Oletteko ollu kuolemanporilla ja saanu armon palata vielä elävien kirjoihin takasi,
mitä olette kokeneet siinä hetkenä,
jotkut on nähneet valtavan häikäisevän kirkasta,
jotkut ovat nähneet läheisen ihmisen tulevan hakemaan,
onko näyt aivojen tuottamaa mielikuvistusta,
mitä olette kokeneet siinä hetkenä,
jotkut on nähneet valtavan häikäisevän kirkasta,
jotkut ovat nähneet läheisen ihmisen tulevan hakemaan,
onko näyt aivojen tuottamaa mielikuvistusta,
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen ollut monta kertaa hiuskarvan päässä varmasta kuolemasta sekä tieliikenteessä että liikkuessani heikoilla jäillä.
Nämä eivät silti ole ns. kuolemanporttitapauksia. Tai oikeasta yks mystinen "valot päältä" tapaus on.
Istuin myöhäsyksyllä tietokoneen edessä tuolilla kun kaikki valo katosi aistijärjestelmästä.
Pystyin hengittämään ja ajattelemaan, tässäkö tämä nyt sitten on. Ilmiö kesti muutaman minuutin ehkä.
Luulin sen olleen sydänveritulppa, johon isänikin kuoli yksin ollessaan työnsä ääreen. Valo ja taju palasivat.
Menin terkkarikokeisiin. Niihin tuloksiin tutustunut lääkäri sanoi; Ei missään tapauksessa mikään halvaus kun kaikki arvot ovat noin hyvät.
Sitten muistin miten veljeni ajaessaan maantiellä traktorilla koki aivojen hiussuonen katkeamisen. Ohjasi vaistomaisesti liikkuvan koneen ojaan.
Olen muutaman kerran ollu suuressa leikkauksessa,
tajunan katoaminen nukutus piikillä tapahtui muutamssa sekunnissa,
en tajunnu ainakaa vuorkauteen yhtää mitään, teho-osastolla kun heräsin, ensimmäinen pettyny ajatus oli, enkö kuollukkaa, täälläkö olen vielä,
en nähny mitään ei yhtää mitään, pelkkää mustaa tai tiedottomuutta , olin poissa tästäshetkestä,
semmonen kuolema olisi hyvä ja ihana kuolema, tajunta vaan katoaisi ja elämä olisi siinä,
vaikka olen hyvin liikunnallinen, olen siti hyvin väsyny, johtuu sepelvaltimotaudista, ja sydämen vajaatoiminnasta,
jokapäivä kuolema on jatuksissa,
mikää ei enää elämässä oikein kiinosta,
Tässä istun ja olen hyvässä --entisessä vireessä .
Mutta Tämän vuoden kolmannenkuunalussa oli (kai ) kuolema lähellä - Oltiin jerrycottoninkanssa kotona niinkuntavallista , sain kuumeen joka vaanpaheni pärjäsin paripäivää -- ja sain korankin ulkoiletettua normaalisti, mutta kuume paheni ja pääsin vihdoin terveyskeskuslääkärille joka antoi hyvät lääkkeet --
Sellaisia hallusinaatio näkyjä ja Horkka joka tuli yöllä en ole kuvitellut että ihminen kestää -- Hetkenpäästä tajusin että se mitä olin näkevinäni ei voinut olla totta . Vieläkään en tiedä olinko valveilla vai unessa . Se palelemiskohtaus tuli ehkä eri yönä -- ajan taju oli kokonaan kadönnut . Niitä taplettia joita lääkäri kirjoitti ,hän käski noudatta tarkasti ohjetta --vain 1 tapletti aamulla ,riitti 10 p. viikon päästä olinkin jo kunnossa --
Mutta kun en voinut pitää koiraa enään on se suru ollut jälkeenpäin melkein yhtä paha kun se kuumetauti (keuhkokuume) joka minulla oli.
No kai tästä selvitään siihen lopulliseen poismenoonsaakka -
Onneksi ei näitä ,ei ole ollut ennen eikä toivottavasti jatkossakaan --
Loppu tulee joskus --siittä voin olla ainakin varma .