Todennäköisyystollot vol. #2

Nostetaanpa esiin JC:n uusin kieroilu/typeröinti. Jos luulitte, että kyseinen multinilkin olisi nolannut itsensä jo tarpeeksi perusteellisesti esittäessään seuraavan naurettavan ns. "laskelmansa":

"P(toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla) = P(toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava) = 2/2 = 1."

Niin erehdyitte. Tuossahan multinilkkimme väittää että heitettäessä kolikkoa kaksi kertaa, sattuu toisella heitolla (huom.) AINA ja VARMASTI sama tulos kuin ensimmäisellä heitolla.

Vain jumalansa nimiin valehteleva JC on tarpeeksi typerä väittämään jotakin noin järjenvastaista sekä kvasi2 tarpeeksi tyhmä uskomaan noinkin typerän väitteen. Pseudomatemaatikkomme kvasihan ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta myöntänyt meille, että tuo JC:n aivopieru ei voi pitää paikkansa. Meidän täytyy siis olettaa, että hän on samaa mieltä idolinsa kanssa.

JC:n uusin ketkuilu/typeröinti on siis tämä:

"Tietty alkeistapaus on sellainen erityinen alkeistapaus, joka on ennen koetta nimetty/arvattu/veikattu/"tiedetty" eli tietty. Myös (sattunut) tietty alkeistapaus on "yksi" alkeistapauksista, kun sekään ei muuta voi olla.

Vain kieroileva ketku tai ymmärtämätön hölmö voi jälkikäteen väittää sattunutta ei-tiettyä alkeistapausta "juuri tuoksi" ja antaa sen tapahtuneelle sattumiselle tietyn alkeistapauksen todennäköisyyden."

Tässähän multinilkkimme väittää matematiikan vastaisesti, että satunnaiskokeen alkeistapauksella, joka ei ole "tietty" eli JC:n määritelmän mukaan nimetty/arvattu/veikattu/"tiedetty" ennen satunnaiskokeen suoritusta, ei voi olla samaa todennäköisyyttä kuin "tietyllä" alkeistapauksella.

Todellisuudessahan todennäköisyysteorian mukaan kaikilla satunnaiskokeen äärellisen ja diskreetin otosavaruuden Ω symmetrisillä alkeistapauksilla on sama todennäköisyys 1/N, missä N on alkeistapauksien lukumäärä, täysin riippumatta siitä onko alkeistapaus JC:n määritelmän mukaan "tietty" vaiko "ei-tietty".

Formaalisti ilmaistuna: Olkoon otosavaruus Ω symmetrinen, äärellinen ja diskreetti. Kun ω ∈ Ω ja {ω} ⊂ Ω ja |{ω}| = 1 ⇒ P({ω}) = 1/N ∀ i = 1, 2, …, N, missä N = |Ω|

Nyt multinilkin ainoa mahdollisuus osoittaa väitteensä olevan oikein ja matematiikan mukainen on todistaa se matemaattisesti. Tähän riittää matemaatikkojen hyväksymästä matematiikan kirjallisuudesta JC:n meille esittämä määritelmä sille, että satunnaiskokeen äärellisen ja diskreetin otosavaruuden Ω symmetrisen alkeistapauksen sattumisen todennäköisyys riippuu siitä onko ko. alkeistapaus nimetty/arvattu/veikattu/"tiedetty" ennen satunnaiskokeen suoritusta.

Otetaanpa esimerkki. Todennäköisyystollomme JC__ ja kvasi2 heittävät noppaa. Ennen nopanheittoa JC__ veikkaa silmälukua 2 ja kvasi2 arvaa sattuvaksi silmälukua 3. Eli multinilkkimme määritelmän mukaan on kaksi "tiettyä" alkeistapausta ennen kokeen suoritusta: 2, 3. Ja tokihan on niin että P({2}) = P({3}) = 1/6.

Noppaa heitetään ja sattuu silmäluku 5, joka multinikin määritelmän mukaan ei ollut "tietty" alkeistapaus ennen nopan heittoa . Seuraa kysymys: Mikä oli silmäluvun 5 sattumisen todennäköisyys ennen heittoa eli mikä oli P({5}) ennen heittoa?

Kenelläkään normaalijärkiselle ei tuota ongelmia vastata rehellisesti ja oikein esittämääni kysymykseen. Miten miten on kieroilevien tollojen JC__ ja kvasi2 laita?

12

116

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tollojaovat

      Veikkaan että P("JC tai kvasi esittää jonkin kieroilun eikä myönnä olevansa väärässä") =1.

    • JohnnyBlaze

      Multinikki teki aloituksen.

      • "Multinikki teki aloituksen."

        Multini(l)kki nikkivoro teki kommentin.


    • Mjiettunen

      Oliko tässä jotain uutta? Kretupellet eivät vaan osaa.

    • ateisti

      Mielenkiinnolla odotan nimimerkkien JC__ ja kvasi2 vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Voinemme odottaa rehellisiä ja matematiikan mukaisia vastauksia näiltä kahdelta kaverukselta - kuten tähänkin asti ...

      Se oli sitten sarkasmia, jos joku ei heti hoksannut :)

      Todellisuudessa en ole tavannut ketään niin pahoin matematiikasta pihalla ollutta keskustelijana kuin nämä kaksi. Minun on edelleen vaikea uskoa ettei JC__ ole älykkäämpiään ja tietävämpiään kiusaava trolli-kreationisti.

    • Nimimerkin "Tollojaovat" väite:

      "Veikkaan että P("JC tai kvasi esittää jonkin kieroilun eikä myönnä olevansa väärässä") =1."

      Osoittautui paikkansa pitäväksi.

      Multinikkimme käytti tällä kertaa kreationistista lainauslouhinta taktiikkaa kieroiluihinsa:

      JC: ""In order to have a probabilistic model, we need to enumerate the
      set of events that we can distinguish upon running an experiment."

      On varmasti aivan turhaa alkaa väittää kaikkea opettamaani ja Caltechin mainiota oppimateriaalia vastaan."

      Vastaukseni:

      "Enhän minä ole missään vaiheessa Caltechin tai muun matemaattiikka edustavan tahon mainioita oppimateriaaleja vastaan väittänytkään. Ainoastaan sinun matematiikan vastaisia typeröintejäsi. Kuten tätä:

      "P(toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla) = P(toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava) = 2/2 = 1."

      Multinilkin lainauslouhima tekstinpätkä löytää täältä:

      http://people.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

      Nyt voisitkin multinilkki todistaa meille matemaattisesti miten tuo lainauslouhimasi pätkä todistaa matematiikan vastaiset väitteesi. Vaikkapa sen, että miten ihmeessä on mahdollista se, että kun heitetään symmetristä ja reilua kolikkoa (kuten todennäköisyysmatematiikassa oletetaan) kaksi kertaa sattuu toisella heitolla (huom.) AINA ja VARMASTI sama tulos kuin ensimmäisellä heitolla?"

      • tieteenharrastaja

        Yritänpä taas vähän tulkita multinilkin ketkuilutekniikkaa:

        ""P(toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla) = P(toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava) = 2/2 = 1."

        Sanallisesti tuo mainio yhtälö voisi mennä näin. Koska todennäköisyys toisella heitolla saada kruunataiklaava on 1, ja niinpä onkin myös ensimmäisellä heitolla, nämä heitot ovat siis todennäköisyydeltään yhtäläiset. MOT.

        JC:hän inhoaa ehdollisia todennäköisyyksiä kuin Soini ruttokoleraa, joten hänen oli ihan helppo kuvitella (ja uskotella toisille tietämättömille), etteivät ne tähän asiaan mitään vaikuta.


      • Assiantuntijja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Yritänpä taas vähän tulkita multinilkin ketkuilutekniikkaa:

        ""P(toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla) = P(toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava) = 2/2 = 1."

        Sanallisesti tuo mainio yhtälö voisi mennä näin. Koska todennäköisyys toisella heitolla saada kruunataiklaava on 1, ja niinpä onkin myös ensimmäisellä heitolla, nämä heitot ovat siis todennäköisyydeltään yhtäläiset. MOT.

        JC:hän inhoaa ehdollisia todennäköisyyksiä kuin Soini ruttokoleraa, joten hänen oli ihan helppo kuvitella (ja uskotella toisille tietämättömille), etteivät ne tähän asiaan mitään vaikuta.

        Tämä osa on oikein:

        "P(toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava) = 2/2 = 1"

        Syy on se, että tapahtuma "toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava" on sama kuin otosavaruus S ja tietenkin P(S)=1.

        Tämä osa ei:

        "P(toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla) = 2/2 = 1."

        Ja syy on se, että tapahtumalle "toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla" ei voi missään tilanteessa olla kahta suotuisaa tapausta. Koska toisen heiton tuloksen täytyy olla sama kuin ensimmäisen on suotuisia tapauksia vain yksi. Ensimmäisellä heitolla sattuu joko kruuna tai klaava mutta eivät molemmat.


      • Assiantuntijja
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Tämä osa on oikein:

        "P(toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava) = 2/2 = 1"

        Syy on se, että tapahtuma "toisella heitolla saadaan kruuna tai klaava" on sama kuin otosavaruus S ja tietenkin P(S)=1.

        Tämä osa ei:

        "P(toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla) = 2/2 = 1."

        Ja syy on se, että tapahtumalle "toisella heitolla saadaan sama tulos kuin 1. heitolla" ei voi missään tilanteessa olla kahta suotuisaa tapausta. Koska toisen heiton tuloksen täytyy olla sama kuin ensimmäisen on suotuisia tapauksia vain yksi. Ensimmäisellä heitolla sattuu joko kruuna tai klaava mutta eivät molemmat.

        Niin ja tämä kommenttini ei ollut sinulle suunnattu tieteenharjoittaja vaan jatkoin sivullisille aloittamaasi JC:n ketkuilun analyysia. Tokihan sinä tiedät mikä tuossa hänen väitteessään menee pieleen.


      • tieteenharrastaja
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Niin ja tämä kommenttini ei ollut sinulle suunnattu tieteenharjoittaja vaan jatkoin sivullisille aloittamaasi JC:n ketkuilun analyysia. Tokihan sinä tiedät mikä tuossa hänen väitteessään menee pieleen.

        Hyvä, että jatkoit ja samaa mieltä olemme.

        Minähän heti alussa ehdotin JC:n lanttia, jonka molemmilla puolilla lukee kruunajaklaava, jotta voisi olla oikeassa.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        Hyvä, että jatkoit ja samaa mieltä olemme.

        Minähän heti alussa ehdotin JC:n lanttia, jonka molemmilla puolilla lukee kruunajaklaava, jotta voisi olla oikeassa.

        "Minähän heti alussa ehdotin JC:n lanttia, jonka molemmilla puolilla lukee kruunajaklaava, jotta voisi olla oikeassa."

        No joo. Tuollaisen lantin multinilkki tosiaan tarvitsisi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä

      Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai
      Ikävä
      89
      8213
    2. Persut: haluamme lisää veroja!

      Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki
      Maailman menoa
      42
      4708
    3. Nainen kokki autossa kammottavan kuoleman sähköauto-Teslan syttyessä tuleen.

      https://www.is.fi/autot/art-2000011652873.html Näin vaarallisia sähköautopalot voivat olla.
      Maailman menoa
      41
      4371
    4. Jos samassa autossa istuu romani, somali ja venäläinen, kuka ajaa?

      Arvioiden mukaan romanit lähtivät noin 1000-luvulla liikkeelle pohjois-Intiasta. Nyt 1000 vuotta myöhemmin he ovat levit
      Maailman menoa
      44
      2566
    5. Numero josta kaivattusi tulee mieleen

      Onko jokin numero joka yhdistää teidät jotenkin? Älä laita puhelinnumeroa.
      Ikävä
      97
      1447
    6. Miksi pitäisit enemmän

      Minusta kuin siitä toisesta?
      Ikävä
      40
      1286
    7. Tämmönen höpsö

      Höpönassu mä olen. En mikään erikoinen…hölötän välillä ihan levottomia. Tykkäisit varmasti jos olisin siellä sun vieress
      Suhteet
      40
      1227
    8. Jorman paluu sodasta Lieksaan oli katkera

      Jorma Karhunen astui Lieksan asemalle. Aurinko paistoi, mutta Jorman maailma oli sumuinen. Takana oli se helvetti, jota
      Lieksa
      39
      1150
    9. Heräsin taas sinä mielessä

      Miten voi haluta toista näin paljon? 😳 Kyllä meillä on muutenkin hyvä yhteys. Ehkä se tekee myös tästä niin voimakkaan?
      Ikävä
      64
      1132
    10. Kannattaa toimia yleisesti ottaen

      Ajoissa. Vaikka miten paljon haluan ja tunnen, olen löytänyt nyt elämääni jotain uutta ja se todennäköisesti edistyy, jo
      Ikävä
      166
      1070
    Aihe