Eli kärsin vakavasta koirakuumeesta. Minulla 2 koiraa ja haluisin vielä yhden koiran täydentämään laumani, sitten se on täydellinen. Mieheni ei halua enää kolmatta koiraa, kuulemma meillä ei ole tilaa :D (tekosyy)
Asumme rivari kolmiossa ja koiramme on pienikokoinen ja keskikokoinen ja kolmas jota haen on pienikokoinen myös. Koiramme käyttäytyy hyvin niin kotona, lenkillä kuin muutenkin ulkona ihmisten/koirien kanssa. Talous on ok. Missään ei ole mitään vikaa. Minusta pyydän melko vähän. Toiset haluaa ja vaatii naimisiin ja ruinaa mieheltä että perustetaan perhe ja hommataan lapsia, no minä en semmosia ole vaatimassa.
Minä hoidan nämä meidän 2 koiraa melko paljo yksin. Huolehin ruoat ja aktivoinnin ym. Mieheni pääsee siinäkin helpolla. En jaksa ruinata kun pikkutyttö miestäni suostumaan yhteen koiraan viellä. Onko nyt niin että meidän pitää mieheni kanssa mennä eriteille tämän takia?! Ilmeisesti, harmillista ja säälittävää ja ehkä lapsellistakin. En voi itselleni mitään että rakastan koiria niin paljon. Toki rakastan miestäni myös, mutta pikkutytöstä asti koirat on ollut osa elämääni ja mieheni sen tietää. Mielestäni tein alussa selväksikin sen että koirat on osa minua. Mitä olette mieltä??
Asumme rivari kolmiossa ja koiramme on pienikokoinen ja keskikokoinen ja kolmas jota haen on pienikokoinen myös. Koiramme käyttäytyy hyvin niin kotona, lenkillä kuin muutenkin ulkona ihmisten/koirien kanssa. Talous on ok. Missään ei ole mitään vikaa. Minusta pyydän melko vähän. Toiset haluaa ja vaatii naimisiin ja ruinaa mieheltä että perustetaan perhe ja hommataan lapsia, no minä en semmosia ole vaatimassa.
Minä hoidan nämä meidän 2 koiraa melko paljo yksin. Huolehin ruoat ja aktivoinnin ym. Mieheni pääsee siinäkin helpolla. En jaksa ruinata kun pikkutyttö miestäni suostumaan yhteen koiraan viellä. Onko nyt niin että meidän pitää mieheni kanssa mennä eriteille tämän takia?! Ilmeisesti, harmillista ja säälittävää ja ehkä lapsellistakin. En voi itselleni mitään että rakastan koiria niin paljon. Toki rakastan miestäni myös, mutta pikkutytöstä asti koirat on ollut osa elämääni ja mieheni sen tietää. Mielestäni tein alussa selväksikin sen että koirat on osa minua. Mitä olette mieltä??
Vastaukset 34
Vanhimmat
Miehet eivät yleensä halua koirista mitään laumaa, vaan 1-2 koiraa talouteensa. Jos naisella on kauhea kasa koiria, muutkin miehet ajattelevat naisen olevan mieleltään vain koirien vanki. Itse olen mies ja minulle riittää 1 koira, maksimissaan 2.
Otat ison uroskoiran, niin et tee miehellä muutenkaan mitään. Siitä vaan, lisää koiria. Mulla on jo kuusi ja aijon ottaa vielä ainakin yhden lisää. Rakastan koiria yli kaiken ja aion laittaa kennelin, joka myy koiria vaan naisille.
Mitäs jos menisit töihin, niin saisit muutakin ajateltavaa?
Kukas perhana sen täällä tietää sanoa vaihdatko ukkos koiraan , sehän on kai oma juttusi. Niin onko tuo höyrypää tullut ajatelleeksi, ettei äijä halua ostella rakeilles ruokia.
Minusta ei kannata, kun kuitenkin teillä on jo 2 koiraa. Parisuhde on myös kompromisseja ja jollainlailla ymmärrän että jos toinen olisi täysin lemmikkivastainen ja toisen elämään ne on aina kuuluneet, ettei yhteistä säveltä löydetä, mutta kun kuitenkin on jo kaksikin koiraa. Kyse ei ole siitä ettet saisi mitään mitä toivot tai ettei koirallasi olisi koiraseuraa. Minusta tuossa nyt haluaisit että vain miehesi joustaa mutta sinun ei tarvitse. Sillä jos hän ei periaatteessa haluaisi yhtään koiraa, hän joustaa jo parisuhteenne takia kahden edestä. Ei sekään ole oikein että ihminen vetoaa "tein selväksi"-perustelulla, koska ei se tarkoita loputonta joustamista. Sama kun mies korjaisi autoja, sitten teillä olisi lapsia. Haluaisit apua lasten kanssa kun mies on kaikki illat ropaamassa autoaan ja hän toteaisi että "minä tein selväksi että autot on minulle tärkeitä, joten voin käyttää niihin ihan kaiken vapaa-aikani, eikä minun tarvitse joustaa, antaa aikaa teille ja sinun pitää ymmärtää, koska tein asian selväksi". Kyllä ihmisen pitää silti kasvaa, kehittyä ja joustaa, pitää joku raja siinä mikä on prioriteetti. Sinulla on jo koiria ja koiraharrastus, et ole menettänyt mitään. Sinä saat elää koirien kanssa ja rakastaa niitä, voit tavata koiraharrastuksissa vaikka satoja koiria. Kaikkea ei tarvitse aina saada omaksi.
Naimisiin menoa tai lapsia et voi käyttää. Ne ovat taas eri asioita, et kai menisi naimisiinkaan sillä että "no, sain koiran, mennään vaan!" kai sinulla paremmat perustelut siihen on ja ihan omat syysi? Lapsia taas pitää haluta, eikä ruinata, kyllä heillä on oikeus vanhempiin joista molemmat lapsia toivoo. Jotkut päätyvät eroon, koska lapset ovat perustavanlaatuinen kysymys, ne on iso kysymys siis, eikä mikään "en minäkään ruinaa lapsia, joten kai saan koiran". Tuossa kohtaa perustelut on lapsellisia suoraan sanoen. Noihin asioihin pitää sitoutua, vuosiksi ja kaikkiin. Kaikista on vastuu. Mutta ne eivät ole toisiaan kumoavia, palkintoja toisistaan yms. vaan ihan omia asioitaan, jotka pitää semmoisina ottaa.
Olen samaa mieltä siinä että nyt kyllä on hieman lapsellista jo. Tietenkin toinen tosiasia voi olla, että rakastat ajatusta jostakusta, mutta miehesi ei oikeasti ole todellinen rakkaus. Tiedät että pääset yhteisasumisella helpolla, ja tykkäät miehestäsi mutta haluat oikeasti päättää kaiken itse. Jne. Joten voi olla että tuo on vain tekosyy. Oikeasti et rakasta miestäsi etkä kaipaa parisuhdetta ainakaan hänen kanssaan ja koirista saat oivan "syyn" erota.
Jos koti on yhteinen siellä pitäisi olla molemmilla äänioikeus.
Älä toteuta eläinrakkauttasi hankkimalla aina vain uusia ja uusia lemmikkejä (koska niitä voi hankkia aina yhden lisää), vaan syvennä suhdettasi nykyisiin. Esimerkiksi jokin uusi harrastus toisen - tai molempien - koirien kanssa voisi olla hyvä idea. Esimerkiksi tokon piirimestaruudessa olisi varmasti puuhasteltavaa moneksi vuodeksi. Samalla sekä koiriesi että miehesi elämä helpottuisi kovasti.
Olette oikeassa. Rakastan miestäni kyllä mutta en ehkä niin tulisesti ja aidosti kuin aiemmin (olemmehan ollut jo pian 12v yhessä ) Ehkä rakkaus on hiipunut pikkuhiljaa. Ehkä olisi paras erota jotta mieheni ei joudu itsekkyyteni ja lapsellisuuteni uhriksi. Ei ole oikein että mies kärsii, vaan siksi että rakastan koiria ja haluan sellaisen yhden lisää. Joskus salaa mietin mielessäni millaista olisi asua koirien kanssa yksin, kauhea ajatella tollasia ja ehkä mä itekkin herään todellisuuteen että jos mä pystyn tollasia ajattelemaan ei rakkautta enään juuri ole ja minun on parempi ilman miestä. Tekipä tämä hyvää kirjoittaa tänne. En usko että tulen ketään rakastamaan niin kuin koiriani rakastan.
Kyllä huonosti menee. Käy lääkärillä kertomassa tarinasi niin saanet ehkä avun. Tuo kuullostaa aika pahalta.
Eli tässä haet nyt vaan ilmeisesti tekosyytä erota. siltä ainakin vaikuttaa. Jätä ukko ja tee miten itse haluat.
Kyllä on taas sairasta tekstiä. Niin sairasta.
Älä muuta viserrä. Kuka terve ja järkevä ihminen jättäisi miehensä kun tämä ei halua yhtä koiraa lisää paapottavaksi? Tuollaista voi kuulla vain rakkihullun suusta. Ihminen on nimittäin sairas jos tämä edes harkitsee eläimen valitsemista ihmisen sijaan, vieläpä rakkaan sellaisen.
No minä pistin akkani pihalle. Että koira jäi. Jokainen tavallaan.
Kyllä minäkin akkani ennen pistäisin pihalle kuin tuon pystykorvan, mutta nyt oli tuosta joka aikoo jättää ukon elääkseen koiraLAUMASSA.
Jätä ukkos ! Uuden miehen aina saa, mutta ei samaa koiraa
Et selvästi ole onnellinen? Ilman muuta jätä se mies. Miksi olla suhteessa jossa kumpikaan(ko) ei ole täysin onnellinen. Jos itselläni olisi noin, niin lähtisin pois tilanteesta.
Miehet on niin mukavuudenhaluisia, että ei ne lähde minnekään yhden koiran takia. Ehkä jos toisit kotiin uuden miehen, mies voisi reagoida, mutta koira... Mitä haittaa siitä nyt on- Ja kyllä suhde kuin suhde "hiipuu" 12 vuodessa, mutta ei se välttämättä ole syy eroon. Jos et siis muuten halua erota. Sun pitäisi mun mielestä keskustella miehesi kanssa vakavasti. Voihan olla että hänellekin se kolmas koira on vain tekosyy eroon. Tämä ei ole mitään v..lua, mutta parisuhteissa mikään ei ole varmaa. Toinen voi aina yllättää. Onnea teille molemmille!
Itse olen aina ollut sitä mieltä että yksi koira/lemmikki kerralaan. Sen kun hoitaa hyvin niin on siitä kaveria pitkäksi aikaa ja pysyy terveenä.. Miksi niitä koiria pitää olla kolme? Mikä siinä on että pitää vielä yks hankkia?
Ai kuka pysyy terveenä rakki vai akka
Päätimme erota. Mies muuttaa ainakin nyt aluksi vanhemmilleen ja koirat jäi minulle. Niin ja ei ne koirat ollut se ainoa syy eroon. Näin on parempi varmasti kaikille, myös koirille :)
Kyllä on sairasta, ei voi muuta sanoa.
Buahahhhahahahaaa!!!! Sillä tavalla - kas näin toimii aikuinen nainen! Todella rationaalista toimintaa.
Tämä varmaan sensuroidaan jossakin vaiheessa idioottien toimesta, mutta kirjotetaan tämä nyt kuitenkin. Pane niitä koiria vielä kun voit jos menit tuollaisen tyhmänä tekemään, sillä sinunlaista rakkihullua sietävää miestä saat etsiä kauan. Sehän taitaapi olla Suomessa ainakin vielä laillista mikäli YLE:n artikkeliin on luottamista.
http://yle.fi/uutiset/kylla_suomessa_saa_harrastaa_seksia_lemmikkinsa_kanssa/8152460
Tässä vielä meemi muumeista kertomaan millainen fiilis nyt ainakin minulla tästä nyt on:
http://www.demi.fi/sites/demi/files/styles/albumi_image_large/public/general/49/1131649/TYPERÄ NAINEN.gif?itok=HJgJSPVd
Tuon on takuulla kirjottanu mies, jonka vaimo on jättänyt jonkin muun asian takia, mahdollisesti esim. oikean miehen :)
Luulin sinua mielenkiintoiseksi trolliksi, mutta demi-kuvien linkittäminen on jo ala-arvoista. Srsly.
Kas kas DH:han se heti eläinseksistä jauhamassa - mistäpä muustakaan, kun on niin mielenvikainen.
Älä välitä noista ilkeistä ihmisistä. Näillä keskustelupalstoilla on luusereita, joilla ei ole mitään muuta tekemistä kuin etsiä joku jolla ne epäilee menevän vielä vähän huonommin kuin heillä! Itse asiassahan sä oot paljon paremmassa asemassa kuin he koska uskallat tehdä ratkaisun vaikeassa tilanteessa.
Mä oon itse vähän samassa tilanteessa kuin sä, eli aion tehdä mikä on mulle tärkää (en tosin koirien suhteen) ja mieheni on joko mukauduttava siihen tai sitten ei. Noudattakoon he vain kompromissiperiaatettaan, jotka pelkäävät että eivät enää saa uutta. Ihmissuhteet tulee ja menee, mutta itselleen on oltava uskollinen!
Mieti miksi haluat niin monta koiraa?
Mielestäni kaksi on jo monta....pyydät kyllä liikoja.Ymmärrän ettei miehesi halua eläintarhaa.Mulle riittää yksi, kerrallaan.Paremmin aikaa hoitaa, antaa huomiota, kouluttaa,kun ei ole montaa.Helmpompi ottaa kylään ja muuallekkin mukaan, kun ei ole kuin yksi jne,Miehsi on oikeassa, sorry vaan.Sä yrität nyt hakea sillä laumalla jotain, mikä ei oo ihan ok.Mieti miksi pitäs olla niin monta.
Sullahan o kaks kättäki vaan XD
Entäpä jos vaan haluu elää koirien kans mieluummin kuin ihmisten? Suhde ihmiseen latistuu aika nopeasti mut suhde koiraan pysyy aina yhtä ihanaan, aitona ja lämpimänä koska koiran rakkaus on vilpitöntä, pyyteetöntä ja aitoo!!! Ja muute kuka nykyaikana ees kyläilee?
Eikö voisi ottaa useamman ukon?
Onko tässö haluamisessa jokin syy vai haluatko vain haluamisen takia. Seurakoirin pari riittää hyvin. Ne kykenevät kaksistaan pitämään seuraa ihan riittävästi.
oota että entisistä ensin aika jättää ota sitten vasta lisää.Voit toki suunnitella, valita rotuja ja kasvattajia valmiiksi.Mutta ota vasta kun on toisesta aika jättänyt.
Jätä heti, kyllä koira on miehen yläpuolella arvoasteikossa.
jätä ehdottomasti
Anna mennä vaan, uuden miehen kouluttaminen on helpompaa kuin uuden koiran.