Ilkeä äitipuoli

Isäni ja äitini erosivat kun olin noin viisi vuotias. Meni noin vuosi ja isäni löysi uuden tyttöystävän. Sanotaan nyt häntä vaikka Tuuliksi. Tämä "Tuuli" oli aluksi kiva ja hän toi minulle ja 3 vuotiaalle pikkusiskolleni aina lahjoja kun tuli kotiimme monen sadan kilometrin päästä joka ilta. Minä aloin pitämään hänestä ja kerroin siitä myös isälleni. Kun isäni ja tämä "Tuuli" olivat seurustelleet noin puoli vuotta he päättivät muutta yhteen. Hän muutti isäni luo ja silloin vielä pidin hänestä. Äitini asui noin 20 kilometrin päässä isäni kodista. Ei mennyt kauaakaan kun tämä "Tuuli" alkoi käyttäytymään ilkeästi minua kohtaan. Hän ei pitänyt ollenkaan äidistäni. Kaikki meni kaikista jutuista huolimatta hyvin. Kunnes keväällä olimme pikkusiskoni kanssa ulkona leikkimässä isäni grillasi makkaraa ja äitipuoleni tuli luokseni ja sanoi: missäköhän ne punaiset lapaset on?! onko taas jätetty äidille! Kohautin olkapäitäni koska en tiennyt. Sitten "Tuuli" lähti kävelemään vihaisena minua päin ja tarttui talvitakkiini ja lähti riuhtomaan minua sisälle muistan kun katsoin isääni ja hän ei tehnyt mitään koska luuli asian olevan ok. Sisällä "Tuuli" laittoi minut istumaan tuolille ja hän istui viereiselle hän alkoi huutamaan ja kiroilemaan minulle vaikka omasta mielestäni olin viaton (olin silloin melkein 8v)sitten hän käski minun ottaa toppavaatteeni pois ja käski menemään yläkertaan omaan huoneeseeni. Kun olin rappusten alapäässä hän tönäisi minua mutta ei hirveän kovasti kuitenkin kaaduin ja polveni osuivat kynnykseen. Kiipesin yläkertaan ja itkin noin kaksi tuntia kun muut olivat grillaamassa ulkona. Seuraavana päivänä menimme äidilleni ja muistan menneeni äidin luo ja näyttänyt polveni joissa oli isot mustelmat. Äitini päätti tehdä lasten suojelu ilmoituksen koska oli myöskin tapahtunu paljon pieniä juttuja esin kananmunan päähän rikkominen tai kylmän veden päälle kaataminen. Kaikki samat ongelmat jatkuivat pitkään. Ja yksi päivä äitipuoleni raivostui suunnattomasti ja suutuksissaan paljasti olevansa raskaana. Järkytyin. Saimme pikkuveljen ja "Tuulin" raskauden aikana hän alkoi haukkumaan äitiäni enemmän ja enemmän koska äiti on minulle kaikista tärkein henkilö koko maailmassa tulin aina todella surulliseksi kun kuuntelin sitä. Tällähetkellä olen 12 v ja "Tuuli" haukkuu jatkuvasti äitiäni esim. hänen miesmakuaan, koiriaan, meikkaustaan,kaikkea. Hän on saanut sydän kohtauksen ja sen takia meidän kodissa ei saa edes sanalla sanoakkaan sydänkohtauksesta muuten alkaa hirveä huuto ja mäkätys kaikesta mahdollisesta. Tämä "Tuuli" rakastaa poikaansa eniten koko maailmassa hän ostaa hänelle kaiken mahdollisen. Tälläkin hetkellä istun sängylläni ja kirjoitan tätä kun taas alakerrassa "Tuuli" ja pikkusiskoni leipovat. En saa mennä mukaan koska sanoin vahingossa sydänkohtauksesta. Viestittelen äidilleni aina kun on täällä vaikeaa. Jos sanoisin kaiken sen mitä hän on tehnyt minulle näiden vuosien aikana siitä saattais tulla aika pitkä teksti."Tuulin" takia olen menettänyt ystäviä hän luulee että minussa on vikaa ja tämä "Tuuli" kyselee jatkuvasti mistä se johtuu että minä en muka osaa käyttäytyä mutta "Tuuli" jos joskus tämän näet niin sinä olet se ongelma en oo ikinä uskaltanu päin naamaa sanoo mutta niin se asia vaan on. Ja äiti jos näät tän mä rakastan sua kaikista eniten koko maailmassa en vois kuvitella elämää ilman sua. Joten siinä oli mun tarina ja tässä oli vain osa.