olen aina ollut isojen rotujen ystävä, mutta olen alkanut kallistumaan jopa pikkukoiraan nykyään, kun yksiössä asun. ei veisi niin paljoa tilaa sekä ruokkimisessa säästäisi pari euroa jotka on opiskelijalle tärkeitä. kokemusta koirista on yhden oman koiran verran (kun muutin, koira jäi äidille omakotitaloon asumaan) sekä kavereiden ja sukulaisten koirista joita on tullu hoidettua, koulutettua ja lenkitettyä vuosien varrella. kaikki olleet isoja koiria, joten siitä tuli vähän päähän pinttymä, että koiralla pitää olla kokoa, ja kun ei ole kokemusta pikkukoirista.
mutta mitä toivoisin rodulta; koko olla korkeintaan 40cm, terve rakenteinen, ei lyttykuonoa, muutenkin mahd. terve sairauksien osalta. miellyttämishaluinen (tarkoitus harrastaa tokoa ja temppuja) , iloinen, leikkisä, seuralinen ja ystävällinen vieraille koirille ja ihmisille, (asianmukaisesti sosiaalistettuna) ei metsästysviettiä koska tarkoitus olisi juoksuttaa myös metsässä irti. ( kun on koulutettu ensin tulemaan luokse) pitäisi jaksaa liikkua paljon (pyöräily, rullaluistelu) mutta "tyytyisi" vähempäänkin esim. kiirepäivinä jos ei ehdi kun heittää pikkulenkit niin ei sekoaisi. tottakai saisi aivojumppaa myös.
turkki saisi olla sellanen että tarkenee, ettei tarvitse heti pikkupakkasella pukea, muttei myöskään yltiö työläs, jota pitää pestä, föönätä ja puunata viikottain. ehkä sellainen pitempi karvaisempi jonka kumminkin voisi pitää "lemmikki trimmissä" jos pitkä turkki on liian työläs ?
sitten sisäsiisteys ja haukkuherkkyys! hirmuisesti olen lukenut että pikkukoirilla on sisäsiisteys ongelmia, hyvästä koulutuksesta riippumatta. että urokset varsinkin merkkailee paljon, onko totta ? onko roduissa eroja sisäsiisteydessä? tämä asia on ollut ehkä eniten se asia pikkukoirissa mikä mietityttää.. ja se räksytys, kuinka hyvin saa koulutettua että muulle kun ovikellolle ei tarvi haukkua? onko jotkut rodut herkempiä hälyttämään kuin toiset? pelottaa että yksinollessa sitten räksyttäisi ja tulisi ongelmia..
niin ja eniten olen koiria katsonut tuolta seura ja kääpiökoira luokasta. mutta kiitos jos viitsitte vastata, siitä olisi paljon apua :)
mutta mitä toivoisin rodulta; koko olla korkeintaan 40cm, terve rakenteinen, ei lyttykuonoa, muutenkin mahd. terve sairauksien osalta. miellyttämishaluinen (tarkoitus harrastaa tokoa ja temppuja) , iloinen, leikkisä, seuralinen ja ystävällinen vieraille koirille ja ihmisille, (asianmukaisesti sosiaalistettuna) ei metsästysviettiä koska tarkoitus olisi juoksuttaa myös metsässä irti. ( kun on koulutettu ensin tulemaan luokse) pitäisi jaksaa liikkua paljon (pyöräily, rullaluistelu) mutta "tyytyisi" vähempäänkin esim. kiirepäivinä jos ei ehdi kun heittää pikkulenkit niin ei sekoaisi. tottakai saisi aivojumppaa myös.
turkki saisi olla sellanen että tarkenee, ettei tarvitse heti pikkupakkasella pukea, muttei myöskään yltiö työläs, jota pitää pestä, föönätä ja puunata viikottain. ehkä sellainen pitempi karvaisempi jonka kumminkin voisi pitää "lemmikki trimmissä" jos pitkä turkki on liian työläs ?
sitten sisäsiisteys ja haukkuherkkyys! hirmuisesti olen lukenut että pikkukoirilla on sisäsiisteys ongelmia, hyvästä koulutuksesta riippumatta. että urokset varsinkin merkkailee paljon, onko totta ? onko roduissa eroja sisäsiisteydessä? tämä asia on ollut ehkä eniten se asia pikkukoirissa mikä mietityttää.. ja se räksytys, kuinka hyvin saa koulutettua että muulle kun ovikellolle ei tarvi haukkua? onko jotkut rodut herkempiä hälyttämään kuin toiset? pelottaa että yksinollessa sitten räksyttäisi ja tulisi ongelmia..
niin ja eniten olen koiria katsonut tuolta seura ja kääpiökoira luokasta. mutta kiitos jos viitsitte vastata, siitä olisi paljon apua :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedän että sanoit EI lyhytkuonoista koirarotua, mutta mielestäni sinulle sopisi bostoninterrieri. Pieni koira ison koiran olemuksella. Yltiösosiaalinen, energinen, leikkisä touhupakkaus joka tyytyy muutamat pvät olemaan sohvaperunakin ilman että heti tekisi tuhoja kotona. Mutta rotu jaksaa vaikka mitä, on luonnetta mutta sopivasti miellyttämishaluinen. Rotu ei ole todellakaan haukkuherkkä, niinkuin moni lyhytkuonoinen on tosihiljainen eikä turhia räkytä. Yleensä ei ole metsästysviettiä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lyhyt turkki on helppohoitoinen mutta talvella vaatii kyllä pukemisen josta et ollut innostunut.
Mutta tutustu ihmeessä tähän pelottomaan kaikkia rakastavaan vauhtirotuun!
Kiinanharjakoira
Tiibetinspanieli
Bichon frisée, bichon havannais
Shetlanninlammaskoira
Pomeranian on aivan mahtava rotu! Sopii hyvin yksiöön pienen kokonsa vuoksi. Voi olla haukkuherkkä, mutta sadaan hallittua koulutuksella. Oma pommini ei hauku juuri mitään. Pommit ovat energisiä, mutta eivät tarvitse liikuntaa tunti tolkulla. Ovat helppoja koulutettavia myös. Pomeranianit ovat hyvin uskollisia ja lempeitä omistajilleen, mutta vieraita kohtaan saattavat olla varautuneita, eivät kuitenkaan koskaan saisi olla agressiivisia. Meidän pommi on todella ystävällinen vieraita kohtaan. :) Rotu on perusterve, joskin rodussa esiintyy lonkkavikoja ja silmäsairauksia. Yleisesti kuitenkin pomeranian on rotuna suhteellisen terve. Pommit ovat siis pieniä ja iloisia koiria! Onnea koiran hankintaan
Sheltti olis yks joka sopii sun kriteereihin todella hyvin, ja turkkikin on helppohoitoinen vaikka saattaa hämätä. En oo muuten ikinä kuullut että pienillä koirilla olisi enemmän sisäsiisteysongelmia kuin isoilla :O
Täältä löytyy westie ja cairn. Ovat molemmat sisäsiistejä, cairn-uros oli siinä suhteessa helpoin pentu ikinä, kunnia kasvattajalle joka aloitti siisteyskasvatuksen heti kun pennut lähti liikkeelle. Westiellä on paksu turkki, ei palele mut cairnille pitää laittaa takki päälle pakkasella. Ovat siis samantyyppisiä koiria mutta karvat on ihan erilaiset. Terrierit on iloisia, vilkkaita koiria. Nämä kaks eivät esim. ole koskaan tapelleet toisten koirien/kissojen kanssa.
Westiet on todella sairaita, joten en suosittele sitä ainakaan.