Mikä siinä koodauksessa kiehtoo?

Nimenomaan omassa maailmassa, kuten muutkin taiteilijat. Maalari tai muusikko voi hyvinkin viettää tunteja yhden teoksen parissa, eikä edes huomaa ajankulkua. Samoin puuseppä tai muukin käsityötä tekevä. Omien ohjelmien ohjelmointi menee pitkälti juuri taiteen puolelle, jonka vuoksi työpaikalla peruspalikoiden koodaamisen jälkeen vielä riittää tehdä "sitä oikeaa asiaa" töiden jälkeen. Siinä vain sattuu olemaan sivuvaikutus, että se parantaa myös työntekotaitoa, joka on harvinaista harrastuksen kohdalla.

Taiteilijat on kylläkin täysin eri asia kuin koodaajat. Ennemminkin koodaaja on rakennusmies ilman että työstä jaa pysyviä ja konkreettisia jälkijä. Sen takia kukaan ei tunne yhtään koodaria, mutta muusikot, kirjailijat ja taidemaalarit ovat maailmankuuluja. Ehkä joku Angry Birdsit piirtänyt Tuomas Erikoinen on lähinnä taiteilijaa (ei koodari), mutta siitä huolimatta tunnettu ainoastaan IT-alan keskuudessa.

Rakennus alalla tartee suhteita tai jotain, että pääsee edes töihin. saa olla työtön mutta koodamiseen tartee vähän muutakin kuin naamaa ja tuuria. Olen joskus miettinyt että pysähdyn kysymään jostai rakenustyömaalta että miten sait täältä työtä kun, olen miettiyt että pakkohan niiden on jotankin hankia työn tekiät kun minä hain nuorenpana paljon niihin niin ei saanut mitään vastausta. Ihan mielen kiinnosta veikkaan että sukulainen tai kaveri tai jostain ulkomaan vuokratyövirmasta jonka palkaus jotenkin kiertää terveysmaksuja ja muita maksuja joita tulis normaalipalkkauksesta

EriAsioita kirjoitti:

Taiteilijat on kylläkin täysin eri asia kuin koodaajat. Ennemminkin koodaaja on rakennusmies ilman että työstä jaa pysyviä ja konkreettisia jälkijä. Sen takia kukaan ei tunne yhtään koodaria, mutta muusikot, kirjailijat ja taidemaalarit ovat maailmankuuluja. Ehkä joku Angry Birdsit piirtänyt Tuomas Erikoinen on lähinnä taiteilijaa (ei koodari), mutta siitä huolimatta tunnettu ainoastaan IT-alan keskuudessa.

Samaa mieltä.
Tai ainakin niin, että ohjelmointi ei todellakaan saa olla mitään taidetta. Jotta ohjelmointityö ei tulisi liian kalliikksi ja vaikeaksi muiden ylläpitää, on oltava järkevät standardit joissa pysytään.
Osa stardardeista oli esim. IBM keskuskoneiden valta-aikaan 30-40 v sitten tehdä ohjelmat JSP:n mukaisiksi (Jackson structured programming, Michael Jackson oli yksi kuuluisista kolmesta täyskaimastaan).
Näihin liittyi sitten myös ohjelmointikielissä muuttujien nimeäminen tietyllä tavalla, samoin ohjelmanosille tietyt prefiksit (Cobolissa).
IBM ympäristössä oli Data Dictionary tuote, johon määriteltiin kaikki tietokantojen attribuutit (heh, nykytermejäkin tunnen muutaman) eli kentät. Sitten vain käytettiin aina samoja tietonimiä, mutta niihin saattoi liittyä kanta- ja tiedostokohtaisia prefiksejä. Sen aikaisia muita tuotteita on esim. Kehikko, jota käytettiin KELA:ssa (minun työpaikalleni sitä ei koskaan tullut). Se oli suomalainen tuote.