Yksinäistä kun laiskottaa.

michmich

Heippa, onko täällä muita jotka viihtyvät arkielämässään työssä/koulussa, mutta kesälomalla on liikaa luppoaikaa?
Olen introvertti, mutta kuitenkin aika iloinen ja kohtuu sosiaalinen, että kavereita/tuttuja olisi. Onko muilla sellaista ongelmaa että olisi ihmisiä joille soittaa/pyytää kahville, mutta ei vaan sitten huvitakkaan/jaksakkaan lähteä tapaamaan heitä, vaikka tietäisi että se olisi hauskaa? Mua usein stressaa lähteä tapaamaan ihmisiä, vaikka olisi hyvä ystäväkin kyseessä, sitten helposti saatan jäädä kotia ja puuhastella yksinäni kaikkea mukavaa. Kun on lähemmäs viikon ollut vaan itsekseen, niin sitä alkaa turhautua ja kaivata sosiaalisia suhteita, mutta ei tosiaan siltikään "jaksa". Nytkin yksi mies on pyytänyt mua kahville muutamana päivänä, mutta en vaan ole jaksanut lähteä, vaikka luultavasti olisi ihan mukavaa. Onko muilla tälläistä ns turhaa ongelmaa ? Yleensä olen suht tyytyväinen itseeni ja perusarki on mukavaa, kun voi töiden/koulun jälkeen tulla kotia rentoutumaan, mutta on päivän aikana saanut olla työtovereiden seurassa, niin ei muita sosiaalisia suhteita kaipaakkaan.
Tämä on aika turhamainen ongelma, mutta olen huomannut että olen ollut tälläinen lähes lapsesta lähtien. Mietin vain että onkohan muitakin joilla olisi samoja tapoja?

4

50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mminäkin

      Samanlaista täällä. Olisi välillä tarjolla varmasti mukavia tapaamisia tai tapahtumia mutta ei saa aikaiseksi. Arkipäivinä työpäivän sosiaalisuus on ihan riittävä annos ja sitten vapaapäivinä saattaa tuntua hyvin ahdistavalle ja yksinäiselle. Joskus näihin tapaamisiin tuntuu sisältyvän "riskejä" tai vaivaa verrattuna helppoon yksin oloon. Jotain mukavuuden halua tämä taitaa olla.

      • michmich

        Jooh! Munkin piti nyt lähetä moikkaamaan kavereita toiseen kaupunkiin. Sitten jotenkin tuli sellanen stressaantunu olo kun ei niitä ole nähnyt muutamaan kuukauteen, että mitäs jos meillä ei olekkaan hauskaa tai jos en ookka jotenki hyvän tuulinen, niinpä ajattelin että on helpompi jäädä kotia. Joksu alle 22 vuotiaana sitä jaksoi mennä pää kolmantena jalkana kaikenmaaiman bileissä, mut nykyään ei vaan jotenkin huvita mennä ulos omalta mukavuus alueelta. Kaveritki on aina ihan hämmästyneitä että tälläinenkö olen sitten pohjimmiltani, kun toisaalta olen sitten helposti innostuva sekopoltsi.
        Jeps, tää kesäloma alkaa syömään itsetuntoa kun ei vaan jaksa nähdä ketään, mutta toisaalta sitten homehtuu täällä kotona :D. Parisuhde olisi hyvä kun olisi joku läheinen ihminen jonka seuraan ei tarvitsisi henkisesti valmistautua, mutta ei sitä nyt kauheesti tule tavattua mies kandidaatteja kun ei huvita lähteä treffeille. Mietin että onkohan tää jotenki opittu juttu, josta ottaa liikaa stressiä että kynnys nähdä niitä kavereita/tuttavia nousee kun ei saa aikaseks ja miettii vaan liikaa ettei jaksa. Tai jos tää liitty jotenkin siihen, ettei osaa tuoda niin selvästi omia tunteita/ajatuksia julki että muiden seurassa saattaa olla tukala, mutta sitä on vaikea tuoda julki. Mulla ehkä tiettyä konflikti tilanteiden pelkoa/välttelyä, koska oon pohjimmiltan aika herkkä ihminen. En myöskään pidä siitä, jos joku takertuu muhun liiaksi tai tarvitsee mua liikaa.


    • Keissa

      Olemme erilaisia. Kyllä toiset viihtyvät yskin. Kannattaa kuitenkin silti pitää yllä ystävyys- ja sosiaalisia suhteita. Jos on liikaa itsensä kanssa, ihminen voi erakoitua ja entäs sitten kun tulee niitä hetkiä, ettei haluakkaan mörjöttää yksin. Ja pitää ajatella myös niitä toisia. Jos elää ja toimii vain omilla ehdoilla, niin kutsut ja vähäinen yhteydenpito loppuu ja onhan se itsekästä. Pitää muistaa myös heitä, joille ei ole ketään ja kaipaavat kontakteja.
      Olen sellainen kotona yksinään viihtyvä, mutta kun on tarpeeksi itsensä kanssa, niin tule tarve lähteä "ihmisten" pariin: käymään jonkun luona, tilaisuuksiin, tai vaikkapa käväisemään jossain kirpparilla, lenkillä. Ulkoillessakin tapaa pienessä kaupungissa usein tuttavan, jonka kanssa voi moikata tai vaikka vaihtaa muutaman sanan.
      Nytkin lähden kohta seurakuntaan ja sieltä suoraan klassisen musiikin konserttiin. Ja varmaan käyn illalla vielä jossain kylässä.

    • mminäkin

      Niin tutulle kuulostaa:)
      Tunnistan itselläkin sen että omia tunteita en uskalla tuoda aina esille...ja välttelen konflikteja kyllä ja tähän liittyy paljon muutakin kuten sitä herkkyyttä. Mut ei parisuhde tätä paljoa muuta koska silti ne omat tarpeet seuraa mukana ja joskus se kumppanin seura tuntuu tosi riittämättömälle ja kaipaa muita ihmisiä...kun vaan vaivautuis pitämään niihin yhteyttä.

      Yhteydenpito vaikkapa sähköpostilla sopii mun tyyppiselle tapaukselle oikein hyvin kun tietää että toinen pitää yhteyttä mutta mä saan itse päättää kuinka usein kirjoitan tai milloin viestin luen. Itsekästä? Ehkä mutta se yhteydenpito ei ahdista. Ja voin kirjoittaa joskus sullekin jos haluat?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2305
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      39
      1813
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      14
      1616
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      66
      1319
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      239
      1315
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      19
      1118
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      64
      1063
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      62
      1022
    9. Wau mikä kroppa Sofialla

      Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      752
    10. Asiat oikeisiin mittoihin

      Komiat lehteen oli saatu kokonainen aukeama aikaiseksi hevostelemalla Lumion pahuutta. Eihän tässä nyt varmaan kukaan osaa enää näillä Kauhavan säänn
      Kauhava
      45
      696
    Aihe