Olit sylissäni valoisan hetken ja kesäilloin. Minä sinuun rakastuin. Tein kanssasi retken sisimpään ihmismielen hämärään
Olit haavan lehti,
Olit haavoillakin.
Olit kaunein kukka
Olit utu silmissäin
Luulin että oisin mestari, luulin että kenties voisin kahlita voiman kahlitsemattoman
Miten pieni värinä voi teräksenkin murtaa; säröillä jos sydän on. Se vaikka oisi kultaa, niin
voi se joskus räjähtää silmilles ja avata ne.
Sinä kirjoitit minulle runon, minä sen söin.
Sinä tunnustit rakkautesi, minä senkin möin.
Sydämeni ei ole kultaa, mutta pääni silti puuta silloin?
Olit haavan lehti,
Olit haavoillakin.
Olit kaunein kukka
Olit utu silmissäin
Luulin että oisin mestari, luulin että kenties voisin kahlita voiman kahlitsemattoman
Miten pieni värinä voi teräksenkin murtaa; säröillä jos sydän on. Se vaikka oisi kultaa, niin
voi se joskus räjähtää silmilles ja avata ne.
Sinä kirjoitit minulle runon, minä sen söin.
Sinä tunnustit rakkautesi, minä senkin möin.
Sydämeni ei ole kultaa, mutta pääni silti puuta silloin?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.