Moro.
Millaisia keinoja ja aineita käytätte vinyylien puhdistukseen?
Jossakin oli, että akkuvesi kelpais pesuun. Ei tule kalkki jäämiä.
Entäs mitä ainetta käyttää, että sähköisyys vähenisi?
Kuivaukseen varmaankin jokin mikrokuituliina?
Tekeekö tuolla Knosti pesurilla mitään? Jos tuossa käyttäis sitten niitä omia liuoksia.
http://www.thomann.de/fi/knosti_schallplattenwaschgeraet.htm
Jotkin kirppari löydöt ovat aika kökkäsiä. Jotkin uudet pakasta otetut levytkin tuppaa rapsahtelemaan ja imemään kaikki pöyt itseensä. Jotkut taas ei... Eli niille varmaan kannattais kans tehdä jotain?
Hiilikuituharja. Toiset puoleen ja toiset vastaan. Itse olen käyttänyt sitä. Pitääks siekin uusia aika ajoin? Tuo on kuiteskin jo vuosia vanha. Kastunutkin joskus.
Neulaharja on vielä ostamatta, mutta ostoslistalla on.
Youtubessa on kaiken näköistä videota puhdistuksesta/pesusta, mutta otappa niistä sitten selvää ja aineetkin ovat jotain ulkomailta saatavia. Tai ainakin nimet ovat.
Millaisia keinoja ja aineita käytätte vinyylien puhdistukseen?
Jossakin oli, että akkuvesi kelpais pesuun. Ei tule kalkki jäämiä.
Entäs mitä ainetta käyttää, että sähköisyys vähenisi?
Kuivaukseen varmaankin jokin mikrokuituliina?
Tekeekö tuolla Knosti pesurilla mitään? Jos tuossa käyttäis sitten niitä omia liuoksia.
http://www.thomann.de/fi/knosti_schallplattenwaschgeraet.htm
Jotkin kirppari löydöt ovat aika kökkäsiä. Jotkin uudet pakasta otetut levytkin tuppaa rapsahtelemaan ja imemään kaikki pöyt itseensä. Jotkut taas ei... Eli niille varmaan kannattais kans tehdä jotain?
Hiilikuituharja. Toiset puoleen ja toiset vastaan. Itse olen käyttänyt sitä. Pitääks siekin uusia aika ajoin? Tuo on kuiteskin jo vuosia vanha. Kastunutkin joskus.
Neulaharja on vielä ostamatta, mutta ostoslistalla on.
Youtubessa on kaiken näköistä videota puhdistuksesta/pesusta, mutta otappa niistä sitten selvää ja aineetkin ovat jotain ulkomailta saatavia. Tai ainakin nimet ovat.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minulla oli sellainen musta samettinen (luulisin) pyöreä, levyn ääniraitojen (n.10cm?) pituinen 'lieriö', jonka sisällä oli vesisäiliö (vesi imeytettiin säiliön vaahtomuoviin), ja levyn pyöriessä keräsi mahdolliset roskat ja pölyt. Taisin kyllä käyttää ihan vesijohtovettä. Sametti oli siis hitusen kostea, joten ei se levy märäksi jäänyt. Ja sitten vain soimaan. Eihän ne levyt niin likaisia ollutkaan. Nykyisin ei juuri tule kuunneltua.
minä pesen näin .
tippa astianpesuainetta ja sitten hankaat sen levyn kuumalla vedellä,
ei niin että käsi palaa.
puhtailla sormilla levitän pesuaine vesi yhdistelmän.
sitten kylmällä vedellä ettei levy ja löysäksi lerpuksi.
sitten kuivaat PUHTAALLA pyyhkeellä niin ei pahemmin rahise levy ainakaan minulla.
noin voisi pestä ehkä Matti Nykäsen kokoelmalevyn. ei muita.
Ei kuulosta hyvälle.
kuulostaa hyvältä !
näin olen pessyt 30 vuotta levykokoelmaani.
teillä on sitten väärän merkkistä astiapesuainetta tai
olette niin tumpeloita että ette osaa pestä
niin hellästi kuin minä.
oletko kenties markkinamiesten uhri ja
tuhlaat rahasi johonkin merkkilitkuun joka maksaa
50€ plo eikä tulos ole sen kummepi kuin saippualla pesty levy.
käytän myös hiilikuituharjaa. se on paras tapa ilma vettä.
Ensimmäiset ja yhä toimivat vinyylilevyni ovat vuodelta 1958. En ole koskaan pessyt ensimmäistäkään vinyylilevyäni. Hiilikuituharjalla pyyhin pölyt tarvittaessa, ja neulaharjakin on neulaan tarttuneen pölyn poistamiseksi.
Nyt on levyt pesty ja monista käytettynä ostetuista levyistä lähti ylimääräiset ritinät ja mutaisuudet äänestä pois.
Pesin myös kaikki uudet levyt, koska joka toinen tuppaantui olemaan sähköinen ja imivät kaikki sonnat itseensä. Myös levysoittimen huopamaton.
Hiilikuituharja on ostettu.
Neulaharja on ostettu.
Levypesuri on ostettu.
Päivitin samalla neulan astetta parempaan. Nyt on mukavia kuuntelu hetkiä. :)
Minulla on Knostin pesuri ja olen hyvin tyytyväinen siihen. Poistaa rätinät parhaimmillaan 90 %:sti. Itse en ole huomannut mitään kalvo-ongelmia pestyille levyille.
Todella likaisia (kuluneita/rätinäisiä) vinyyleitä olen puhdistanut levittämällä (huolellisesti/varovasti) levyn pintaan (poislukien keskustapaperi) perinteistä erikeeperiä (ei sitä lisäaineellista plussaa) sellaisen sopivan kerroksen, ei liian paksulti eikä liian ohuesti. Kun erikeeper on kuivunut liimakalvo revitään levyltä pois. Kuivuneen kalvon pintaan voi laittaa teipinpalan jolla hoituu alkurepäisy helposti.
Mahdolliset jäämät voi poistaa teipillä, Scotch Magic teippi on hyvää. Liian jämäkkää liimaa sisältävää teippiä ei tule käyttää koska siitä jää vinyyliin liimatahroja joiden poisto ei ole ihan helppoa.
Tota 'taikateippiä' voi hyödyntää myös hiilikuituharjan kanssa: pidetään hiilikuituharjaa paikallaan kun levy pyörii, ja kun harjan nostaa irti, siihen jää pölyinen viiva jonka saa teipillä pois.
Kuten kaikkien puhdistusmenetelmien kanssa, suosittelen testaamaan ensin jollain vähemmän arvokkaalla levyllä. Aina on riski kämmätä. Noiden paperisten keskiölappujen kanssa saa olla tarkkana.
Joskus muinoin myytiin am-merkkistä kirkkaanväristä puhdistuskalvoa, jota käytettiin erikeeperin tapaan, tää erikeeper-kikka lienee siitä peruja, tota kalvoa kun ei 80-luvun jälkeen ole näkynyt myynnissä missään.