullut korvapuusti.

Tunnen pari tuollaista livestä, ehkä he menevät vielä pidemmälle kuin sinä. Tietyt auktoriteetit joutuvat oikein taistelemaan jotta saavat näiden kunnioitusta. Sivusta katsoen se ei oikein helpota heidän elämää ;)

Minä näen kunnioituksen asenteena.

Tosi hyvä määritelmä. Olen kohta palstan ällöttäjä nro Uuno kun koko ajan kehun ;)
Luulen että ihmisellä on vaikeaa hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Siis silleesti, että jos joku käyttäytyy jossain tilanteessa huonosti, niin se on ihmisille luontaista ikään kuin tuomita koko paketti maan rakoon. Kunnioitus lopahtaa sillä hetkellä. On todella vaikeaa pitää mielessä ettei tiedä miksi joku käyttäytyy joissakin tilanteissa huonosti, ja ylläpitää se kunnioitus toista kohtaan joka tapauksessa. Minusta se olisi hienoa jos maailma toimisi niin, mutta omalla kohdallani se on ainakin utopiaa. Toimin yleensä ihan samalla tavalla kuin muut.

Jalustalta putoo kyllä äkkiä... mutta tajusin pointtisi, ja tuo loppu oli hieno.

Tää voi tietysti olla sanoilla kikkailua, mutta minulle kunnioitus ei ole välttämättä ylöspäin katsomista. Se on tunne, joka ikään kuin laskeutuu minuun, jos näen, että joku ihminen on itseään isommalla asialla, jos hän on kärsinyt tavoitellessaan jotakin hyvää muille, jos häntä on vaikka pilkattu sen vuoksi, jos hän on kantanut toisten kuormia... Eli marttyyrejä ja maailmanparantajia olen kunnioittanut. Heitä ei tosin juuri enää tapaa, heidät on eliminoitu tavalla tai toisella tai naurettu suohon...

Toisen hengenlahjoja ja taitoja voi ihailla, mutta se ei ole sama asia. Ihailu voi myös koukuttaa, kunnioitus ei sitä tee. Näin minulla...

de-meter kirjoitti:

Tää voi tietysti olla sanoilla kikkailua, mutta minulle kunnioitus ei ole välttämättä ylöspäin katsomista. Se on tunne, joka ikään kuin laskeutuu minuun, jos näen, että joku ihminen on itseään isommalla asialla, jos hän on kärsinyt tavoitellessaan jotakin hyvää muille, jos häntä on vaikka pilkattu sen vuoksi, jos hän on kantanut toisten kuormia... Eli marttyyrejä ja maailmanparantajia olen kunnioittanut. Heitä ei tosin juuri enää tapaa, heidät on eliminoitu tavalla tai toisella tai naurettu suohon...

Toisen hengenlahjoja ja taitoja voi ihailla, mutta se ei ole sama asia. Ihailu voi myös koukuttaa, kunnioitus ei sitä tee. Näin minulla...

Lue lisää

Kunnioitat siis heitä vertaisinasi, mutta et kunnioita sinua ylempänä olevaksi?

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Kunnioitat siis heitä vertaisinasi, mutta et kunnioita sinua ylempänä olevaksi?

Vähän vaikea selittää. Mutta siinä ilmapiirissä, minkä tuo kunnioitus synnyttää ei ole asetelmia. Järkeilemällä tietysti tajuan eron toisen ja itseni välillä.

de-meter kirjoitti:

Tää voi tietysti olla sanoilla kikkailua, mutta minulle kunnioitus ei ole välttämättä ylöspäin katsomista. Se on tunne, joka ikään kuin laskeutuu minuun, jos näen, että joku ihminen on itseään isommalla asialla, jos hän on kärsinyt tavoitellessaan jotakin hyvää muille, jos häntä on vaikka pilkattu sen vuoksi, jos hän on kantanut toisten kuormia... Eli marttyyrejä ja maailmanparantajia olen kunnioittanut. Heitä ei tosin juuri enää tapaa, heidät on eliminoitu tavalla tai toisella tai naurettu suohon...

Toisen hengenlahjoja ja taitoja voi ihailla, mutta se ei ole sama asia. Ihailu voi myös koukuttaa, kunnioitus ei sitä tee. Näin minulla...

Lue lisää

Ihailu voi koukuttaa? Täällä palstallakin, olen huomannut.

Kunnioittaa omia tunteitaan, kuuntelemalla niitä.
Kuten lääkäri sanoi äidilleni, pitää kunnioittaa väsymystä, levätä. Jäi
jostain syystä mieleen, hän käski kunnioittamaan väsymystä.
Siitäkö lähtee kunnioitus sittenkin, itsestä, taas, kaikki lähtee itsestä.
Kummasti kiertyy omaan napaan.

Viatonsivullinen kirjoitti:

Kunnioittaa omia tunteitaan, kuuntelemalla niitä.
Kuten lääkäri sanoi äidilleni, pitää kunnioittaa väsymystä, levätä. Jäi
jostain syystä mieleen, hän käski kunnioittamaan väsymystä.
Siitäkö lähtee kunnioitus sittenkin, itsestä, taas, kaikki lähtee itsestä.
Kummasti kiertyy omaan napaan.

Lue lisää

Ehkä kunnioitus toimii kuten rakkauskin. Ellet rakasta/kunnioita itseäsi, et voi oikein rakastaa/kunnioittaa muitakaan...

de-meter kirjoitti:

Tää voi tietysti olla sanoilla kikkailua, mutta minulle kunnioitus ei ole välttämättä ylöspäin katsomista. Se on tunne, joka ikään kuin laskeutuu minuun, jos näen, että joku ihminen on itseään isommalla asialla, jos hän on kärsinyt tavoitellessaan jotakin hyvää muille, jos häntä on vaikka pilkattu sen vuoksi, jos hän on kantanut toisten kuormia... Eli marttyyrejä ja maailmanparantajia olen kunnioittanut. Heitä ei tosin juuri enää tapaa, heidät on eliminoitu tavalla tai toisella tai naurettu suohon...

Toisen hengenlahjoja ja taitoja voi ihailla, mutta se ei ole sama asia. Ihailu voi myös koukuttaa, kunnioitus ei sitä tee. Näin minulla...

Lue lisää

Siis tarkoitin, etten minäkään aseta tätä kunnioittamaani ihmistä itseni yläpuolelle. Vaan joku hänen tekemänsä tai sanomansa herättävät kunnioitusta ja näin hän nousee itseään korkeammalle.
Esim. vaikkapa tutkija tekee merkittävän löydöksen tai ihan vaikkapa tavis tekee rohkean päätöksen jonkin asian suhteen.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Kunnioitat siis heitä vertaisinasi, mutta et kunnioita sinua ylempänä olevaksi?

Pointti onkin siinä että kunnioituksen ansaitseva ei itse odota toisten kohtelevan häntä niin kuin hän olisi muiden yläpuolella. Oisko vaatimattomuus se avainsana.

siilimuori kirjoitti:

Pointti onkin siinä että kunnioituksen ansaitseva ei itse odota toisten kohtelevan häntä niin kuin hän olisi muiden yläpuolella. Oisko vaatimattomuus se avainsana.

Juuri noin.

Yhdyn edellisiin puhujiin (kesivä, siilimuori)..))
Tuo vaatimattomuus oli hyvä pointti. Ei tee itsestään numeroa, koska pitää asiaansa itseään suurempana, esimerkiksi.

de-meter kirjoitti:

Yhdyn edellisiin puhujiin (kesivä, siilimuori)..))
Tuo vaatimattomuus oli hyvä pointti. Ei tee itsestään numeroa, koska pitää asiaansa itseään suurempana, esimerkiksi.

Lue lisää

Just noin de-meter, ei tee itsestään numeroa, koska pitää asiaansa itseään suurempana. Ja ymmärtää sen että itse on työrukkanen siinä asian seassa :). Vaikka taitava ja huipu onkin, jopa guru.

En nyt ymmärtänyt.
Kunnioitat jokaisen ihmisen oikeutta olla oma itsensä niinkuin hän sisimmässään on, mutta poikkeuksena siitä on sisimmältään onnettomat.
Käsitin tuollaisen olevan lyhyesti kommenttisi sisältö.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

En nyt ymmärtänyt.
Kunnioitat jokaisen ihmisen oikeutta olla oma itsensä niinkuin hän sisimmässään on, mutta poikkeuksena siitä on sisimmältään onnettomat.
Käsitin tuollaisen olevan lyhyesti kommenttisi sisältö.

Lue lisää

Minäkään en ymmärrä sinun kommenttiasi enkä varsinkaan sen tarkoitusperiä. Lienemme siis tasoissa.

pdt28 kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä sinun kommenttiasi enkä varsinkaan sen tarkoitusperiä. Lienemme siis tasoissa.

Tarkoitukseni oli saada selville, miten oikein ajattelet.
Eikö sisimmältään onnettomilla ole mielestäsi oikeus olla oma itsensä jollaisia sanot jokaikistä kunnioittavasi?

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Tarkoitukseni oli saada selville, miten oikein ajattelet.
Eikö sisimmältään onnettomilla ole mielestäsi oikeus olla oma itsensä jollaisia sanot jokaikistä kunnioittavasi?

Lue lisää

Oikeastiko?

Vaikka lauseessa " sinä ihmisenä, joka hän sisimmässään on" ja "olevan sisimmältään onnettomia" onkin kaksi kovasti samankaltaisen näköistä sanaa, niissä puhutaan kuitenkin eri asioista. Vai onko sinun mielestäsi onnettomana oleminen ihmisen sisimmäinen ominaisuus? Minun mielestäni ei ole.

pdt28 kirjoitti:

Oikeastiko?

Vaikka lauseessa " sinä ihmisenä, joka hän sisimmässään on" ja "olevan sisimmältään onnettomia" onkin kaksi kovasti samankaltaisen näköistä sanaa, niissä puhutaan kuitenkin eri asioista. Vai onko sinun mielestäsi onnettomana oleminen ihmisen sisimmäinen ominaisuus? Minun mielestäni ei ole.

Lue lisää

En vieläkään ymmärrä, mutta onko sillä väliäkään, koska en kuitenkaan kunnioita kaikkia ihmisiä.
Mutta miten se jonkun sisimmältään onnettomana olo murentaa sinun kunnioittamisesi, vaikka ihminen oman teoriasi mukaan on kuitenkin sisimmässään sellainen oma itsensä kuin on ja sitä kunnioitat?

ent.siivoojaparka kirjoitti:

En vieläkään ymmärrä, mutta onko sillä väliäkään, koska en kuitenkaan kunnioita kaikkia ihmisiä.
Mutta miten se jonkun sisimmältään onnettomana olo murentaa sinun kunnioittamisesi, vaikka ihminen oman teoriasi mukaan on kuitenkin sisimmässään sellainen oma itsensä kuin on ja sitä kunnioitat?

Lue lisää

Etkö oikeasti ymmärrä, vai tarkoituksellako väännät toisten sanomisia? En minä sanonut, että jonkun onnettomana olo minun kunnioitustani murentaa, enkä ymmärrä, miten sellaisen johtopäätöksen voi edes tehdä - paitsi jos haluaa väännellä toisen sanomisia.

Lähtökohtaisesti kunnoitan toista ihmistä aina ihmisenä. Lähtökohtaisesti kunnioitukseeni eivät vaikuta sellaiset kuoret kuin pukeutuminen, varallisuus, koulutus jne. Pyrin tietoisesti irrottautumaan negatiivisista ensivaikutelmista silloin, kun ne perustuvat johonkin ulkoisiin asioihin ja keskittymään näkemään ihmisen niiden takana. Mutta kunnioitukseeni vaikuttaa kyllä suuresti esimerkiksi se, miten toinen kohtaa muut ihmiset, miten hän käyttää - tai on käyttämättä - omia voimavarojaan, mahdollisuuksiaan, ottaa vastuun omista tekemisistään yms. Se käytös, jota kuvailin ja jonka uskon olevan oire onnettomasta olosta, murentaa tuntemaani kunnioitusta, ei se onneton olo. Siis se, miten hän onnettomine oloineen valitsee käyttäytyä.

Edelleenkään, onnettomana olo ei ole ihmisen sisimmäinen ominaisuus, se on tunne. Jos vaikka ajattelet, että ihminen kertoo uskaltavansa viimein olla se, mitä hän sisimmässään on, ajatteletko sen jonkun kohdalla sisältävän sen, että hän on nyt sitten aina onneton? Mikä tässä nyt on niin vaikeata ymmärtää?

pdt28 kirjoitti:

Etkö oikeasti ymmärrä, vai tarkoituksellako väännät toisten sanomisia? En minä sanonut, että jonkun onnettomana olo minun kunnioitustani murentaa, enkä ymmärrä, miten sellaisen johtopäätöksen voi edes tehdä - paitsi jos haluaa väännellä toisen sanomisia.

Lähtökohtaisesti kunnoitan toista ihmistä aina ihmisenä. Lähtökohtaisesti kunnioitukseeni eivät vaikuta sellaiset kuoret kuin pukeutuminen, varallisuus, koulutus jne. Pyrin tietoisesti irrottautumaan negatiivisista ensivaikutelmista silloin, kun ne perustuvat johonkin ulkoisiin asioihin ja keskittymään näkemään ihmisen niiden takana. Mutta kunnioitukseeni vaikuttaa kyllä suuresti esimerkiksi se, miten toinen kohtaa muut ihmiset, miten hän käyttää - tai on käyttämättä - omia voimavarojaan, mahdollisuuksiaan, ottaa vastuun omista tekemisistään yms. Se käytös, jota kuvailin ja jonka uskon olevan oire onnettomasta olosta, murentaa tuntemaani kunnioitusta, ei se onneton olo. Siis se, miten hän onnettomine oloineen valitsee käyttäytyä.

Edelleenkään, onnettomana olo ei ole ihmisen sisimmäinen ominaisuus, se on tunne. Jos vaikka ajattelet, että ihminen kertoo uskaltavansa viimein olla se, mitä hän sisimmässään on, ajatteletko sen jonkun kohdalla sisältävän sen, että hän on nyt sitten aina onneton? Mikä tässä nyt on niin vaikeata ymmärtää?

Lue lisää

Ajattelin vaan:

"...niin kyllä se kunnoitus rapisee, muuttuu vähän sääliksi sillä tavalla, että uskon mainitun kaltaisten ihmisten olevan sisimmältään onnettomia."

Jos minä jotain ihmistä kunnioitan, niin ei minulla ainakaan kunnioitus rapise eikä murene siitä, jos uskon hänen tuollaisten mainitsemiesi oireitten perusteella olevan onneton. Kun eihän sitäkään tiedä, onko hän edes oikeasti sisimmältään onneton vai uskonko minä vain niin. Ehkä hänellä vain on paha olo? Se eikös se ole tämän palstan selitys kaikkeen kettuiluun.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Ajattelin vaan:

"...niin kyllä se kunnoitus rapisee, muuttuu vähän sääliksi sillä tavalla, että uskon mainitun kaltaisten ihmisten olevan sisimmältään onnettomia."

Jos minä jotain ihmistä kunnioitan, niin ei minulla ainakaan kunnioitus rapise eikä murene siitä, jos uskon hänen tuollaisten mainitsemiesi oireitten perusteella olevan onneton. Kun eihän sitäkään tiedä, onko hän edes oikeasti sisimmältään onneton vai uskonko minä vain niin. Ehkä hänellä vain on paha olo? Se eikös se ole tämän palstan selitys kaikkeen kettuiluun.

Lue lisää

Tämähän menee jo komiikan puolelle :) Jospa minä vain lopuksi totean, että kunnioitan sinun oikeuttasi tuntea kunnioitusta omien perusteittesi mukaisesti, vaikka en erityisemmin kunnioita tapaasi "keskustella" näistä minun perusteistani - ehkä valitset tästäkin taas parin sanan otteen, jota voit tarkoitushakuisesti sopivasti taivutella. Omaan näkemykseeni olen tähänastisen elämänkokemukseni perusteella päätynyt ja tässä kirjoittaessani ja sitä tarkemmin miettiessäni sen edelleen hyväksi ja omalle kohdalleni päteväksi havainnut.

Pdt28. Minä ymmärsin mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä. Liittyy ihmisen omaan käytökseen kunnioituken rapistajana ja tämä käytös saattaa johtua rapistuttajan onnettomasta olosta.

pdt28 kirjoitti:

Tämähän menee jo komiikan puolelle :) Jospa minä vain lopuksi totean, että kunnioitan sinun oikeuttasi tuntea kunnioitusta omien perusteittesi mukaisesti, vaikka en erityisemmin kunnioita tapaasi "keskustella" näistä minun perusteistani - ehkä valitset tästäkin taas parin sanan otteen, jota voit tarkoitushakuisesti sopivasti taivutella. Omaan näkemykseeni olen tähänastisen elämänkokemukseni perusteella päätynyt ja tässä kirjoittaessani ja sitä tarkemmin miettiessäni sen edelleen hyväksi ja omalle kohdalleni päteväksi havainnut.

Lue lisää

Bravo, voin yhtyä tuohon kybällä :).

Minustakin tämä oli hieno summaus. Liittyy paljolti tuohon tilan antamiseen, ja siihen että jokaista kannattaa kuunnella ennen kuin päättää mitä mieltä hänestä on.

Hups, tää lipsahti lukulasien välistä :)
Jotenkin olen aistinut sinulta tuon, täälläkin. Saat tietysti olla sitä mieltä, en yritä ympäripuhua. Kun luulen että se paljolti liittyy myös siihen minkälaisen elämän on elänyt.
Mutta sellainen pointti tuli mieleen, että joskus sitä kunnioitusta ei ansaitse itekään kun se mittari ikään kuin alkaa nollasta. Niin mä luulen. Koska se toinen saattaa aistia että kunnioitusta ei ole, eikä näin ollen anna sitä takaisinkaan.

hmp.f kirjoitti:

Hups, tää lipsahti lukulasien välistä :)
Jotenkin olen aistinut sinulta tuon, täälläkin. Saat tietysti olla sitä mieltä, en yritä ympäripuhua. Kun luulen että se paljolti liittyy myös siihen minkälaisen elämän on elänyt.
Mutta sellainen pointti tuli mieleen, että joskus sitä kunnioitusta ei ansaitse itekään kun se mittari ikään kuin alkaa nollasta. Niin mä luulen. Koska se toinen saattaa aistia että kunnioitusta ei ole, eikä näin ollen anna sitä takaisinkaan.

Lue lisää

Metka juttu tuo kunnioitus, siis käsitteenä. Minä ajattelen kunnioituksen sellaisena, että näen kunnioittamassani ihmisessä jotain sellaisia piirteitä, joita ihailen ja joihin itsekin pyrin omilla vajavaisilla kyvyilläni ja voi olla niinkin etten niihin koskaan pääse.

siilimuori3 kirjoitti:

Metka juttu tuo kunnioitus, siis käsitteenä. Minä ajattelen kunnioituksen sellaisena, että näen kunnioittamassani ihmisessä jotain sellaisia piirteitä, joita ihailen ja joihin itsekin pyrin omilla vajavaisilla kyvyilläni ja voi olla niinkin etten niihin koskaan pääse.

Lue lisää

No tuossa on järkeä. Ikään kuin kunnioitat ihmistä pala palalta :) Tuohon voin samaistua helposti, kun onhan meissä kaikissa puolemme.

hmp.f kirjoitti:

No tuossa on järkeä. Ikään kuin kunnioitat ihmistä pala palalta :) Tuohon voin samaistua helposti, kun onhan meissä kaikissa puolemme.

Niin tai kun kattelen ja pyörittelen jotain tyyppiä, pidän hänen tavastaan tuoda itseään esille, suhtautumisesta toisiin ja siihen yhdistettynä vielä itseään korostamaton tietämys ja taito ja niiden sekamelskan yhdistäminen käytäntöön niin pam, se on siinä, mun kunnioittama yksilö :D.
Minusta kunnioittaminen on pikkuisen eri asia kuin ihmisarvo, minusta ihmisarvo on kaikilla.

Sinun käsityksesi kunnioituksesta ei liene ainoa oikea.

Loppuun asti? Tuskin. Ehkä sä autat mua vähän siinä?

Tuo oli mainio erittely, että ansaittu kunnia ja kunnioitus on eri asioita.

hmp.f kirjoitti:

Tuo oli mainio erittely, että ansaittu kunnia ja kunnioitus on eri asioita.

"humps"

On hienoa huomata että tämän kommenttini ovat muutkin huomanneert.

"Auktoriteetti on kaukana kunnioituksesta"

H.

hunksz kirjoitti:

"humps"

On hienoa huomata että tämän kommenttini ovat muutkin huomanneert.

"Auktoriteetti on kaukana kunnioituksesta"

H.

Viatonsivullinen osaa lukea sua paremmin kuin minä. Vai kirjoittaisinko että hän osasi kirjoittaa sun ajatukset paremmin kuin sinä.

Hunksz, kiva kun olet samaa mieltä minun kanssa:)

Viatonsivullinen kirjoitti:

Hunksz, kiva kun olet samaa mieltä minun kanssa:)

"Viatonsivullinen"

Älä höpöstele ihminen!
Osta itsellesi minua kuvaava tyyny-liina vaikka.

H.

hunksz kirjoitti:

"Viatonsivullinen"

Älä höpöstele ihminen!
Osta itsellesi minua kuvaava tyyny-liina vaikka.

H.

Mikäs ny kun ei kelpaa vaik mummu tyrkyttää itseään noinkin innokkaasti ookko ruvennu nirsoilemaan ;))

hunksz kirjoitti:

"Viatonsivullinen"

Älä höpöstele ihminen!
Osta itsellesi minua kuvaava tyyny-liina vaikka.

H.

Tyynyliinaako tarjoat, älä nyt kuitenkaan vähättele minua, minähän
pidän sinusta. Olet varmaan kyllästynyt minuun, yritän korjata asiaa.
Kerro mitä mieltä olet, en välitä vaikka kaikki sen lukevatkin.

Viatonsivullinen kirjoitti:

Tyynyliinaako tarjoat, älä nyt kuitenkaan vähättele minua, minähän
pidän sinusta. Olet varmaan kyllästynyt minuun, yritän korjata asiaa.
Kerro mitä mieltä olet, en välitä vaikka kaikki sen lukevatkin.

Lue lisää

Älä muuta mitään miehen takia, kunnioita sen verran itseäsi. Ei yksikään mies ole sen arvoinen että alkaisit toiveittesi mukaan elämään.

Itsekunnioitusta kirjoitti:

Älä muuta mitään miehen takia, kunnioita sen verran itseäsi. Ei yksikään mies ole sen arvoinen että alkaisit toiveittesi mukaan elämään.

Korjaus: toiveittensa mukaan...

Viatonsivullinen kirjoitti:

Tyynyliinaako tarjoat, älä nyt kuitenkaan vähättele minua, minähän
pidän sinusta. Olet varmaan kyllästynyt minuun, yritän korjata asiaa.
Kerro mitä mieltä olet, en välitä vaikka kaikki sen lukevatkin.

Lue lisää

Nooh, Viatonsivullinen:
Mihin sinusta on kaikki romantisuus häviämässä?
Etkö sinä huomaa, mikä rakkaudentunnustus se jo on kullaltasi, kun hän haluaa sinun nukkuvan poski hänen kuvansa poskea vasten ja näkevän kauniita unia hänestä. Sinuna kiljuisin riemusta tuollaisen ehdotuksen saatua.
Eikö se nyt aluksi riitä ja siitä sitten jatkatte. Te kaksi kaunista olette niin sopiva pari, ettei toista maailmassa. Teillä on niin sama huumorikin, ei mitään kökköhuumoria ja muutenkin ajatuksenne käyvät niin yksiin.
Seuraavaksi voit hiljaa etenemällä vaikka pyytää:

https://www.youtube.com/watch?v=3E6pkU1EkSw

Luulen että hän on kyllästynyt minun rakkaushömpötyksiin, minulla kun kyllä niitä riittää. Ei ole elämä tappanut tunteitani, hän on ollut
mainio sytyttäjä, minulle sopiva, niin.

Viatonsivullinen kirjoitti:

Luulen että hän on kyllästynyt minun rakkaushömpötyksiin, minulla kun kyllä niitä riittää. Ei ole elämä tappanut tunteitani, hän on ollut
mainio sytyttäjä, minulle sopiva, niin.

Lue lisää

Ehkä aloitit liian kiihkeää tahtia? Jospa hän haluaa alkaa tuolleen pehmeän romanttisesti.
Kyllä se siitä, kun hänellä jo pieni kipinä näkyy olevan. Puhalla siihen hellästi, niin kyllä kai se siitä roihahtaa hänelläkin liekkeihin aikaa myöten.
Kutsukaa sitten häihinne koko palstan porukat.

hunksz kirjoitti:

"humps"

On hienoa huomata että tämän kommenttini ovat muutkin huomanneert.

"Auktoriteetti on kaukana kunnioituksesta"

H.

Auktoriteettivastaisuus on esim syy saada keskeytys armeijasta. Kertoo sekin jotain ihmisestä eikä minun silmissäni ansaitse kunnioitusta.

Viatonsivullinen kirjoitti:

Luulen että hän on kyllästynyt minun rakkaushömpötyksiin, minulla kun kyllä niitä riittää. Ei ole elämä tappanut tunteitani, hän on ollut
mainio sytyttäjä, minulle sopiva, niin.

Lue lisää

Viatonsivullinen, mikä ihana viesti... jos ei tästä sulaa, niin kiveä on.
Olen nähnyt miten rakkaus kesyttää ärrimurrin, ja saa hänet jopa nauttimaan elämästä. Sinä olisit niiiiiin oikea lääke tuolle palsta-Murrille!

Uskon (en tiedä) että moni tuntee sen vanhanaikaisen kunnioituksen myös ensinäkemyksellä. Toisilla ihmisillä on sellainen arvokkuus itsestään, joka herättää heti kunnioitusta. Lisäksi luulen että suurin osa meistä reagoi jollain tavalla ulkonäköön. Huoliteltu ihminen saa enemmän kunnioitusta osakseen kuin ripsarit-poskella tyyppi.
Monesti näen myös että läheinen kanssakäyminen vähentää kunnioitusta. Perheissä esim.

hmp.f kirjoitti:

Uskon (en tiedä) että moni tuntee sen vanhanaikaisen kunnioituksen myös ensinäkemyksellä. Toisilla ihmisillä on sellainen arvokkuus itsestään, joka herättää heti kunnioitusta. Lisäksi luulen että suurin osa meistä reagoi jollain tavalla ulkonäköön. Huoliteltu ihminen saa enemmän kunnioitusta osakseen kuin ripsarit-poskella tyyppi.
Monesti näen myös että läheinen kanssakäyminen vähentää kunnioitusta. Perheissä esim.

Lue lisää

"Monesti näen myös että läheinen kanssakäyminen vähentää kunnioitusta. Perheissä esim."
Tai sitten päinvastoin. Nuoruudessa se vähenee, vanhetessa lisääntyy. Liittyy myös ikuiseen muuttumisprosessiimme. Miten näemme itsemme ja muut.

hmp.f kirjoitti:

Uskon (en tiedä) että moni tuntee sen vanhanaikaisen kunnioituksen myös ensinäkemyksellä. Toisilla ihmisillä on sellainen arvokkuus itsestään, joka herättää heti kunnioitusta. Lisäksi luulen että suurin osa meistä reagoi jollain tavalla ulkonäköön. Huoliteltu ihminen saa enemmän kunnioitusta osakseen kuin ripsarit-poskella tyyppi.
Monesti näen myös että läheinen kanssakäyminen vähentää kunnioitusta. Perheissä esim.

Lue lisää

hooämpeeäffä
Pikkusen vierastan sun sanomaas siitä et vaatteilla se kunnioitus ansaitaan.
Ainakin itte olen ollut hommis missä katotaan mies eikä nuttu.
Arvostus ja kunnioitus menee kans mun mielest sekaisin.
Arvostus ansaitaan elämäntavoilla ja käytöksellä,kunnioitus isoilla suorituksilla.

hmp.f kirjoitti:

Uskon (en tiedä) että moni tuntee sen vanhanaikaisen kunnioituksen myös ensinäkemyksellä. Toisilla ihmisillä on sellainen arvokkuus itsestään, joka herättää heti kunnioitusta. Lisäksi luulen että suurin osa meistä reagoi jollain tavalla ulkonäköön. Huoliteltu ihminen saa enemmän kunnioitusta osakseen kuin ripsarit-poskella tyyppi.
Monesti näen myös että läheinen kanssakäyminen vähentää kunnioitusta. Perheissä esim.

Lue lisää

Minä taas
näen että ulkoisilla asioilla ei ole mitään tekemistä kunnioituksen kanssa.

Siilimuori ja k-kk. Miten mä joudun aina selittelemään mitä tarkoitan ;)
En väittänyt että se oikein että ulkokuori tai puitteet vaikuttaa kunnioitukseen. Mutta oma kokemus on että tekee se.
Kokeilkaa! Menkää kauppaan tänään flanellipyjamassa. Jään odottamaan raporttia :))

hmp.f kirjoitti:

Siilimuori ja k-kk. Miten mä joudun aina selittelemään mitä tarkoitan ;)
En väittänyt että se oikein että ulkokuori tai puitteet vaikuttaa kunnioitukseen. Mutta oma kokemus on että tekee se.
Kokeilkaa! Menkää kauppaan tänään flanellipyjamassa. Jään odottamaan raporttia :))

Lue lisää

Ei tarvitse selittää. Minun kunnioitukseni ei synny yhden pyjamakeikan aikana vaan vaatii pidemmän kontaktin, jolla ei ole ulkosten asioiden kanssa mitään tekemistä. Sopivaisuussäännökset on sitten erikseen, jote ymmärrän pointtisi, siis mistä näkökulmasta kunnioitusta tarkastelet.

hmp.f kirjoitti:

Siilimuori ja k-kk. Miten mä joudun aina selittelemään mitä tarkoitan ;)
En väittänyt että se oikein että ulkokuori tai puitteet vaikuttaa kunnioitukseen. Mutta oma kokemus on että tekee se.
Kokeilkaa! Menkää kauppaan tänään flanellipyjamassa. Jään odottamaan raporttia :))

Lue lisää

Ainakin erotuttaisiin massasta ja meidät huomattaisiin.
Yhden kaverini kanssa käveltiin kaupungilla aikoinaan katselemassa näyteikkunoita. Hänellä oli päällään trikoinen Mari-mekko leninki. Yhden ikkunan eteen kun pysähdyttiin, niin siellä oli ihan presiis samanlainen mallinuken päällä ja kyltissä luki; naisten yöpaita (ja hinta perässä).

Minä kunnioitan vanhempiani vielä haudan taaksekin. Enkä kaikkein vähiten siksi, että he tekivät minut. Siinä mielessä minun pitäisi elää tosi vanhaksi.
Sanotaan myös samaisessa kirjassa: Kunnioita harmaahapsista. Oikeastaan aika helppo toteuttaa se, kun tuo hiustenvärjäys on saanut niin suuren jalansijan harmaahapsisten keskuudessa.

Niin näen myös. Vanhemmat pelkäävät nykyisin jopa pikku-lasten raivopuuskia, sillä ei kunnioitusta ansaita.

Monasti matkoilla sattui niin, että kehittyi porukka jotka jostain ihmeen syystä alkoivat liikkua yhdessä. Ehkä se alkoi jo infotilsuudessa ja seuraavan päivän aamiaisella, kun katseli mihin pöytään menisi ettei viitsisi yksin sydä.
Tuo jo sinänsä selitää jotain siitä miten samantyyliset vaan huomaavat toisensa ja yleensä se kunnioitus myös oli itsestään selvää.
Siinähän sitten pikkuhiljaa porukka tutustui ja erkani kuka mihinkin päin Suomea tai Eurooppaa, jotain oppineena toisiltaan.

"korpikirjailija"

No voi sun lusiinan, reppulin, lorinan lirinät!
On tää nyt jatkuvasti lisääntyvää valitusta.
Taatana!!
Miksi en minä :)
Tiinakaa ei oo...
Aa puutuu ja koo.
Muitaki.

H.

hunksz kirjoitti:

"korpikirjailija"

No voi sun lusiinan, reppulin, lorinan lirinät!
On tää nyt jatkuvasti lisääntyvää valitusta.
Taatana!!
Miksi en minä :)
Tiinakaa ei oo...
Aa puutuu ja koo.
Muitaki.

H.

Lue lisää

Ei kai tää vaan taas oo aivoton veny, veny...

H.

No katohan :).
Miksi sinun vastauksesi pitäisi kelvata juuri minulle? Sinulla on mielipiteesi ja tyylisi, minulla omani, ei ole kelpaamisesta kiinni vaan ketjun aihe oli kunnioitus.

Minulle täällä riittää se että ollaan ihmisiksi ihmiselle. Kaikissahan meissä on hyvät ja huonot puolemme ja mikä lohdullisinta, voimme kasvaa vielä niinä elonpäivinä mitä meille on suotu. Se kuitenkin tarkoittaa että koitetaan tulla toimeen hyvissä merkeissä siinä sakissa missä satutaan kulloinkin olemaan tai haluamme olla. Eikös vaan.

Minäpä olin alkuviikosta Sapson ja Pirttijärven rannoilla.

hunksz kirjoitti:

"korpikirjailija"

No voi sun lusiinan, reppulin, lorinan lirinät!
On tää nyt jatkuvasti lisääntyvää valitusta.
Taatana!!
Miksi en minä :)
Tiinakaa ei oo...
Aa puutuu ja koo.
Muitaki.

H.

Lue lisää

Kirjoitin muutaman muun ja heti kohta muistin sinut ja siivoojan, K/K:n, sekä Tiinan Tosin Tiina ei enää juurikaan osallistu kirjoitteluun. Olemme väleissä toistemme kanssa facen kautta. Niin, eikä välillämme tökkösuolattua Kunnioitussuhdetta sellaista Jorma ystävyyttä ; )

siilimuori kirjoitti:

No katohan :).
Miksi sinun vastauksesi pitäisi kelvata juuri minulle? Sinulla on mielipiteesi ja tyylisi, minulla omani, ei ole kelpaamisesta kiinni vaan ketjun aihe oli kunnioitus.

Minulle täällä riittää se että ollaan ihmisiksi ihmiselle. Kaikissahan meissä on hyvät ja huonot puolemme ja mikä lohdullisinta, voimme kasvaa vielä niinä elonpäivinä mitä meille on suotu. Se kuitenkin tarkoittaa että koitetaan tulla toimeen hyvissä merkeissä siinä sakissa missä satutaan kulloinkin olemaan tai haluamme olla. Eikös vaan.

Minäpä olin alkuviikosta Sapson ja Pirttijärven rannoilla.

Lue lisää

Sapson siikaako olit kalastelemassa?

Vastaukseni koski tätä mielipidettäsi jonka laitoit minulle.


16.7.2015 07:48
Sinun käsityksesi kunnioituksesta ei liene ainoa oikea.

Siellä on kuulemma niin korkealla vedet järvissä ettei kalaa juuri tule, sanoivat kalastajat.

Ymmärsin viestisi. Siksi kirjoitinkin:
"Minulle täällä riittää se että ollaan ihmisiksi ihmiselle. Kaikissahan meissä on hyvät ja huonot puolemme ja mikä lohdullisinta, voimme kasvaa vielä niinä elonpäivinä mitä meille on suotu. Se kuitenkin tarkoittaa että koitetaan tulla toimeen hyvissä merkeissä siinä sakissa missä satutaan kulloinkin olemaan tai haluamme olla. Eikös vaan. "

hunksz kirjoitti:

"korpikirjailija"

No voi sun lusiinan, reppulin, lorinan lirinät!
On tää nyt jatkuvasti lisääntyvää valitusta.
Taatana!!
Miksi en minä :)
Tiinakaa ei oo...
Aa puutuu ja koo.
Muitaki.

H.

Lue lisää

No sinähän voisit vaikka ostaa palstalaisten tyynyliinan tai muun nästyykin .

siilimuori kirjoitti:

Siellä on kuulemma niin korkealla vedet järvissä ettei kalaa juuri tule, sanoivat kalastajat.

Ymmärsin viestisi. Siksi kirjoitinkin:
"Minulle täällä riittää se että ollaan ihmisiksi ihmiselle. Kaikissahan meissä on hyvät ja huonot puolemme ja mikä lohdullisinta, voimme kasvaa vielä niinä elonpäivinä mitä meille on suotu. Se kuitenkin tarkoittaa että koitetaan tulla toimeen hyvissä merkeissä siinä sakissa missä satutaan kulloinkin olemaan tai haluamme olla. Eikös vaan. "

Lue lisää

Nuksen vesikin on korkealla, ei silti en kalasta, mutta vesi hipoo laituri olohuonettani.

Mikä riittää sinulle ei ole ehkä minun intressini kasvaa ihmisenä.

Huvittavaa ovat nämä toistuvat ohjeet ihmisenä kasvamisesta. Kukin kasvaa jos on kasvaakseen, tai sitten ei.

korpikirjailija kirjoitti:

Nuksen vesikin on korkealla, ei silti en kalasta, mutta vesi hipoo laituri olohuonettani.

Mikä riittää sinulle ei ole ehkä minun intressini kasvaa ihmisenä.

Huvittavaa ovat nämä toistuvat ohjeet ihmisenä kasvamisesta. Kukin kasvaa jos on kasvaakseen, tai sitten ei.

Lue lisää

Korjaus Nuaksen vesi siis Nuasjärven.

korpikirjailija kirjoitti:

Nuksen vesikin on korkealla, ei silti en kalasta, mutta vesi hipoo laituri olohuonettani.

Mikä riittää sinulle ei ole ehkä minun intressini kasvaa ihmisenä.

Huvittavaa ovat nämä toistuvat ohjeet ihmisenä kasvamisesta. Kukin kasvaa jos on kasvaakseen, tai sitten ei.

Lue lisää

Jep. Kukainenkin määrittelee itse kasvutoiveidensa ja -tarpeidensa rajat omalle kohdalleen ja toisillekin. Tuo lienee itsestään selvyys, tosin en ottaisi toisten sanomisia ohjeina vaan kunkin omana mielipiteenä asiasta. Ja jos olen sinut itseni kanssa en ota paineita toisten sanomisista.

" Kukin kasvaa jos on kasvaakseen, tai sitten ei."
Tuossa olemme samaa mieltä :D

Aloitus lähti kyllä livestä, mulla on parikin läheistä joista tunnen että rispekti puuttuu. Vaikka vannovat ettei näin ole kun nostan kissan pöydälle. Mutta kun se käytös on kaikkea muuta.
Sinänsä sopii kylkiäiseksi tännekin, että netti varmaan on kasvottomuuden takia se missä kunnioitusta tunnetaan vähiten. Koetin olla tuijottamatta mitään tiettyä kohtausta. Se on sun valinta jos haluat nostaa jotain tiettyä tapetille, ei mun.
Se on se pitkän tuttavuuden kuorma - kun on tietyn ajan kirjoitellut, ei voi enää mitään yleispätevää kirjoittaa ilman että puoli tienoo rupeaa vainoharhaiseksi :/ Sitä samaa mistä jauhasin jo Hunksillekin. Sä tiiät mitä mieltä olen sellaisesta.
Oli miten oli. Sua ja sun mielipiteitä kunnioitan edelleen. Joissakin asioissa mielipiteemme kulkee täysin ristiin. Entäs sitten? Et ole ensimmäinen etkä viimeinen.

hmp.f kirjoitti:

Aloitus lähti kyllä livestä, mulla on parikin läheistä joista tunnen että rispekti puuttuu. Vaikka vannovat ettei näin ole kun nostan kissan pöydälle. Mutta kun se käytös on kaikkea muuta.
Sinänsä sopii kylkiäiseksi tännekin, että netti varmaan on kasvottomuuden takia se missä kunnioitusta tunnetaan vähiten. Koetin olla tuijottamatta mitään tiettyä kohtausta. Se on sun valinta jos haluat nostaa jotain tiettyä tapetille, ei mun.
Se on se pitkän tuttavuuden kuorma - kun on tietyn ajan kirjoitellut, ei voi enää mitään yleispätevää kirjoittaa ilman että puoli tienoo rupeaa vainoharhaiseksi :/ Sitä samaa mistä jauhasin jo Hunksillekin. Sä tiiät mitä mieltä olen sellaisesta.
Oli miten oli. Sua ja sun mielipiteitä kunnioitan edelleen. Joissakin asioissa mielipiteemme kulkee täysin ristiin. Entäs sitten? Et ole ensimmäinen etkä viimeinen.

Lue lisää

Terveiseni Nuaksen rannalta laiturilta. Makoilen, kerään voimia viikonlopun työkeikkaa varten. Kuten kirjoitin en hae kunnioitusta (unohda sana) sillä se ei kuulu palstalle. Kunnioitan
tiedemiehiä (naisia), jotka ovat esim. auttaneet ihmiskuntaa löytämällä hoitokeinoja eri sairauksiin ja kulkutauteihin. Edessäni parin metrin päässä silkkiuikka nappasi kalan. Kunnioitan luontoa ja ihailen villejä luontokappaleita. Niihin ei kuulu koirat ei kissat.

Ei mielestäni

1eero kirjoitti:

Ei mielestäni

Niinpä, ei minustakaan. Sen jatkeena sitten mietityttääkin, millaiset eväät jonkun muun kunnioittamiseen on ihmisellä, joka ei tuon vertaa kunnioita itseään.

Entä voiko silloin kunnioittaa ketään jos ei ole armollinen?
Olen joskus elänyt ilman itsekunnioitusta. Kesti kauan ja kipeesti päästä siitä pois ja antaa itselleni anteeksi. Se voi olla syy siihen että nyt olen kärkäs nostamaan itseäni ja pitää itseäni "hyvänä" ihmisenä. En halua enää ikinä takaisin siihen tilaan. Noh, sivuhuomautus tuo.
Mutta en pidä nettikirjoittelua ja kommentit täällä mitenkään niin vakavina että siitä tarttis sitä itsekunnioitusta ruveta verottamaan. Ihminen on vaillinen ja viallinen, ei sen kummempaa. Tavallaan lohdullistakin, ettei kukaan muukaan ole täydellinen :) Tavallansa se sisältää synninpäästön.

hmp.f kirjoitti:

Entä voiko silloin kunnioittaa ketään jos ei ole armollinen?
Olen joskus elänyt ilman itsekunnioitusta. Kesti kauan ja kipeesti päästä siitä pois ja antaa itselleni anteeksi. Se voi olla syy siihen että nyt olen kärkäs nostamaan itseäni ja pitää itseäni "hyvänä" ihmisenä. En halua enää ikinä takaisin siihen tilaan. Noh, sivuhuomautus tuo.
Mutta en pidä nettikirjoittelua ja kommentit täällä mitenkään niin vakavina että siitä tarttis sitä itsekunnioitusta ruveta verottamaan. Ihminen on vaillinen ja viallinen, ei sen kummempaa. Tavallaan lohdullistakin, ettei kukaan muukaan ole täydellinen :) Tavallansa se sisältää synninpäästön.

Lue lisää

Kiitos hmp.f,
Tietämättäsi nyt helpotit vähän oloani. Olen vähän painiskellut omantunnontuskissani, kun en ollut tajunnut ajatelleeni/nähneeni erästä yksityisasiaa oikeassa valossa. Vaikka anteeksipyysin ja asia selvitettiin, niin silti soimaan itseäni lyhytnäköisyydestä. Että valmis ihminen ei kait ole koskaan.

hmp.f kirjoitti:

Entä voiko silloin kunnioittaa ketään jos ei ole armollinen?
Olen joskus elänyt ilman itsekunnioitusta. Kesti kauan ja kipeesti päästä siitä pois ja antaa itselleni anteeksi. Se voi olla syy siihen että nyt olen kärkäs nostamaan itseäni ja pitää itseäni "hyvänä" ihmisenä. En halua enää ikinä takaisin siihen tilaan. Noh, sivuhuomautus tuo.
Mutta en pidä nettikirjoittelua ja kommentit täällä mitenkään niin vakavina että siitä tarttis sitä itsekunnioitusta ruveta verottamaan. Ihminen on vaillinen ja viallinen, ei sen kummempaa. Tavallaan lohdullistakin, ettei kukaan muukaan ole täydellinen :) Tavallansa se sisältää synninpäästön.

Lue lisää

Ymmärrän näkökantasi, mutta minä kyllä pidän nettikirjoitteluakin kunnioituksen ja itsekunnioituksen kannalta vakavana asiana, nimenomaan kirjoittajansa kannalta. Tietenkin olemme vajavaisia kaikki, ja kiukuspäissään voi nopeilla sormillaan lähettää asiattoman kommentin, mutta jos se itsekunnioitus olisi kohdallaan, seuraavassa kommentissa sitä pahoittelisi asiattomuuksiin menemistä, mutta niinhän täällä ei tapahdu. Sen sijaan pää sauhuten mietitään mitä vielä loukkaavampaa/alentuvampaa/piikikkäämpää voisi keksiä. Minä en usko, että itseään kunnioittavalla ihmisellä on sellaiseen tarvetta.

kesivä kirjoitti:

Kiitos hmp.f,
Tietämättäsi nyt helpotit vähän oloani. Olen vähän painiskellut omantunnontuskissani, kun en ollut tajunnut ajatelleeni/nähneeni erästä yksityisasiaa oikeassa valossa. Vaikka anteeksipyysin ja asia selvitettiin, niin silti soimaan itseäni lyhytnäköisyydestä. Että valmis ihminen ei kait ole koskaan.

Lue lisää

Hyvä kesivä! Kukaan ei piiskaa niin hyvin kuin itse itsensä, olen huomannut. Mikä taas on sinänsä turhaa, koska jo on tarvetta piiskata, on jo huomannut toimineensa väärin. Ja senhän pitäisi riittää. Ei kun kohti uusia nöyryytyksiä :)

Tämäkinkiinnostaisi kirjoitti:

Ymmärrän näkökantasi, mutta minä kyllä pidän nettikirjoitteluakin kunnioituksen ja itsekunnioituksen kannalta vakavana asiana, nimenomaan kirjoittajansa kannalta. Tietenkin olemme vajavaisia kaikki, ja kiukuspäissään voi nopeilla sormillaan lähettää asiattoman kommentin, mutta jos se itsekunnioitus olisi kohdallaan, seuraavassa kommentissa sitä pahoittelisi asiattomuuksiin menemistä, mutta niinhän täällä ei tapahdu. Sen sijaan pää sauhuten mietitään mitä vielä loukkaavampaa/alentuvampaa/piikikkäämpää voisi keksiä. Minä en usko, että itseään kunnioittavalla ihmisellä on sellaiseen tarvetta.

Lue lisää

No joo... oot oikeassa tuossa. Perseeseen ammuttu karhu on vaarallisin karhu :))

Piti ihan katsoa taas Wikiltä, miten se itsekunnioitus määritellään. Näkyy olevan samaa kuin itsetunto.
Toisaalta olen kuullut äskettäin että, jos ihminen ainakin kerran vuodessa tuntee olevansa muita parempi, niin hänellä on terve itsetunto.

Tämäkinkiinnostaisi kirjoitti:

Ymmärrän näkökantasi, mutta minä kyllä pidän nettikirjoitteluakin kunnioituksen ja itsekunnioituksen kannalta vakavana asiana, nimenomaan kirjoittajansa kannalta. Tietenkin olemme vajavaisia kaikki, ja kiukuspäissään voi nopeilla sormillaan lähettää asiattoman kommentin, mutta jos se itsekunnioitus olisi kohdallaan, seuraavassa kommentissa sitä pahoittelisi asiattomuuksiin menemistä, mutta niinhän täällä ei tapahdu. Sen sijaan pää sauhuten mietitään mitä vielä loukkaavampaa/alentuvampaa/piikikkäämpää voisi keksiä. Minä en usko, että itseään kunnioittavalla ihmisellä on sellaiseen tarvetta.

Lue lisää

"Tämäkinkiinnostaisi"

Kommenttien vuoro-vaikutus synnyttää keskustelun.
Kommenttien keino-tekoisuus tekee keskustelusta falskia Small Talkia.
Kuten palstalla on tuhansia kertoja kerrottu.

- Onko sinun Villa-lapasesi jo valmis?
- Ei vielä
- Kuinka ison lapasen aiot kutoa?
- Reippaasti käteni kokoisen
- Niin minäkin

Minä...niin minäkin...
Sinä...niin sinäkin...
Hän... niin se toinenkin...
Te...niin tekin...
Me...niin hekin...
He...niin nekin...

Unohtakaamme siis edelleenkin kommenttiemme hieno-säätö.
Antakaamme niiden soljua kuin paraskin tulisten ajatuksien maustama puhe-ripuli.

H.

hunksz kirjoitti:

"Tämäkinkiinnostaisi"

Kommenttien vuoro-vaikutus synnyttää keskustelun.
Kommenttien keino-tekoisuus tekee keskustelusta falskia Small Talkia.
Kuten palstalla on tuhansia kertoja kerrottu.

- Onko sinun Villa-lapasesi jo valmis?
- Ei vielä
- Kuinka ison lapasen aiot kutoa?
- Reippaasti käteni kokoisen
- Niin minäkin

Minä...niin minäkin...
Sinä...niin sinäkin...
Hän... niin se toinenkin...
Te...niin tekin...
Me...niin hekin...
He...niin nekin...

Unohtakaamme siis edelleenkin kommenttiemme hieno-säätö.
Antakaamme niiden soljua kuin paraskin tulisten ajatuksien maustama puhe-ripuli.

H.

Lue lisää

Hunksz, oletko ollut paimenkoira entisessä elämässäsi? Kun ihan kun mulla olisi hampaanjäljet akillesjänteessä koko ajan. Ainakin viima ja hönkäys tuntuu takajaloissa.

hunksz kirjoitti:

"Tämäkinkiinnostaisi"

Kommenttien vuoro-vaikutus synnyttää keskustelun.
Kommenttien keino-tekoisuus tekee keskustelusta falskia Small Talkia.
Kuten palstalla on tuhansia kertoja kerrottu.

- Onko sinun Villa-lapasesi jo valmis?
- Ei vielä
- Kuinka ison lapasen aiot kutoa?
- Reippaasti käteni kokoisen
- Niin minäkin

Minä...niin minäkin...
Sinä...niin sinäkin...
Hän... niin se toinenkin...
Te...niin tekin...
Me...niin hekin...
He...niin nekin...

Unohtakaamme siis edelleenkin kommenttiemme hieno-säätö.
Antakaamme niiden soljua kuin paraskin tulisten ajatuksien maustama puhe-ripuli.

H.

Lue lisää

Antoisa vuorovaikutus sisältää molemminpuolisen kunnioituksen eikä sulje pois tulista ja terävää puheripuliakaan.
Ei tarvitsekaan hienosäätää, kun kunnioitus on kohdallaan, kiivaan kommentin voi kyllä esittää myös ilman ilkeyttä. Alentuvuus, tarkoituksellinen loukkaavuus ja muu asiattomuus astuvat kuvaan, kun argumentit tai keskustelutaidot sekä itsensä ja toisen kunnioittaminen loppuvat kesken.

hmp.f kirjoitti:

No joo... oot oikeassa tuossa. Perseeseen ammuttu karhu on vaarallisin karhu :))

:) niinhän se taitaa olla...

Joo, hyvin pistetty. Omat arvot saa varmaan pitkälti äidin maidon kanssa, kotoa perittyä ja vähän luonteesta maustetta joukkoon.

hmp.f kirjoitti:

Joo, hyvin pistetty. Omat arvot saa varmaan pitkälti äidin maidon kanssa, kotoa perittyä ja vähän luonteesta maustetta joukkoon.

Jos tuo pitää paikkansa, niin sanonpahan vaan, että minun olisi pitänyt imettää omiani paljon kauemmin.