Kääk, kysienleikkuu!!!

pentu anto leikata vielä kuukausi sitten ihan ok,mut nyt tuli hammasta,spu 9 kk.No tunti siinä meni kun leikkasin,mut leikkasin kuitenkin ja yksin.
Laitoin koiran istumaan ja otin etutassun kerrallan ja leikkasin yhden kynnen ja sit kehut(meillä koira elää kehuilla,ei makupaloilla)ja taas kynsi ja kehut,niin meni kaikki kynnet,aikaa meni ja koko huusholli kierrettiin kun vaihdettiin paikkaa,mut leikattua tuli.Pääasia on että itse ei hermostu eikä pakota koiraa,vaan ajan kanssa,rauhallisesti,toinen ihminen voi olla siinä juttelemassa koiralle tai antamassa makupaloja,mutta mun mielestä on virhe pitää koira väkisin paikallaan,varmasti alkaa vihata kynnenleikkuuta.
Mulla oli 13 vuotias spn joka inhosi loppuun asti leikkaamista,murisi minkä ennätti,mutta ei purrut,se anto leikata mutta piti ihan tautisen metelin,meillä oli yya-sopimus,sallin sen murista ja se salli mun leikata.

Olisi ihan kiva tietää miksi kynnenleikkaaminen on koiralle niin vastenmielinen,kun joskus on leikannut verikynteen ,niin ei koira sitä edes huomaa,joten kipee se ei ole,mut mikä juttu siinä on.??:)

Meillä on kynsien leikkuu aina onnistunut,hellästi. Olen kuullut tarinoita, että joudutaan leikkaamaan jopa nukutuksessa! Meidän 10 kk:n urosseisojan kanssa toimin seuraavasti; koira makoilee lattialla, menen leikkureiden kanssa makoilemaan viereen ja sit otan tassun käteen ja napsuttelen kynnet. Välillä höpöttelen ja rapsuttelen mut koiruus vaan makoilee. Liian lyhyeksi leikkaamista tulee varoa, se sattuu ja varmasti koira muistaa kun leikkurit taas näkee. Kuonokoppa estäisi ainakin puremisen, mutta rauhallisuus ennen kaikkea!

Meidän 4,5 kk russeliuros ei tykkää myöskään kynsienleikkuusta. Ihan pikkuisena se pentu piti aivan hirveän huudon ja rimpuili ja puri. Oma ennätykseni on puoli tuntia yhden etutassun kimpussa (leikkasin ilman apua)!!! :) Pennun kynnet kasvaa tosi kovaa vauhtia ja joka viikko täytyy leikata, joten on pikkuhiljaa alkanut tottua siihen. Yksin en ole kokeillut leikata vaan mieheni pitelee koiraa ja minä leikkaan. Nyt sujuu jo parissa minuutissa koko homma. Pentu tosin vieläkin koittaa purra (tekee sitä kyllä muutenkin kokoajan) ja vähän vääntelehtii mutta on jo paljon rauhallisempi kuin alussa. Saa sitten muutaman namin kun koitos on ohitse. Homma lähti sujumaan kun mies piti koiraa sylissä ja kaksin käsin kiinni ja kaveri antoi nameja ja minä leikkasin. Näin tehtiin pari kertaa. Välillä kun pentu nukkuu sohvalla vieressäni silittelen sen tassuja ja korvia jotta se tottuu käsittelyyn. Tavoite on että pystyn leikkaamaan knnet yksinkin ilman että kädet on aivan verillä. Tärkeintä on että ei anna periksi, vaikka menis koko päivä niin ne kynnet leikataan. Tsemppiä! Kyllä se siitä.

Alusta asti on tässä huushollissa kaikkien koirien kanssa opeteltu, että kun ollaan sylissä selällään, niin silloin rauhotutaan. Kynnet vaan otetaan ja leikataan kerralla kaikki, olkoon koira mitä mieltä vaan :) Parilla ekalla kerralla oli tämänkin pennun kanssa sota, mutta nyt onnistuu jo oikein mallikelpoisesti, toivottavasti tulevaisuudessakin on niin. Koskaan en muista, että olisi ollu tarpeen turvautua namien antamiseen..
Näin siis meillä on aina toimittu ja tullaan toimimaankin, koska olen itse sen hyväksi keinoksi havainnut.

Edellinen koira oli minulla about 13 vuotta. Koskaan ei ollut kynsienleikkuun kanssa ongelmia - homma sujui ihan hienosti. Nykyinen koira on ollut 10 vuotta - homma ei suju lainkaan!

Pentuaikoina leikkasin kerran yhden kynnen liian lyhyeksi - koira vingahti, ja kynnestä tuli paljon verta (joka on aivan normaalia). Muutapa ei tarvinnut - noin 3 vuotiaaksi asti sain leikattua , milloin milläkin konstilla ne kynnet (enkä toista kertaa leikannut liian lyhyeksi).

Kokeilin herkkulahjontaa, kuonokoppaa, leikkiä, lepertelyä, komentoa jne. Mutta loppujen lopuksi pitkään keinot ei tehonneet.Ongelma ei ollut siinä, että olisi yrittänyt purra (meijän poju on lupsaus, ja on sitä mieltä, että hampaat on tarkotettu vaan syömistä varten...). Ongelma oli se, että on isokokoinen koira (painaa enemmän kuin minä), eikä suostunut pysymään paikoillaan, vaan "juoksi yli". Kun haistoikin kynsisakset, meni paniikkiin, ja alkoi vapista, ja juoksi pitkin huushollia.

Että semmonen tarina. Valitettavaa on, että koiran kynnet ovat todellakin olleet pakko leikata nukutuksessa. Muutenkin niihin on tarvittu järeämpiä aseita, koska ovat niin paksut, ja kovat. No minä epäonnistuin tässä asiassa, mutta silti kehoitan vaan sinua jatkamaan yritystäsi. Tsemppiä!

Olen itse hankkimassa shiban pentua ja eräs kasvattaja kertoi sivullaan viilaavansa koiriensa kynnet leikkaamisen sijaan (kuulemma juuri shibat kammoavat kynsien leikkuuta erityisen paljon..)

"EN ole tavannut yhtään shibaa, joka pitäisi kynsien leikkaamisesta. Olemme ratkaisseet tämän ongelman viilaa-malla kynnet säännöllisin väliajoin. Näppärän kynsi-viilan voi kukin tehdä helposti itse, taipumatto-masta vaneripalasta, mitoiltaan noin 1,5x20 cm. Sen kumminkin puolin liimataan karkeaa hioma-nauhaa (karkeus 60), ja näin on edullinen ja toimiva kynsiviila käytössäsi.

OLEN todennut seuraavanlaisen viilaamistavan toimivan parhaiten: koiraa pidetään sylissä tukevasti selällään. Viilattavaa kynttä tuetaan peukalon ja etusormen välissä. Viilaus tapahtuu pitkin, kevyin yhden-suuntaisin vedoin aina alhaalta ylöspäin (ei koskaan edestakaisin).

Viilaamisen tulos on aina huomattavasti parempi ja myös koiralle miellyttävämpi kuin perinteinen sa
ksilla tapahtuva kynsien leikkaus."

Oiskohan suurempiakin ongelmia kuin kynsienleikkuu, jos koira puree omistajaansa... ?!