Hyvä pyörä

Kolme litrainen on kyllä jo melkoisen iso pyörä ja lähentelee jo hossbossin mittaluokkaa. Hossbossit on kyllä aika mielipuolisia laitteita, mutta eivät mittasuhteissaan voi olla sykähdyttämättä kovasydmisintäkään motoristia :-). Hossbosseja ei suomessa ole kuin ehkä sata joten mistään suositusta aloittelijapyörästä ei voi parhaalla tahdollakaan puhua.

Mitä pyörän moottorin kokoon tulee, niin kyllähän se on vähän pyörätyypistä kiinni. eli jossakin kyykyssä tai endurossa reilun litran kokoiset on jo isoja ja puolitoistalitraisista ylöspäin pyörät ovat joko customeita (esim. intruder VL1500) tai powercruisereita (esim. intruder M1800 tai vaikkpa triumph Rokcet). Pienet moottorit esim. tonniset kyykyt ovat todella tehokkaita, mutta isot kustomit eivät ole tehokkaita samassa määrin, mutta niissä on voimaa ihan älyttömästi voimaa. Ideana siinä on että voimakas ja suorituskykyinen pyörä on älyttömän vaivaton ja leppoisa ajettava, mutta kun tehoa on aika maltillisesti niin ne eivät ole mitään raketteja eikä niitä ole sellaiseksi rakennettukaan ja perus kustomin rakenteellinen nopeus on puolestatoista sadasta max 200km/h ja yli satasen mentäessä ne muuttuvat epämillyttävämmäksi ajaa eli customilla on kaikkein hauskinta alle satasen nopeuksissa ja yli satasen nopeuksissa niillä vain pistäydytään kun on pakko.

Joku tehokas kyykky taas on paljon kipakampi peli. Siitäkin löytyy voimaa, mutta se voima on huomattavasti kapeammalla ja korkeammalla kierrosalueella ja lyhytiskuisessa moottorissa on tolkuttomasti tehoa. Niiden rakenteellinen nopeus on pitkälle yli kaksisataa ja ne on tehty kovaa ajettavaksi joten se kaikkein mukavin ajonopeus on siellä yli satasen vauhdeissa ja hitaissa nopeuksissa sellainen pyörä muuttuu vähintäänkin tylsäksi ja pahimmoillaan raskaaksi ajaa ja kaasun kanssa saa olla silkkihanskat kädessä etteivät ne mielipuoliset hevosvoimat karkaisi esille väärässä paikassa. Ehdottomasti koneen kuljettajan vehkeitä nekin. Ymmärrän hyvin ihmisiä joita sellainen pyörä puhuttelee.

Aloittelijalle parhaiten sopii helppo ja ketterä pyörä jonka suorituskyky on sen verran maltillinen ettei se heti rankaise kuljettajan virheestä kuolemalla. Tähän tarkoitukseen katuenduro on omiaan eli niissä on miellyttävän väljä ja pysty ajoasento ja ketteryydessä enduro on vailla vertaa. Suorituskyky on myös endurossa hyvin tasapainossa eli ne kulkevat kepeästi, mutta eivät ole ihan hillittömiä tykkejä. Yleensä isot twinit endurossa asettuvat suorituskyvyltään kyykyn ja customin välimaastoon niin, että sitä voimaa on suhteellisen laajalla kierroasalueella ja tehoa riittävästi eli ajaminen on vaivatonta ja kevyttä, mutta pyörä ei lähde käsistä kuitenkaan niin helposti. Matkaendurot ovat myös ehkä parhaimpia pyöriä reissun tekoon ja jos itse olisin puhtaasti matkapyörää laittamassa niin ehdottomasti Yamaha supertenere tai BMW 1200 GS olisi valintani kunnollisilla alumiinilaukuilla. Sporttisemmasta menosta pitävälle matkasportti on hyvä kaveri reissuun vaikkapa Yamaha fjr on aika tykätty kampe. Sitten on nämä honda goldwingit, hd roadkingit sun muut "asuntoautot" tai ilkeämieliset nimittää niitä homosohvaksi, itse en oikein tiedä mitä niistä ajattelisin ne ei oikein enää muistuta moottoripyörää kuin ehkä etäisesti. Pitäisi varmaan joskus kokeilla sellaista että ymmärtäisin mitä sellaisen ostaja oikein mahtaa hakea.

Iso pyörä,hieno pyörä, no eihän noista tehoista ole muuta hyötyä kuin kalliit ajokilometsit varsinkaan 1.päällä , no ainaskin Suzuki tiputtaa tuon uuden 1800 intruderin hintaa pikkasen alle 2000e ensi vuodelle. , alkaa olemaan kiinnostava,tosin japsi on aina japsi, voisivat taas tuoda jonkin perinteisen mallin hd:n kilpailijaksi,nyt ei oikein moista hyvää vaihtoehtoa löydy.kawa lie lähinnä vaan on muovisen oloinen vaihtoehto, prkle eikö ne opi koskaan......

Joillakin on motiivina se näyttäminen ja silloin pitää vetästä alle uusin Ducati hintaan 75000€ tai joku Super-HD ja viritysosat kaupan päälle. Joku hakee näyttävyyttä. Voi noilla harrastaa halvemmallakin ja ajaa endurolla kaukana muiden näköpiiristä. Ja suurin osa harrastaa kuitenkin siltä väliltä. Älä harmistu jos jollakin on hieno pyörä. Itselläsi on kuitenkin jotakin jota joku muu mahdollisesti ihailee.

Jos olen oikein ymmärtänyt mp-kuljettajat arvostavat kaikkia pyöriä, myös uusia asiallisesti esille tuotuna. Vanha pyörä antaa arvostusta sen liikenteessä pitäneelle. Hienosti kunnostettu tai jopa täysin kunnostamaton pyörä saa samoin enemmän katseita, kuin uutuuttaan kiiltävä pyörä puhtaan valkoisen pingviini nahka-asuisen käskyttämänä. Jälkimmäinen lähes maailmanluokan ratavarusteineen on naurettava näky.

Paras mielestäni on vanhan HD:n rähjäinen kuski, joka polkaisee koneensa käyntiin. Muut haukkovat henkeä polkaisun aikana, pitääkö tasapaino ja saako vaari polkaistua puristusten yli. Kokemus näkyy näissä lähdöissä, jota nuori ei tyylinä hallitse pitkään aikaan. Idiootit ampaisevat ja paukuttavat koneitaan, aivan kuin noiden pyörien ei muutenkin tiedettäisi lähtevän ripeästi.

Elvistelyn takia ei kannata pyörää hankkia, se porukka jota tuota harrastaa ajaa sen kesän 1000km ja vaihtaa autoon... Oikea pyörä on se mikä itseä ja kukkaroa mielyttää, oikea rehti asenne ja halu harrastaa moottoripyöräilyä ovat tärkeimmät kriteerit, pyörän koolla ei ole merkitystä, ajetuilla kilometreillä kyllä...