Säät lämpenevät, mutta miten 'pakkasrapauma' etenee ja edellyttääkö koviakin pakkasia?
Mistä tutkimustietoa - muualta kuin saneraukseen ja 'julkisivututkimukseen' erikoistuneilta insinööritoimistoilta jotka selkeästi vedättävät rakentajan puolta siinä kuin Kiinteistöliitto ja isännöitsijätkin.
Kahteen 'julkisivututkimus'-aineistoon olen tutustunut ja niissä on selkeä RAHASTUKSEN maku.
Edellyttäisi seurantaa jos ilmenee 'pakkasrapaumaa' ja tehdä siltä pohjalta päätelmiä, mutta nyt insinööri lähes laskutikustaan esittää ennusteita?
NIIN MISTÄ SAA ASIAAN LIITTYVÄÄ PUOLUEETONTA DOKUMENTTIA?
Mistä tutkimustietoa - muualta kuin saneraukseen ja 'julkisivututkimukseen' erikoistuneilta insinööritoimistoilta jotka selkeästi vedättävät rakentajan puolta siinä kuin Kiinteistöliitto ja isännöitsijätkin.
Kahteen 'julkisivututkimus'-aineistoon olen tutustunut ja niissä on selkeä RAHASTUKSEN maku.
Edellyttäisi seurantaa jos ilmenee 'pakkasrapaumaa' ja tehdä siltä pohjalta päätelmiä, mutta nyt insinööri lähes laskutikustaan esittää ennusteita?
NIIN MISTÄ SAA ASIAAN LIITTYVÄÄ PUOLUEETONTA DOKUMENTTIA?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Omituista seikassa on se, että 'pakkasrapaumaa' esiintyy juuri PARVEKKEISSA? Nehän on vaihdettavissa ja niitä vaihdetaan.
eikä esiinny mm. betonisessa kivijalassa?
:D
Mitä pakkasrapautuminen on???
Voisi tietyssä mielessä verrata puun lahoamiseen.
Menisitkö parvekkeelle, joka olisi tehty puusta ja puut olisivat aivan lahonneita???
Yksi yleinen syy betonin pakkasrapautumiseen niiden tekoaika(vuodenaika) ja niiten vääränlaiset pintakäsittelyt. Lisäksi parvekkeissa ongelmana betonin karbonatisoituminen. Tuppaa raudoitus ruostumaan. Varsinkin kun talvisaikaan tehtyihin parvekevaluihin enennen heitettiin suolaa reaktion kiihdyttämiseksi.
Parvekkeissa ei ole lämpöä suojaamassa rapautumiselta, kuten kivijaloissa yleensä.
En sitä sano etteikö pakkasrapautumisella voisi kusettaakin mutta parvekkeet siitä yleensä kärsii. Ja kyllä joihinkin taloihin joudutaan uusi ulkokuorikin vaihtamaan. Eikä ole muuten helppoa eikä halpaa parvekkeisiin verrattuna.
.. MUTTA se, että sitä ilmenee on HUIJAUSTA. Missä on KUVAT 'pakkasrapauma'-vaurioista? Sanalinen sepustus EI ole hyväksyttävää!
http://www.tesomankatu.net/virontorma/valokuvia_04.html
Betoni on TÄYDELLISEN eheä, siitä huolimatta, että pintakäsittely on surkeasti epäonnistunut eli jätetty paskat alle?!!!???
Miksi 'pakkasrapaumaa' ei ole löytynyt betonisista perustuksista - 'kivijalasta'?
Tässä syy: Rahastukselle haetaan HELPOIN ja USKOTTAVIN tie. Betonisen kivijalan vaihtaminen uuteen ei ehkä menisi läpi sitä hallituksen esittäessä osakkaille - vaikka siinä sitten olisikin insinööritoimiston tekemä 'tutkimus' ja Kiinteistöliitto sitä isännöitsijän avustuksella esittää? Vai -?- mistäpä tuota tietää kunhan aikaa eletään ja nykyinen pyöriteltävä mummo-omistajaluokka painuu hautaan?
Insinööritoimiston esitykset ovat mitä puhdasoppisinta vedätystä KALLIIN ja MIELIPUOLISEN ja TARPEETTOMAN vaihtoehdon valitsemiseksi. Insinööritoimisto ajaa URAKOITSIJAN ETUA ei TALOYHTIÖN!
Jos jotain HIDASTA vauriota 'tutkitaan' niin sen tulee tapahtua useamman kerran muutaman vuoden (10) välein.
Mikä on isännöitsijöitten ja KIINTEISTÖLIITON osuus busineksesta?
Vaurioitumattomat alkuperäisessä kunnossa (ruostumattomat) betoniraudat lähellä pintaa:
http://www.tesomankatu.net/tesomanjarvenkatu26/ennen/MVC-905F.jpg
http://www.tesomankatu.net/tesomanjarvenkatu26/j%e4lkeen/mvc_902f.jpg
http://www.tesomankatu.net/tesomanjarvenkatu26/j%e4lkeen/mvc_900f.jpg
http://www.tesomankatu.net/tesomanjarvenkatu26/j%e4lkeen/img_0075.jpg
Ilman 'korjaamista' ne olisivat olleet samassa tilassa seuraavat 40 vuotta.
Siinä oleva ongelmaa olisi voitu hyvin helposti seurata rauhassa JA vasta kun ruoste pukkaa läpi korjata. Sillä taloyhtiö olisi säästänyt.
Johtopäätös: Isännöitsijä/Kiinteistöliitto/.. ei pyrikkään taloyhtiölle edulliseen ja JÄRKEVÄÄN ratkaisuun vaan on rauhassa odoteltu milloin aloitetaan iltalypsy. Taloyhtiöt ovat Kiinteistöliiton peukalon alla ja erinomaisen tuottoisia!!
Tuossakin kohteessa vaihdettiin EHJÄT ikkunat kolmilasisiin muovisiin tekeleisiin (kolme mekaanisesti toisistaan poikkevaa ERILAISTA ikkunaa!). Parvekkeelle menevä ovi - ALKUPERÄISET kaksi ovea olivat EHJÄT!) - hädintuskin peittää oviaukkoaan!!
Peltityöt ovat ALA-ARVOISTA laadultaan!!!
http://www.tesomankatu.net/tesomanjarvenkatu26/laatu/kuva%20011.jpg
"Parvekkeissa ei ole lämpöä suojaamassa rapautumiselta, kuten kivijaloissa yleensä."
Seuraavan kerran kun tarkastelet betonista kivijalkaa niin kiinnitä huomiosi SIIHEN raja-alueeseen mikä on välittömästi maanpinnan yläpuolella?
Miltä näyttää? Parveke jää toiseksi rasitteiden osalta?
On siis eri asia onko rakenne täysin, läpi asti rapautunut vai onko vain pinta rapautunut.
Olet kyllä oikeassa ton rasituksen suhteen, varsinkin jos kaato taloon päin.
rapautumiselta vaan sen tasaisuus?
Onhan se nyt 'insinöörillekin' selvää, että niin on? Haluan nähdä ne kuvat PAKKASRAPAUMASTA?!!
Rapautuminen alkaa pinnasta ja sillä on tietty kehitys ajan funktiona. Ei tehdynlaatuisilla operaatioilla ole järjellistä pohjaa - ellei lasketa RAHASTUSTA siksi?
http://www.tesomankatu.net/betoninayte.jpg
Mikä maa - mikä valuutta?
Olipas taas tärkeä komentti!
voi olla mistä vaan, mutta veikkaisin kuitenkin liian nopeaa kuivumista ja/tai liian korkeaa reaktiolämpötilaa??
Jos meni väärin niin kerro ihmeessä oikea syy.
Edes minä en tiedä kaikkea.
betoniyrityksen betonirakentamisessa lainvaatimat näytteet kasattu aidaksi.
Kukaan ei pääse kusemaan silmään.
toinen.
Sun mielestäsi oteta näytteitä valuista??
Betonin massaa kontrolloidaan, valua kontrolloidaan, riippuen luokasta lisäksi otetaan myös näytteitä.
Mitä tohon espanialaiseen rakentamiseen tulee niin vertaa poika olosuhteita missä rakennetaan.
Niin liekö espaniassakaan 30-40 vuotta aikaa ja siitä vanhempia rakennuskohteita kovin hyvin tutkittu rakennusvaiheessa.
Miltä se aidan valettu betonitolppa sun mielestä näyttää??
Arvaa mistä Suomeen tuotiin TASAKATTORAKENTAMINEN ja kenen 'VIISAAN' toimesta ja mikä oli koulutuspohja tuolla 'viisaalla' ?
En tiedä kenen toimesta on tuotu tai koska mutta tasakatto tietääkseni tuli Suomeen funtionalismin mukana?? Oli ilmeisesti muotikatto 1960 ja 1970- luvuilla, ainakin arkkitehtien suosiossa. Suosituimpia tasakatot lienevät olleet oulun suunnalta tulleiden arkkitehtien keskuudessa.
Mutta paikkaappa mun sivistystäni!
eräs suomalainen insinööri Marokon-matkaltaan.
http://www.tesomankatu.net/virontorma/
Tässä on käytetty pohjustamatonta työtä ja kun on vaurioita nähty SUOJAAVAN pinnoituksen osalta ei ole haettu edes VASTUUNKANTAJAA vaan on rauhassa odoteltu suurempaa RAHASTAVAA remonttia.
*Toisaalta - suojaus on näämmä tominut ja se on uusittavissa - keskittyisin pohjan PERUSTEELLISEEN tai EDES osittaiseen puhdistamiseen ENNEN pintojen maalausta!*
:D
Tutkijoina Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto:
http://www.betoni.com/Tietoa betonista/Perustietopaketti/Ongelmia ja luuloja/
Ja minä en sitten ala kinastelemaan asiasta. Se joka haluaa tietoa, lukekoon esim. tästä. Se joka ei halua, ei usko mitään.
Toi puolueettomuus nyt ei aivan paikkansa pitävään mutta tieto kyllä!!!
Vai mitä mieltä sinä olet??
betonointi työt tehdään aina valvotuissa oloissa. Harva suomalainen firna ottaa vastaavaksityönjohtajaksi tänäpäivänä kokenematonta. 25 vuotta on suurinpiirtein
korjaus aika ja se on silloin pinnoilla ei rakenteissa.